Lapset ja lapsiperheet

(Terveydenhuoltolaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta, varhaiskasvatuslaki ja asetus lasten päivähoidosta, laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista, varhaiskasvatuslaki, perusopetuslaki, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, laki- ja asetus vammaisetuuksista, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, laki- ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta, laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta, sairausvakuutuslaki, työsopimuslaki, autoverolaki, laki ja asetus ajoneuvoverosta, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta)

Lapsen terveydenhoidon kustannukset

Julkisen terveydenhuollon maksut

Julkisen terveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalveluista ei peritä maksuja alle 18-vuotiailta. Lasten sairaalahoidosta peritään maksu seitsemältä päivältä kalenterivuoden aikana julkisessa terveydenhuollossa. Sen jälkeen sairaalahoito on maksutonta.

Asiakkaan maksettaviksi tuleville sosiaali- ja terveydenhuollon maksuille on määrätty vuotuinen maksukatto. Perheen lasten julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut voidaan laskea yhteen toisen vanhemman maksujen kanssa. (ks. Terveyskeskuskäynnit, sairaalahoito ja hammashoito – Maksut )

Julkisen terveydenhuollon maksujen kohtuullistaminen tai perimättä jättäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on mahdollista hakea alennusta tai vapautusta perheen tulojen perusteella tai erityisten sosiaalisten tai taloudellisten syiden vuoksi. Alennusta haetaan siitä yksiköstä, jossa kyseinen asiakasmaksu on määritetty (ks. Maksujen kohtuullistaminen tai perimättä jättäminen ).

Hoitotarvikkeet

Terveyskeskus myöntää vaipat maksutta esimerkiksi yli 3-vuotiaalle vaippoja edelleen päivittäin tarvitsevalle pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lapselle. Hakemus toimitetaan terveysaseman terveydenhoitajalle (ks. Hoitotarvikkeet ).

Kelan korvaus yksityisen terveydenhuollon maksuista

Sairausvakuutus korvaa osan yksityislääkärin palkkiosta, lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistä hyväksyttyjen taksojen mukaan (ks. Yksityisen terveydenhuollon kustannuksien korvaukset ja Matkakustannusten korvaukset ). Korvausta haetaan Kelasta. Kela korvaa myös matkakustannuksia lääkäriin sekä lääkärin määräämiin tutkimuksiin ja hoitoihin omavastuun ylittävältä osalta sekä maksaa yöpymisrahaa, mikäli matka edellyttää yöpymistä. (ks. Matkakustannusten korvaukset )

Lapsen hoito kotona

Vanhempainrahakauden päätyttyä alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmat voivat hakea lapselle paikkaa kunnallisesta päivähoidosta tai yksityisestä päiväkodista taikka hoitaa lapsen kotona.

Kun lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa, voi lapsen hoitoon saada tukea Kelasta.

Lisäksi kotikunta voi myöntää kuntalisää, kun lasta ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa. Kuntalisän suuruus ja myöntämisedellytykset vaihtelevat kunnittain.

Kotihoidon tuki

Kotihoidon tukeen on oikeus, jos alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona.

Hoitajana voi olla

  • isä, äiti tai muu huoltaja
  • vanhemman tai huoltajan kanssa asuva avo- tai aviopuoliso
  • lapsesta huolehtiva muu henkilö tai palkattu hoitaja.

 

Alle 3-vuotiaan kotona hoidettavan lapsen muista alle kouluikäisistä sisaruksista voidaan myös maksaa kotihoidon tukea. Kotihoidon tuki päättyy viimeistään, kun perheen nuorin lapsi täyttää 3 vuotta.

Kotihoidon tuki muodostuu kelan maksamasta hoitorahasta sekä hoitolisästä, jonka suuruuteen vaikuttavat perheen koko ja yhteenlasketut bruttotulot. Kotihoidon tuki on verotettavaa tuloa.

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tukea voidaan myöntää kun lasta hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja.  Yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa siihen saakka, kunnes lapsi menee kouluun. Yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä tulosidonnainen hoitolisä ja mahdollinen kuntalisä. Kuntalisän määrä ja myöntämisedellytykset ovat kuntakohtaisia.

Lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuus määrittää maksettavan yksityisen hoidon tuen määrän. Jokaisella lapsella on oikeus saada 20 tuntia varhaiskasvatusta viikossa. Laajempi varhaiskasvatusoikeus on lapsella, jonka vanhemmat tai muu huoltaja esim. opiskelee päätoimisesti, työskentelee kokoaikaisesti, toimii yrittäjänä tai työskentelee osa-aikaisesti ja työpäivät matkoineen kestävät yli 20 tuntia viikossa.

