Kokemustoimijat
Kukapa muu osaisi parhaiten evästää muita kohtaamaan pitkäaikaissairas kuin sairastava itse. Kokemustoimija on koulutuksen saanut henkilö, joka pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan laajempiin ihmisryhmiin. Hän toimii pääosin suhteessa henkilöihin joilla ei ole vastaavaa elämänkokemusta, tarkoituksena jakaa tietoa ja lisätä ymmärrystä. Kokemustoimija tietää, mikä häntä on auttanut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen selviytymiseensä. Hän jakaa toisten kanssa ja toisten hyväksi kokemuksen synnyttämää viisautta, joka parhaimmillaan tuottaa uusia näkökulmia käsiteltäviin asioihin.
Kokemustoimijat voivat pitää luentoja, lyhyitä puheenvuoroja tai alustuksia. He voivat olla mukana erilaisissa koulutuksissa, keskusteluissa, työryhmissä, työpajoissa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Kokemustoimijat tuovat asiakkaan/potilaan polkua jo läpikäyneen tai siinä läheisenä olleen näkökulmaa käsiteltävään asiaan.Kokemustoimija pyrkii eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden käytännön tietämyksen ja ymmärryksen laajentamiseen kokemustiedon avulla.
Oman tarinan kertominen eri toimintaympäristöissä, kuten oppilaitoksissa, on ollut kokemustoimijoiden pääasiallisin tehtävä. Tulevaisuudessa tehtävät tulevat monipuolistumaan ja kokemustoimijoita kysytään mukaan palveluiden, prosessien ja tuotteiden kehittämiseen niin, että ne vastaavat entistä paremmin käyttäjän tarpeisiin. Keskiössä on asiakasosallisuuden ja kokemustiedon hyödyntämisen vahvistaminen. Sairaaloiden OLKA-toiminta tulee tarjoamaan kokemustoimijoille uusia rooleja potilasnäkökulman esiin nostamisessa.
Ota yhteyttä kokemustoimijaan!
Neuroyhdistysten kokemustoimijat sairastavat itse tai ovat sairastavien läheisiä. Heidän yhteystietonsa löydät Kokemustoimija kertoo omin sanoin -esitteestä. Neuroliitossa toiminnasta vastaa järjestösuunnittelija Maaria Lillberg, p. 0400 976 718, maaria.lillberg@neuroliitto.fi
Tietoa valtakunnallisesta kokemustoimintaverkostosta löydät kokemuskoulutus.fi.
- Kuka sopii kokemustoimijaksi?
Kokemustoimijaksi ei voi alkaa välittömästi sairauden puhjettua tai diagnoosin löydyttyä, vaan sairastumisesta tulee olla kulunut vähintään kolme vuotta. Lisäksi sairauden kanssa tulee olla sinut: sairaus on osa elämää.
Kokemustoimijaksi haluavan on sitouduttava toimimaan aktiivisesti ja pitkäjänteisesti. Hänen on oltava halukas ja kykenevä toimimaan yhteistyössä mm. eriasteisten sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitosten kanssa. Hänen tulee olla yhdistyksen jäsen ja tuntea sekä oman yhdistyksensä että Neuroliiton toimintaa.
Kokemustoimija sitoutuu myös vuosittain kirjaamaan käyntikerrat ja paikat, yhteenveto toimitetaan myös tiedoksi omalle jäsenyhdistykselle.
- Koulutus ja alueellinen toiminta
Kokemustoimijan pätevyyden saa osallistumalla kokemustoimijan peruskoulutukseen. Elämänkokemuksesta syntyy ymmärrystä ja viisautta, jota voidaan käyttää hyödyksi monin eri tavoin. Pelkkä kokemus ei riitä, se pitää osata sanoittaa sopivalla tavalla, jotta toisetkin ymmärtävät.
Kokemustoimijoita koulutetaan tarpeen mukaan jäsenyhdistyksen kanssa yhdessä neuvotellen. Koulutusta edeltää täytetyn hakemuslomakkeen pohjalta käytävä keskustelu toiminnasta vastaavan Neuroliiton järjestösuunnittelijan kanssa.
Neuroliitto on mukana valtakunnallisessa kokemustoimintaverkostossa 32 muun potilas- ja vammaisjärjestön kanssa. Peruskoulutuksia toteutetaan eri puolilla Suomea joko järjestöjen yhdessä toteuttamina tai kokemustoimintaverkoston alueellisen ohjausryhmän järjestämänä.
