Työ
Sairastuminen MS-tautiin tai harvinaiseen neurologiseen sairauteen ei automaattisesti alenna työkykyä, ja moni pysyy työelämässä normaaliin eläkeikään asti. Varhainen tuki ja yhteistyö työnantajan sekä työterveyshuollon kanssa on tärkeää, jos sairaus aiheuttaa työkykyongelmia.
Esihenkilölle tai työkavereille kertominen on jokaisen oma asia. Kertominen on kuitenkin usein hyväksi, sillä työnantajan ja työyhteisön ymmärrys tilanteesta voi tukea työssä jatkamista ja työhyvinvointia. Lisäksi oireiden ja mahdollisten lääkärikäyntien tai kuntoutuksen salaaminen vie turhaan voimavaroja.
Työnhaku ja työelämä
Työtä hakiessa sairaudesta ei tarvitse kertoa, ellei se estä kyseisten työtehtävien suorittamista tai aiheuta työturvallisuusriskiä. Sairaudesta on kuitenkin kerrottava työterveyshuollossa työhöntulotarkastuksen yhteydessä.
Jos työn tekeminen tai työssä jaksaminen vaikeutuu, kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työnantajalla on yhdenvertaisuuslain mukaan velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin sairastuneen työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän yhteisessä palaverissa voidaan sopia ratkaisuista työntekijän työkyvyn tukemiseksi. Ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi työnkuvan muokkaamiseen, työympäristöön tai työaikajärjestelyihin. Työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelyyn myös taloudellista tukea. Mikäli sairaus estää entisessä työssä jatkamisen, sairastunut voi hakea ammatillista kuntoutusta ja siirtyä esimerkiksi työkokeilun tai lisäkoulutuksen kautta uusiin, toimintakyvyn kannalta sopivampiin tehtäviin.
Työssä jaksaminen
Joskus työ itsessään sujuu hyvin, mutta ongelmana on voimakas uupuminen. Vapaa-aika kuluu työstä palautuessa, eikä työpäivän jälkeen jaksa enää tehdä kotitöitä tai harrastaa. Tällöin kannattaa selvittää, onko työolosuhteissa tekijöitä, jotka pahentavat uupumista. Onko esimerkiksi sisäilma liian lämmin, onko taukoja riittävästi, onko työrauhaa tai tukea saatavilla? Joskus työkyvyn edistämisen kannalta keskeistä on, että koko työpaikalla tehdään työn kehittämistä kohti parempaa.
Työtä voi olla mahdollista keventää: hyviä keinoja voivat olla esimerkiksi liukuvan työajan käyttöönotto, työajan lyhentäminen tai työn tekeminen osittain tai kokonaan etätyönä. Moni on jaksanut työelämässä pidempään osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin osa-aikatyötä tehden. Työhön palaamista sairauslomalta voidaan helpottaa. On tärkeää, että elämässä on muutakin sisältöä kuin työ.
Yrittäjyys
Yrittäjänä töitä tehdään usein työaikoihin katsomatta. Työssä jaksamisen seuraaminen ja työkyvyn ylläpitäminen on yrittäjän omissa käsissä. Työstä aiheutuvat muut kuormitustekijät, esimerkiksi ergonomiaan liittyvät tekijät, kannattaa minimoida. Työterveyshuollosta saa apua näissä asioissa, ja myös yksinyrittäjän kannattaa järjestää työterveyspalvelut itselleen. Jos yrittäjä tarvitsee sairautensa takia työ välineitä helpottaakseen työstä suoriutumista, hän voi hakea Kelalta tai eläkevakuutus yhtiöstä tukea niiden hankintaan. Ammatillisen kuntoutuksen toimen piteet, osa-sairauspäiväraha sekä osatyökyvyttömyyseläke ovat mahdollisia myös yrittäjälle.
Ammatillisen kuntoutuksen merkitys
Työelämässä pysyminen tai työhön palaaminen ovat kuntoutuksen keskeisiä tavoitteita. Työssä pysyminen on tärkeää monelle sekä elämän merkityksellisyyden kokemisen kannalta että taloudellisista syistä. Kela ja työeläkelaitokset toteuttavat ammatillista kuntoutusta kuten työkokeiluja ja uudelleenkoulutusta, joiden avulla voidaan suuntautua toimintakyvyn kannalta aikaisempaa sopivampiin työtehtäviin. Ammatillista kuntoutusta kannattaa suunnitella riittävän varhaisessa vaiheessa, ennen kuin työkyvyn alenema johtaa pitkiin sairauspoissaoloihin. Työssä jaksamisen haasteet on hyvä ottaa ajoissa puheeksi työterveyshuollossa tai muun hoitavan tahon kanssa.