Lisäksi lapsella voi olla erityinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Se voi perustua esimerkiksi lapsen kehitykseen ja tuen tarpeeseen tai perheen olosuhteisiin.

Jos lapsella on erityinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, yksityisen hoidon tuen hakijan täytyy pyytää hakemuksensa liitteeksi kunnan lausunto lapsen kokopäiväisestä varhaiskasvatusoikeudesta.

Lapsesta maksetaan pienempää hoitorahaa, jos hänellä on esiopetuksen lisäksi oikeus yli 20 tunnin varhaiskasvatukseen viikossa. Hoitorahaa ei makseta, jos lapsi osallistuu vain esiopetukseen tai hänellä on oikeus esiopetuksen lisäksi enintään 20 tunnin varhaiskasvatukseen.

Perusopetukseen osallistuvasta lapsesta, joka kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, maksetaan hoitoraha samalla perusteella kuin esiopetuksessa olevasta lapsesta. Esiopetukseen ja perusopetukseen osallistuvista lapsista maksetaan tukea lukuvuoden ajalta (1.8.–31.7.).

Yksityisen hoidon tuki on verotettavaa tuloa vain päivähoidon tuottajalle. Perhe, joka hakee tuen, ei maksa siitä veroa.

Joustava hoitoraha

Jos vanhempi tekee lyhyempää työaikaa alle kolmevuotiaan lapsen hoidon vuoksi, hän voi saada Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavan hoitorahan määrä riippuu vanhemman viikkotyöajasta.

Kun viikoittainen työaika on enintään 22,5 tuntia tai työaika on enintään 60 prosenttia tavanomaisesta, hoitoraha on 241,19 euroa kuukaudessa.

Kun työaika on yli 22,5 – 30 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia alan kokopäivätyön työajasta, hoitoraha on  160,80 euroa kuukaudessa.

Joustavaa hoitorahaa voi saada samaan aikaan yksityisen hoidon tuen kanssa ja myös silloin, kun lapsi on osan aikaa kunnallisessa päivähoidossa. Joustavaa hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta.

Joustava hoitoraha on verotettavaa tuloa.

Osittainen hoitoraha

Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa, kun lapsi aloittaa koulun. Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa lapsen toisen perusopetusvuoden päättymiseen saakka (31.7.).
Vanhemmat, joiden lapsi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, voivat saada osittaista hoitorahaa kunnes lapsi päättää kolmannen perusopetusvuotensa.

Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että vanhemman keskimääräinen viikoittainen työaika on enintään 30 tuntia viikossa. Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa molemmille vanhemmille, mutta he eivät saa hoitaa lasta yhtä aikaa. Toinen vanhemmista voi lyhentää työaikaansa esimerkiksi aamusta ja toinen illasta.

Osittaista hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta, vaikka tuen saamisen ehdot täyttäviä lapsia olisi perheessä useampiakin. Osittaista hoitorahaa ei voi saada samaan aikaan joustavan hoitorahan kanssa.

Osittaisen hoitorahan määrä on  96,89 euroa. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen ei ole sidottu aikaan, jolta Kela maksaa osittaista hoitorahaa.

Kotipalvelu

Lapsiperheillä on oikeus saada sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn, kuten sairauden, synnytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi, tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella.
Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien eroa tai tilannetta, jossa perheessä on kaksoset tai omainen hoidettavana.

Omaishoidon tuki

(ks. Omaishoidon tuki )

Hoitoapua kotiin

Kotikunnan sosiaalitoimiston kotipalveluohjaajalta voi tiedustella tilapäistä hoitoapua kotiin ja hoidosta perittäviä maksuja. Lastenhoitoapua voi tiedustella myös Mannerheimin lastensuojeluliitosta  tai Väestöliitosta.

Tukihenkilö

Sosiaalitoimiston kautta voidaan järjestää vapaaehtoinen tukihenkilö kouluikäiselle lapselle tai nuorelle, joka tarvitsee erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastuksissa ja muussa vapaa-ajan vietossa. Tukihenkilöä haetaan lasten ja nuorten tai vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä.

Vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa tukihenkilötoimintaa järjestävät myös monet vammais- ja potilasjärjestöt.