Peruskoulutuksessa saa perusvalmiudet toimia kokemustoimijana:
- esiintymistaidon koulutusta ja harjoittelua sekä esittelyvideon tekeminen liitettäväksi kokemuspankin tietoihin
- oman tarinan rakentamisen taitoja ja jäsentämistä
- yleisiä periaatteita kokemustoimintaan liittyen
Peruskoulutukset ovat laajuudeltaan noin 45 tuntia, ja ne jakautuvat lähiopetukseen sekä ennakko- ja välitehtäviin.
Peruskoulutuksen kuluissa noudatetaan Neuroliiton liittohallituksen päätöstä eli omavastuu koulutuskokonaisuudesta on 20€ ja matkakulujen omavastuu on 32€ edestakaiselta matkalta. Jäsenyhdistykset yleensä korvaavat koulutettavalle omavastuuosuudet.
Kokemustoiminnan alueelliset ohjausryhmät
Toimintaa alueella organisoivana ja ohjaavana yhteistyöelimenä toimii 18 kokemustoiminnan alueellista ohjausryhmää. Ohjausryhmä vastaa alueensa kokemustoimijoiden toiminnan koordinoinnista, kehittämisestä ja yhteyksistä alueen opetusyksiköihin. Ohjausryhmät ovat kooltaan erilaisia ja tyypillisesti ne koostuvat kokemustoimijoista, opetusyksiköiden edustajista ja järjestöjen työntekijöistä. Ohjausryhmät järjestävät myös virkistystä ja keskustelutilaisuuksia jatkokoulutusten lisäksi.
- Ajankohtaista
Vuoden 2020 tapahtumat
Alueelliset peruskoulutukset
Kuopion peruskoulutus järjestettiin syys-lokakuun aikana sisältäen kolme koulutusjaksoa (pe-lau). Koulutukseen osallistui yksi koulutettava Pohjois-Savon neuroyhdistyksestä.
Mikkeliin oli suunnitteilla peruskoulutus, mutta vallitsevan poikkeustilanteen takia koulutus siirrettiin ensi vuoden puolelle.
Kokemustoimijoiden jatkokoulutukset
Kokemustoimijoiden täydennyskoulutus järjestetään verkossa 25.11. klo. 17.-19.00. Koulutuksen teemana on ”eväitä vaikuttamiseen kokemustiedon avulla”. Kouluttaja Helena Skogströmin johdolla käsitellään kokemustoimijoiden eri rooleja vaikuttamisen näkökulmasta sekä miten kokemusosaamista voisi hyödyntää vaikuttamistehtävissä. Lisäksi keskustellaan kokemustoiminnan ajankohtaisista asioista.
Avoin verkkotapaaminen teemalla mitä yhdistysten olisi hyvä tietää kokemustoiminnasta ja kokemustoimijoista pidettiin 5.5.20. Tapaaminen oli tarkoitettu jäsenyhdistysten hallitusten edustajille.
Kokemustoimintaverkosto toteuttaa kehittäjä-vaikuttaja- jatkokoulutuksia. Vaasan koulutus oli tarkoitus toteuttaa lokakuussa, mutta akuutin koronatilanteen takia se jouduttiin perumaan. Jatkokoulutuksen tavoitteena on lisätä valmiuksia käyttää ja muokata omaa kokemustietoa ja osaamista erilaisiin kehittämis- ja vaikuttamistehtäviin.
Vuoden 2019 seurantatilasto
Vuosittaiseen kokemustoimijoiden seurantakyselyyn vastasi 94% kokemustoimijoista. He olivat pitäneet vuoden aikana yhteensä 92 esitystä tai kokemuspuheenvuoroa. Eniten esityksiä oli pidetty ammatillisessa oppilaitoksissa lähihoitajaopiskelijoille. Toiseksi eniten esityksiä oli pidetty ammattikorkeakouluissa, joiden suurimpana kohderyhminä olivat sairaanhoitajaopiskelijat.
Pieni osa kokemustoimijoista oli osallistunut sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyöryhmiin tai ollut simulaatio-potilaana ammattikorkeakoulussa. Kyselyn mukaan 51%kokemustoimijoista ei ollut käynyt pitämässä esitystä vuoden 2019 aikana.