Kela maksaa työkyvyttömyyden kohdatessa sairauspäivärahaa ensimmäisen vuoden ajan. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta Kela ja eläkevakuutuslaitokset turvaavat toimeentulon.
Ota yhteyttä
- Työelämäasiantuntijat: Tuomas Kukkola p. 0400 813 784, Marju Teinikivi p. 040 644 9456, sähköposti: tyojaopiskelu@neuroneuvonta.fi
- Työelämän ja opiskelun tapahtumat löydät Neuroliiton tapahtumakalenterista (tapahtumat.neuroliitto.fi)
Lisätietoa
- Aivoturvamies-verkkosivusto (aivoturvamies.fi)
- Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin työelämästä
- Sosiaaliturva ja työllisyyden tukeminen
- Katso myös: Neurologinen sairaus ja opiskelu
Oppaat
- Kognitiiviset oireet työelämässä -opas
- Työelämän taitekohdissa -opas
- Katso kaikki oppaat Neuroliiton verkkokaupasta
Tietoa muualla
- Tie työelämään -verkkosivusto (tietyoelamaan.fi)
- Suomen vammaisyrittäjien yhdistys (vamy.fi)
Katso video: Neuroliiton työelämäpalvelut
Katso video: MS ja työkyvyn tukeminen
Katso video: Sairaus ja fyysinen työ
Katso video: Sairaus tuo omat rajoituksensa työelämään
Arbete
Att insjukna i MS eller en sällsynt neurologisk sjukdom inverkar på vitt skilda sätt på olika människors arbetsförmåga, och en del klarar av att fortsätta i sitt arbete fram till normal pensionsålder.
Att berätta för chefen eller kollegorna är upp till var och en. Det är dock ofta bra att berätta, eftersom arbetsgemenskapen då bättre kan stötta sin insjuknade kollega för att han eller hon ska orka i arbetet. Dessutom går kraftresurser i onödan åt till att hemlighålla symptom och eventuella läkarbesök.
Arbetssökning och arbetsliv
Det är inte nödvändigt att berätta om sjukdomen när du söker arbete, om sjukdomen inte inverkar på förmågan att klara av arbetet i fråga. Det är dock bra att berätta om sjukdomen hos företagshälsovården under den hälsoundersökning som genomförs vid nyanställning. Om det blir svårare att klara av arbetet, är det bra att i god tid kontakta arbetsplatsens företagshälsovård.
Arbetsgivaren har enligt diskrimineringslagen skyldighet att göra rimliga anpassningar för att en sjuk arbetstagare ska klara av sitt arbete och avancera i karriären. Arbetsgivaren, företagshälsovården och arbetstagaren kan under ett gemensamt möte komma överens om lösningar för att stödja den sjuka arbetstagarens arbetsförmåga. Arbetsgivaren kan även få ekonomiskt stöd för specialarrangemang på arbetsplatsen. Om sjukdomen hindrar den insjuknade från att orka med det tidigare arbetet, är det möjligt att ansöka om professionell rehabilitering och via exempelvis arbetsprövning eller tilläggsutbildning övergå till nya uppgifter som bättre passar arbetsförmågan.
Att orka i arbetet
I vissa fall går det bra att sköta arbetet i sig, men problemet är kraftig utmattning. Fritiden går åt till att återhämta sig från arbetet, och det finns inte längre någon ork att ägna sig åt hushållsarbete eller fritidsintressen. Då är det bra att reda ut om arbetsförhållandena innehåller faktorer som förvärrar utmattningen. Är till exempel inomhusluften för varm? Är pauserna tillräckligt många? Finns det arbetsro?
Det kan vara möjligt att göra arbetet lättare, till exempel genom att göra arbetstiden kortare eller mer flexibel, eller genom möjlighet till distansarbete. Många har orkat stanna kvar längre i arbetslivet genom att arbeta deltid med hjälp av delinvalidpension. Det är viktigt att livet innehåller annat än arbete.
Företagande
Företagare arbetar ofta utan att beakta arbetstider. Att följa upp sin ork och upprätthålla arbetsförmågan ligger i företagarens egna händer. Det är bra att minimera övriga belastande faktorer som beror på arbetet, såsom exempelvis ergonomiska faktorer. Företagshälsovården hjälper till i dessa frågor och det lönar sig också för företagare utan anställda att ordna företagshälsovårdstjänster till sig själv.
En företagare som på grund av sin sjukdom behöver skaffa arbetsredskap för att underlätta sitt arbete, kan ansöka om stöd från FPA eller från sitt pensionsförsäkringsbolag. Åtgärder inom ramen för yrkesinriktad rehabilitering, partiell sjukdagpenning samt delinvalidpension är möjliga också för företagare.
Ta kontakt
Arbetslivsexpert, Tuomas Kukkola tuomas.kukkola@neuroliitto.fi