Kunnallinen päivähoito

Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle tulee taata riittävä yksilöllinen tuki ja ohjaus päivähoidossa esimerkiksi avustajan avulla tai huomioimalla lapsi henkilöstömäärässä ns. kahdenpaikkaisena. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen päivähoito voidaan järjestää myös päiväkodin erityisryhmässä, erityispäiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Lisätietoja eri vaihtoehdoista saa kuntien varhaiskasvatuksen palveluneuvojilta ja erityislastentarhanopettajilta. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perhe voi hakea Kelasta lasten kotihoidon tukea alle 3-vuotiaalle lapselle tai yksityisen hoidon tukea alle kouluikäiselle lapselle.

Koulunkäynti

Koulunkäyntiavustaja

Vammaisella tai muuta erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut. Koulunkäyntiavustaja tai koulunkäynninohjaaja voi olla henkilö- tai ryhmäkohtainen. Avustajan tarvetta arvioitaessa tulee riittävästi ja monipuolisesti selvittää lapsen yksilöllinen tilanne, avun tarve ja muu saatavilla oleva tuki. Koulunkäyntiavustajan myöntää opetustoimi.

Pidennetty oppivelvollisuus

Lapsille, jotka eivät todennäköisesti saavuta perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa, määritetään pidennetty oppivelvollisuus. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa suoritetaan perusopetuksen oppimäärä joko erityis- tai yleisopetuksessa. Yksittäisiä oppiaineita tai koko oppimäärä voidaan yksilöllistää lapsen tilanteen mukaan. Lähtökohtana myös erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osalta on koulupaikan osoittaminen perusopetuslain mukaisesta lähikoulusta. Oppilaan opetus voidaan järjestää osittain tai kokonaan erityisluokalla tai erityiskoulussa, jos opetusta ei voida järjestää yleisopetuksen ryhmässä oppilaan edun edellyttämällä tavalla.

Pidennetty oppivelvollisuus kestää 11 vuotta ja sen piirissä olevat lapset voivat saada esiopetusta jo viisivuotiaina. Oppilaalle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) ja hänen oppivelvollisuutensa alkaa 6-vuotiaana. Lapsella on tarvittaessa oikeus myös koulu- tai koulunkäyntiavustajaan.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen järjestämisvastuu on kunnalla. Jos lapselle tehdään päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta, hänelle tehdään samalla kirjallinen päätös erityisestä tuesta. Perusopetuslain mukaan jokaiselle erityiseen tukeen oikeutetulle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Omahoidon tuki koulupäivän aikana

Pitkäaikaissairaalla lapsella on oikeus saada yksilöllisesti tarvitsemansa tuki sairautensa omahoitoon koulupäivän aikana osana kouluterveydenhuollon palveluita. Tuen järjestämisestä vastaa kouluterveydenhuolto yhdessä muiden oppilashuollon toimijoiden kuten koulunkäyntiavustajien kanssa.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito

Kunta voi järjestää koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa aamulla ennen koulupäivän alkua, iltapäivällä koulupäivän jälkeen ja koulun loma-aikoina. Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien oppilaille, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös. Vammaisille lapsille on mahdollista hakea avustajaa opetustoimen kustantamana myös aamu- ja iltapäivätoimintaan. Kunta päättää toiminnan laajuudesta. Toimintaan osallistumisesta voidaan periä kohtuullisia kuukausimaksuja.

Kunta voi järjestää koulujen loma-ajan hoitoa vammaisille lapsille, jotka sitä vanhempien työssäkäynnin tai muun erityisen syyn vuoksi tarvitsevat.

Lisätietoja kotikunnan opetustoimesta tai oppilaan koulusta.

Henkilökohtainen apu

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun (ks. Henkilökohtainen apu ). Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun on aina arvioitava yksilö- ja tilannekohtaisesti.

Henkilökohtaista apua annetaan niiden toimintojen tukemiseen, mitkä saman ikäinen vammaton lapsi jo tekisi itse. Henkilökohtaisen avun tarve ei saa perustua ensisijaisesti hoivaan, hoitoon tai valvontaan eikä se siis ole esimerkiksi päivähoitoa korvaava palvelu. Lapsen palvelujen tarve tulee kartoittaa kokonaisvaltaisesti ja pyytää kunnan sosiaalitoimea laatimaan kattava palvelusuunnitelma.

Lapsen tarvitseman avustajan päivähoidossa järjestää varhaiskasvatuksesta vastaava taho  ja hänen koulussa tarvitseman avustajan järjestää opetustoimi.

Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Vaikeavammaisen lapsen kodin muutostyöt, muutostöiden suunnittelu ja esteiden poisto asunnon välittömästä lähiympäristöstä sekä asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet korvataan, jos lapsi välttämättä tarvitsee ne vammansa tai sairautensa takia suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Tukea haetaan sosiaalitoimesta vammaispalveluna (ks. Asunnon muutostyöt sekä sen käyttöön liittyvät välineet).

