Työllisyyden tukeminen

(laki julkisista työvoimapalveluista, laki muutosturvasta, laki sosiaalisista yrityksistä, laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä, työehtosopimuslaki, työsopimuslaki, työterveyshuoltolaki, työturvallisuuslaki, yhdenvertaisuuslaki, työelämän tietosuojalaki)

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä ja työssä pysymistä tuetaan monin tavoin. Tukitoimia voidaan kohdentaa sekä työnantajalle että työntekijälle tai harjoittelijalle.

Yleistä

Työnantaja voi saada taloudellista tukea osatyökykyisen työnhakijan palkkaamiseen ja työolosuhteiden järjestelyihin. TE-toimistot ja julkinen terveydenhuolto tarjoavat palveluja vammaisille ja pitkäaikaissairaille työttömille työnhakijoille. TE-toimisto voi tarvittaessa järjestää kuntoutussuunnittelun tueksi työkyvyn arviointitutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja sekä työhönvalmennusta. Sairauden tai vamman heikentäessä työ- tai opiskelukykyä työnhakijalla voi olla oikeus Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Tällöin työkokeiluun tai esimerkiksi uuteen ammattiin opiskeluun voi saada tukea Kelasta.

Työssä oleville palveluja tarjoavat työterveyshuolto ja työeläkelaitokset, joiden keskeisenä tehtävänä on työkyvyn tukeminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen. Työterveyshuolto järjestää tarvittaessa työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän välillä työterveysneuvottelun, jossa pohditaan ratkaisuja työssä jatkamisen tueksi. Työnantaja voi saada taloudellista tukea järjestelyihin. Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta, esimerkiksi työkokeiluja erilaisissa tehtävissä ensisijaisesti omalla työpaikalla.

Tuet työnantajalle

Palkkatuki

TE-toimisto voi myöntää palkkatukea työnantajalle, joka palkkaa henkilön, jonka sairaus tai vamma vaikuttaa olennaisesti ja pysyvästi hänen työsuoritukseensa tarjotussa tehtävässä.  Palkkatukea voi saada toistaiseksi voimassa olevaan, määräaikaiseen, kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen työhön. Työnantaja voi olla yritys, kunta ja kuntayhtymä, muu yhteisö kuten yhdistys, säätiö ja seurakunta sekä kotitaloudet. Valtion virastolle tai laitokselle voidaan palkkatuen sijasta myöntää työllisyysmäärärahaa työttömän työnhakijan palkkaamiseen.

Jos palkkatukeen on oikeus myös työttömyyden keston perusteella, TE-toimisto myöntää työnhakijalle Duuni-kortin (yli 30- vuotiaat) tai Sanssi-kortin (alle 30-vuotiaat), mikäli katsoo sen olevan tarkoituksenmukainen työllistymisen edistämisen kannalta. Kortti ei ole palkkatuen myöntämisen edellytys.

Kun palkkatukea haetaan sillä perusteella, että sairaus tai vamma vaikuttaa olennaisesti ja psyvästi työsuoritukseen, palkkatuen tarve ja määrä arvioidaan yksilöllisesti riippuen työtehtävien vaatimuksista.

Palkkatukea hakee työnantaja ennen työsuhteen alkamista. Palkkatuki myönnetään enintään 24 kk pituiseksi jaksoksi kerrallaan, poikkeuksena sosiaaliset yritykset, joille palkkatuki voidaan myöntää enintään 36 kk pituiseksi jaksoksi kerrallaan tai oppisopimuskoulutus, jolloin palkkatuki voidaan myöntää koko koulutuksen ajaksi. Palkkatuen määrä on enintään 50 % palkkauskustannuksista.  Jos sairauden tai vamman vaikutus työkykyyn on pysyvää, voidaan palkkatuelle myöntää jatkoa heti edellisen jakson perään.

Tuki työolosuhteiden muutoksiin

Työolosuhteiden muutoksista on ensisijaisesti vastuussa työnantaja ja tietyissä tilanteissa Kela sekä vakuutuslaitokset.

