Työ

På svenska

Sairastuminen MS-tautiin tai harvinaiseen neurologiseen sairauteen vaikuttaa hyvin eri tavoin eri ihmisten työkykyyn, ja osa pärjää työssään normaaliin eläkeikään asti.

Esimiehelle tai työkavereille kertominen on jokaisen oma asia. Kertominen on kuitenkin usein hyväksi, koska tällöin työyhteisö voi paremmin tukea sairastuneen työkaverin työssä jaksamista. Lisäksi oireiden ja mahdollisten lääkärikäyntien tai kuntoutuksen salaaminen vie turhaan voimavaroja.

Työnhaku ja työelämä

Työtä hakiessa sairaudesta ei tarvitse kertoa, ellei se vaikuta kyseisestä työstä selviämiseen. Sairaudesta on kuitenkin hyvä kertoa työterveyshuollossa työhöntulotarkastuksen yhteydessä. Jos työstä selviytyminen vaikeutuu, kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä työpaikan työterveyshuoltoon.

Työnantajalla on yhdenvertaisuuslain mukaan velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin sairastuneen työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän yhteisessä palaverissa voidaan sopia ratkaisuista sairastuneen työntekijän työkyvyn tukemiseksi. Työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelyyn myös taloudellista tukea. Mikäli sairaus estää entisessä työssä jatkamisen, sairastunut voi hakea ammatillista kuntoutusta ja siirtyä esimerkiksi työkokeilun tai lisäkoulutuksen kautta uusiin, toimintakyvyn kannalta sopivampiin tehtäviin.

Työssä jaksaminen

Joskus työ itsessään sujuu hyvin, mutta ongelmana on voimakas uupuminen. Vapaa-aika kuluu työstä palautuessa eikä työpäivän jälkeen jaksa enää tehdä kotitöitä tai harrastaa. Tällöin kannattaa selvittää, onko työolosuhteissa tekijöitä, jotka pahentavat uupumista. Onko esimerkiksi sisäilma liian lämmin, onko taukoja riittävästi, onko työrauhaa?

Työtä voi olla mahdollista keventää, esimerkiksi työajan liukumisin, lyhennyksin tai etätyömahdollisuuksin. Moni on jaksanut työelämässä pidempään osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin osa-aikatyötä tehden. On tärkeää, että elämässä on muutakin sisältöä kuin työ.

Yrittäjyys

Yrittäjänä töitä tehdään usein työaikoihin katsomatta. Työssä jaksamisen seuraaminen ja työkyvyn ylläpitäminen on yrittäjän omissa käsissä. Työstä aiheutuvat muut kuormitustekijät, esimerkiksi ergonomiaan liittyvät tekijät, kannattaa minimoida. Työterveyshuollosta saa apua näissä asioissa ja myös yksin yrittäjän kannattaa järjestää työterveyspalvelut itselleen.

Jos yrittäjä tarvitsee sairautensa takia työvälineitä helpottaakseen työstä suoriutumista, hän voi hakea Kelalta tai eläkevakuutusyhtiöstä tukea niiden hankintaan. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet, osasairauspäiväraha sekä osatyökyvyttömyyseläke ovat mahdollisia myös yrittäjälle.

Ota yhteyttä

Työelämäasiantuntija, Marju Teinikivi
p. 0400 813 784marju.teinikivi@neuroliitto.fi

Lisätietoa

Työelämän taitekohdissa -opas
Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin työelämästä
Sosiaaliturva ja työllisyyden tukeminen
Katso myös: Neurologinen sairaus ja opiskelu

Tietoa muualla

Tie työelämään -verkkosivusto
Suomen vammaisyrittäjien yhdistys

Katso video: MS ja työkyvyn tukeminen

Katso video: Sairaus ja fyysinen työ

Katso video: Sairaus tuo omat rajoituksensa työelämään

Katso video: MS-tauti ja työkyvyn ylläpitäminen

Arbete

Att insjukna i MS eller en sällsynt neurologisk sjukdom inverkar på vitt skilda sätt på olika människors arbetsförmåga, och en del klarar av att fortsätta i sitt arbete fram till normal pensionsålder.

Att berätta för chefen eller kollegorna är upp till var och en. Det är dock ofta bra att berätta, eftersom arbetsgemenskapen då bättre kan stötta sin insjuknade kollega för att han eller hon ska orka i arbetet. Dessutom går kraftresurser i onödan åt till att hemlighålla symptom och eventuella läkarbesök.

Arbetssökning och arbetsliv

Det är inte nödvändigt att berätta om sjukdomen när du söker arbete, om sjukdomen inte inverkar på förmågan att klara av arbetet i fråga. Det är dock bra att berätta om sjukdomen hos företagshälsovården under den hälsoundersökning som genomförs vid nyanställning. Om det blir svårare att klara av arbetet, är det bra att i god tid kontakta arbetsplatsens företagshälsovård.

Arbetsgivaren har enligt diskrimineringslagen skyldighet att göra rimliga anpassningar för att en sjuk arbetstagare ska klara av sitt arbete och avancera i karriären. Arbetsgivaren, företagshälsovården och arbetstagaren kan under ett gemensamt möte komma överens om lösningar för att stödja den sjuka arbetstagarens arbetsförmåga. Arbetsgivaren kan även få ekonomiskt stöd för specialarrangemang på arbetsplatsen. Om sjukdomen hindrar den insjuknade från att orka med det tidigare arbetet, är det möjligt att ansöka om professionell rehabilitering och via exempelvis arbetsprövning eller tilläggsutbildning övergå till nya uppgifter som bättre passar arbetsförmågan.

Att orka i arbetet

I vissa fall går det bra att sköta arbetet i sig, men problemet är kraftig utmattning. Fritiden går åt till att återhämta sig från arbetet, och det finns inte längre någon ork att ägna sig åt hushållsarbete eller fritidsintressen. Då är det bra att reda ut om arbetsförhållandena innehåller faktorer som förvärrar utmattningen. Är till exempel inomhusluften för varm? Är pauserna tillräckligt många? Finns det arbetsro?
Det kan vara möjligt att göra arbetet lättare, till exempel genom att göra arbetstiden kortare eller mer flexibel, eller genom möjlighet till distansarbete. Många har orkat stanna kvar längre i arbetslivet genom att arbeta deltid med hjälp av delinvalidpension. Det är viktigt att livet innehåller annat än arbete.

Företagande

Företagare arbetar ofta utan att beakta arbetstider. Att följa upp sin ork och upprätthålla arbetsförmågan ligger i företagarens egna händer. Det är bra att minimera övriga belastande faktorer som beror på arbetet, såsom exempelvis ergonomiska faktorer. Företagshälsovården hjälper till i dessa frågor och det lönar sig också för företagare utan anställda att ordna företagshälsovårdstjänster till sig själv.

En företagare som på grund av sin sjukdom behöver skaffa arbetsredskap för att underlätta sitt arbete, kan ansöka om stöd från FPA eller från sitt pensionsförsäkringsbolag. Åtgärder inom ramen för yrkesinriktad rehabilitering, partiell sjukdagpenning samt delinvalidpension är möjliga också för företagare.

Ta kontakt

Arbetslivsexpert Marju Teinikivi
marju.teinikivi@neuroliitto.fi

Logo