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voi hakea tukea sosiaalitoimesta (ks. Päivittäistoimintoja helpottavat välineet).

Tulkkauspalvelut ja kommunikaation apuvälineet

Kelalla on tulkkauspalvelujen järjestämisvelvollisuus kuulonäkö-, kuulo- ja puhevammaisille lapsille (ks. Tulkkauspalvelut ). Kunnat ovat vastuussa muista kuulonäkö-, kuulo- ja puhevammaisten tarvitsemista muista palveluista.

Esimerkiksi tulkkauspalvelujen tarpeen arviointiin liittyvä selvittelytyö toteutetaan osana vammaispalvelulain mukaista palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelman laatimista.

Kommunikaatioapuvälineet, elleivät ne liity suoraan tulkkauspalveluun, ovat osa kuntien järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta. Viittomakielen opetus ja muu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä opastus kommunikaation parantamiseen ovat vammaispalvelulain sopeutumisvalmennusta.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki Kelasta

Kela voi myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukea, jos pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta. Rasitusta ja sidonnaisuutta arvioidaan vertaamalla lapsen tarpeita vastaavanikäiseen terveeseen lapseen.

Tukea maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna sidonnaisuuden ja rasituksen mukaan.

Tukea ei myönnetä pelkästään kustannusten perusteella.

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.

Korotettua vammaistukea maksetaan, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus ovat vaativia tai vievät päivittäin huomattavasti aikaa.

Ylin vammaistuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta.

Hakemukseen liitetään lääkärintodistus, joka on laadittu C-lomakkeelle tai jossa kuvataan yksityiskohtaisesti lapsen tarvitsema hoito, huolenpito ja kuntoutus.

Vammaistuki voidaan myöntää määräajaksi tai siihen asti kun lapsi täyttää 16 vuotta. Kela ratkaisee asian sen mukaan, miten pysyvä lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus on, ja miten paljon nämä sitovat perhettä. Määräaikaiseksi myönnettyyn tukeen voi hakea jatkoa.

Kun lapsi täyttää 16 vuotta, hänellä voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, nuoren kuntoutusrahaan tai joissakin tapauksissa eläkettä saavan hoitotukeen. Alle 16-vuotiaan vammaistuki on verotonta tuloa.

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lääkinnällinen kuntoutus

Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi kuntoutustutkimukset ja -neuvonta, erilaiset terapiat, sopeutumisvalmennus sekä apuvälineet. Terapioita ovat esimerkiksi fysikaalinen hoito, puheterapia ja toimintaterapia.

Kela kustantaa lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaisille lapsille.

Kelan kustantaman kuntoutuksen saaminen edellyttää julkisessa terveydenhuollossa tehtyä asianmukaista kuntoutussuunnitelmaa. Kela korvaa myöntämäänsä kuntoutukseen liittyvät matkat omavastuun ylittävältä osalta (ks. ”matkakustannusten korvaukset” on page 14 ).

Muiden kuin vaikeavammaisten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen vastuu on kunnallisella terveydenhuollolla. Välittömästi sairaanhoitoon liittyvän kuntoutuksen järjestää myös kunnallinen terveydenhuolto.

Vammaisen lapsen tarvitsemat jokapäiväiset liikkumisen, toimimisen ja kommunikoinnin apuvälineet järjestää ja rahoittaa tavallisesti julkinen terveydenhuolto (ks. Apuvälineet )

Nämä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat terveydenhuollon asiakasmaksulain nojalla käyttäjälleen maksuttomia.

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen ja läheisten sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta järjestetään kursseina ja vertaistukitoimintana osana kuntoutusta. Se voidaan järjestää yksilöllisenä tai ryhmämuotoisena.

Sopeutumisvalmennukseen haetaan ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan kuntoutussuunnitelma tai lääkärin lausunto. Sopeutumisvalmennusta järjestävät Kela, vammaisjärjestöt, kuntoutuslaitokset sekä kunnat ja kuntayhtymät. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Apuvälineet

ks. Apuvälineet

Kuntoutusraha vanhemmalle

Kelan kuntoutusraha on korvaus lyhytaikaisesta ansionmenetyksestä vanhemmalle, joka osallistuu sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen ja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtä.

Kuntoutusraha määräytyy yleensä sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan ja on veronalaista tuloa (ks. ”sairauspäiväraha ”).