Työnantajan on suoritettava kohtuullisia mukautuksia työpaikalla vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työssä pysymisen ja työllistymisen mahdollistamiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työnantajan taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimenpiteiden toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Kela kuitenkin vastaa vaikeavammaisten työn kannalta välttämättömistä kalliista ja vaativista henkilökohtaisista apuvälineistä.

Työolosuhteiden järjestelytuki

TE-toimisto voi myöntää työnantajalle hakemuksen perusteella työolosuhteiden järjestelytukea työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin, esimerkiksi koneisiin, välineisiin ja menetelmiin tehtäviin muutoksiin sekä toisen työntekijän tarjoamaan apuun. Tätä tukea voidaan hakea joko työsuhteen alkaessa tai myöhemmin työntekijän työssä selviämisen tukemiseksi. Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen arvio tuen välttämättömyydestä. Lisäksi työnantaja voi hakea erillistä järjestelytukea toisen henkilön tarjoaman avun osalta.

Työolosuhteiden järjestelytuen määrä on enintään 4000 euroa. Toisen työntekijän antamasta avusta voi työnantaja saada tukea 20 €/ tunti 20 tuntia viikossa 18 kk ajan.

Tuki yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle

Kelan elinkeinotuen tarkoituksena on tukea sairaan tai vammaisen yrittäjyyden aloittamista ja työvälineiden hankintaa. Tukea työvälineiden hankkimiseen voidaan myöntää myös jo yrittäjänä toimivalle, mikäli välineet ovat sairauden tai vamman takia perusteltavissa ja ne tulevat yrittäjän henkilökohtaiseen käyttöön. Tuki on enintään 80 prosenttia hyväksytystä kustannusarviosta ja enintään 17 000 euroa.

Mikäli yrittäjä kuuluu työeläkekuntoutuksen piiriin, voi työolosuhteiden järjestelyihin ja esimerkiksi työtä helpottaviin koneisiin ja laitteisiin hakea elinkeinotukea myös työeläkelaitokselta.

Tuet työntekijälle

Kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan yleensä työntekijälle. Jos työnantaja maksaa palkkaa esimerkiksi työkokeilun ajalta, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle.

Vaikeavammainen työntekijä voi hakea apuvälinetukea Kelasta, kun kyseessä ovat kalliit apuvälineet ja välttämättömät tekniset erityislaitteet. Jos työmatkojen kulkeminen omalla autolla tai julkisilla käy vaikeavammaiselle hankalaksi, voi kunnan vammaispalveluista hakea kuljetuspalveluja työmatkoja varten. Vaikeavammaisella on myös oikeus henkilökohtaiseen avustajaan työssä tai opiskelussa.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja palkan yhteensovittaminen

Kansaneläkettä saavat voivat eläkkeen rinnalla ansaita enintään 737,45 euroa kuukaudessa sen vaikuttamatta eläkkeeseen. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkettä saavilla on oikeus hankkia palkkatuloja vähintään 737,45 euroa kuukaudessa riippuen yksilöllisestä ansiorajasta.

Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämään jättäminen

Ansiorajan ylittyessä työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla on mahdollisuus hakea eläkkeen lepäämään jättämistä. Eläkkeen voi jättää lepäämään yhtäjaksoisesti 3–24 kuukauden ajaksi. Eläkkeen lepäämisen aikana ansiorajoja ei ole. Kun ansiot laskevat alle ansiorajan, eläke jatkuu entisen suuruisena ilman työkyvyn arviointia.

Mikäli työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle on myönnetty eläkettä saavan hoitotukea, hänelle myönnetään ylin vammaistuki siksi ajaksi, kun eläke on lepäämässä.

Työstä eläkkeen rinnalla tai eläkkeen levätessä kertyy uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansioista. Lisäkertymän voi hakea myöhemmin vanhuuseläkkeeseen.

Eläkkeen lepäämisen enimmäisajan (24 kk) jälkeen eläkkeen on oltava maksussa vain 1 kk ajan ennen kuin eläkkeen voi jättää uudestaan lepäämään. Laki on voimassa 2020 loppuun asti.

Logo