Erityishoitoraha vanhemmalle

Kelan maksama erityishoitoraha korvaa vanhemman ansionmenetystä siltä ajalta, jona hän osallistuu alle 16-vuotiaan vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen sairaanhoitoon tai kuntoutukseen. Kyseessä voi olla oma lapsi, avio- tai avopuolison lapsi tai adoptiolapsi. Myös henkilö, joka vanhemman tavoin hoitaa lasta, voi saada erityishoitorahaa.

Erityishoitoraha edellyttää, että lapsen huoltaja

  • osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon
  • osallistuu 7–15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon
  • osallistuu 0–15-vuotiaan kuntoutukseen
  • hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon
  • on varalla lapsen koulu- tai päivähoitokokeilun ajan.

 

Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että lasta hoitava lääkäri on katsonut vanhemman osallistumisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen tarpeelliseksi ja että henkilö on lapsen hoitoon osallistumisen takia estynyt tekemästä työtään tai opiskelemasta päätoimisesti.

Hoitava lääkäri määrittelee, onko lapsen sairaus vaikea.

Erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 arkipäivältä lasta kohden, mutta tämä enimmäisaika lasketaan erikseen sairaalahoidon ja kotihoidon ajalta. Maksuaikaa voidaan jatkaa vielä 30 arkipäivällä, ja sairaalahoidon ajalta erittäin painavista lääketieteellisistä syistä pidempäänkin.

Erityishoitorahan suuruus määräytyy vanhempien työtulojen perusteella. Erityishoitorahaa on haettava neljän kuukauden kuluessa takautuvasti lapsen hoidon alkamisesta.

Erityishoitoraha on verotettavaa tuloa.

Liikkuminen

Koulukuljetus

Vaikeavammaisilla ja pitkäaikaissairailla lapsilla on oikeus koulutoimen järjestämiin koulukuljetuksiin, jos he eivät kykene käyttämään julkista liikennettä. Koulu hoitaa koulukuljetusasiat yhteistyössä huoltajien kanssa. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.

Lapset, jotka kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, ovat oikeutettuja koulukuljetukseen. Lisätietoa saa kunnan opetus- ja sosiaalitoimesta sekä lastenneuvolasta.

Omaan autoon tukea

Mikäli auto on tarpeellinen vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi, voidaan uutena hankittavaan autoon hakea autoveron palautusta tai huojennusta (ks. Oma auto ).

Vapautus ajoneuvoverosta voidaan myöntää, mikäli auton hankintaan on saatu autoveronpalautusta tai mikäli lapselle on myönnetty vammaisen pysäköintilupa. Vammaisen pysäköintilupaa haetaan Ajovarman toimipisteestä (ks. vammaisen pysäköintilupa ). Luvan saaminen voi perustua lapsen liikuntavammaan tai johonkin muuhun lapsen erityisongelmaan, jonka vuoksi lapsen saattaminen autosta määränpäähän on vaikeaa.

Kuljetuspalvelu

Kuljetuspalveluja saattajapalveluineen voidaan myöntää kunnan sosiaalitoimesta vaikeavammaiselle lapselle, joka ei vammansa takia voi vapaa-ajan matkoilla käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä.

Kuljetuspalveluja voidaan myöntää mm. asiointiin sekä harrastus- ja virkistystoimintaan tarvittaviin matkoihin. Kuljetuspalveluja ei voi käyttää terveyden- ja sairaanhoidon matkoihin (ks. Taksimatkat ja kuljetuspalvelu ja Sosiaalihuoltolain liikkumista tukevat palvelut ).

Vanhemman osittainen hoitovapaa

Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmilla on oikeus käyttää osittaista hoitovapaata siihen asti kun lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi vaatii erityistä huoltoa tai hoitoa. Järjestelyistä tulee sopia työnantajan kanssa. Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen esimerkiksi tekemällä 6-tuntisia työpäiviä tai 4-päiväistä työviikkoa, mutta keskimäärin lyhennetty työskentelyaika voi olla enintään 30 tuntia viikoittain. Työajan lyhennyksen osalta ei makseta palkkaa. Kela maksaa hoitorahaa lapsen 3. lukuvuoteen asti (ks. Joustava hoitoraha ).

Kelan kuntoutus ja kuntoutusraha nuorelle

Kela voi myöntää nuoren kuntoutusrahaa 16–19-vuotiaalle nuorelle vajaakuntoiselle ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi, jos sairaus, vika tai vamma heikentää olennaisesti hakijan työkykyä ja ammatinvalintamahdollisuuksia.

Nuorella tulee olla kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), joka toimitetaan Kelaan. Jos suunnitelmaan kuuluu tutkinto, kuntoutusrahaa maksetaan koulutuksen päättymiseen asti iästä riippumatta.

Logo