Työelämä

Haen uutta työpaikkaa. Pitääkö minun kertoa sairaudestani työhaastattelussa?

Työtä haetaan ammattitaidolla ja osaamisella. Työnantajalle pitää kertoa työstä suoriutumisen kannalta olennaiset asiat. Sairauksista ei tarvitse kertoa, ellei se vaikuta kyseisestä työstä selviämiseen tai ellei sairauteen liity jokin työturvallisuutta vaarantava tekijä. Mikäli sairaus näkyy ulospäin, on parempi kertoa, mistä on kyse, kuin jättää työnantaja arvailemaan. Sairauden perusteella ei saa jättää palkkaamatta, ja moni työnantaja suhtautuu myönteisesti rehelliseen työnhakijaan, joka on sinut sairautensa kanssa ja osaa ottaa sen huomioon työssään.

Sairaudesta on joka tapauksessa syytä kertoa työterveyshuollossa työhöntulotarkastuksen yhteydessä. Tällöin työntekijää ei voida jälkikäteen syyttää sairauden salaamisesta, mikä voisi jossain tapauksessa johtaa työsuhteen purkuun. Työterveyslääkäri on salassapitovelvollinen eikä saa kertoa työntekijän terveystietoja työnantajalle. Lääkärin tehtävä on ottaa kantaa siihen, onko työntekijä sopiva työhön, johon hänet on palkattu.

Kysymykseen on vastattu 1/2017.

En pärjää töissä entiseen tapaan. Voiko asialle tehdä jotain työpaikalla?

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajan järjestämään kohtuullisia mukautuksia vammaisen työntekijän työstä selviytymisen parantamiseksi. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työnantajan koko ja taloudelliset resurssit. Pienetkin muutokset, esim. työrauhan parantaminen, voi parantaa työssä jaksamista merkittävästi. Muutostarpeet kannattaa ottaa puheeksi hyvissä ajoin sekä esimiehen kanssa että työterveyshuollossa.

Työterveyshuolto järjestää tarvittaessa työterveysneuvottelun työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Neuvottelun tarkoituksena on etsiä ratkaisuja työntekijän työkyvyn tukemiseksi. Esimerkkejä työpaikalla tehtävistä järjestelyistä ovat työajan joustot, etätyömahdollisuuden käyttö, esteettömyysmuutokset, sisäilman lämpötilan viilentäminen, lepopaikan järjestäminen, ylimääräisistä tauoista sopiminen ja työtehtävien monipuolistaminen staattisen kuormituksen vähentämiseksi. Järjestelyistä sovitaan aina työnantajan ja työntekijän kesken.

Työ- ja elinkeinotoimistot voivat harkinnanvaraisesti myöntää työnantajalle taloudellisena tukena ns. työolosuhteiden järjestelytukea. Kelan kautta voi hakea vaikeavammaisen työntekijän tarvitsemia kalliita apuvälineitä. Lisäksi yrittäjä voi hakea elinkeinotukea sairauden tai vamman kannalta tarpeellisiin henkilökohtaisiin työvälineisiinsä tai muutostöihin Kelasta tai eläkevakuutusyhtiöstä.

Kysymykseen on vastattu 1/2017.

Voidaanko minut irtisanoa sairauteni vuoksi?

Sairaus voi olla irtisanomisen peruste silloin, kun työntekijän työkyky on sairauden tai vamman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Tämä tarkoittaa käytännössä noin vuoden pituista työkyvyttömyyttä, mille ei ole odotettavissa muutosta. Kun on tiedossa, että paluu entiseen työhön ei ole mahdollista, mutta työkykyä olisi jäljellä muuhun työhön, kannattaa hyvissä ajoin hakea ammatillista kuntoutusta ja keskustella työnantajan kanssa vaihtoehtoisista tehtävistä, joihin voisi siirtyä esim. työkokeilun avulla.

Kysymykseen on vastattu 1/2017.

En sairauteni vuoksi pysty enää jatkamaan työssäni. Onko irtisanoutuminen ainoa vaihtoehto?

Irtisanoutuminen on huono vaihtoehto, ellei järjestelyjä sen jatkoksi ole tehty. Tyhjän päälle ei kannata pudottautua. Oma irtisanoutuminen aiheuttaa karenssin työttömyyspäivärahoihin ja työterveyshuollon palvelut jäävät pois.

Sen sijaan eläkevakuutusyhtiöstä voi hakea oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen. Se voi olla esim. työkokeilu, jonka avulla siirrytään sopivampaan työtehtävään. Ammatillista kuntoutusta kannattaa harkita ajoissa, jotta mahdollisuus löytää mielekkäitä vaihtoehtoja on parempi. Mikäli työhistoria on lyhyt, ammatillista kuntoutusta järjestävää Kela.

Kysymykseen on vastattu 1/2017.

Riskeeraanko eläkkeeni jos otan työn vastaan?

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja olen tehnyt töitä ansiorajan sallimissa rajoissa. Nyt minulla on mahdollisuus ottaa vastaan puolen vuoden sijaisuus kokopäiväisesti, jolloin ansiorajani ylittyy. Riskeeraanko eläkkeeni jos otan työn vastaan?

Työkyvyttömyyseläkkeet on ollut mahdollista jättää lepäämään vuodesta 2010 lähtien. Tämä tarkoittaa, että jos ansiorajat ylittyvät yli 3 kk pituiseksi ajaksi, eläke jätetään lepäämään eli sitä ei makseta työskentelyaikana. Kun ansiot jälleen laskevat ansiorajojen sisäpuolelle, eläkkeen maksaminen jatkuu ilmoituksella, eli eläkettä ei tarvitse uudestaan hakea, eikä työkykyä arvioida tässä vaiheessa.

Eläke voi olla lepäämässä maksimissaan 2 vuotta. Eläkkeen määrä on sama kuin ennen lepäämään jättämistä. Lepäämisen aikana tehdystä työstä kertyy eläkettä 1,5 % vuosiansioista, ja tämän lisäkertymän voi aikanaan hakea vanhuuseläkkeeseen. Jos ansiorajat ylittyvät kertaluontoisesti alle 3 kk pituisen ajan, se katsotaan työkokeiluksi, eikä sillä ole vaikutusta eläkkeen maksuun. Laki eläkkeen lepäämään jättämisestä on määräaikainen ja voimassa tällä erää vuoden 2020 loppuun.

Kysymykseen on vastattu 1/2017.

Sairauspäivärahan jälkeen

Sairauslomani on päättymässä ja osatyökyvyttömyyseläkehakemus vireillä. En millään jaksaisi mennä kokopäivätyöhön. Pitääkö vaan odottaa päätöstä kotona?

Sairauslomalta voi palata osa-aikaiseen työhön osasairauspäivärahan turvin. Tällöin saat tehdä töitä 40-60 % kokoaikaisesta työajasta, josta saat palkan ja lisäksi Kelasta puolikkaan sairauspäivärahan näiltä päiviltä. Osa-aikaisen työn voi jakaa eri tavoin viikon sisällä, voit siis tehdä esim. kolme kokonaista päivää ja olla kaksi päivää pois töistä. Nämä kaikki viisi päivää kuitenkin lasketaan osasairauspäivärahapäiviksi.

Voit myös tehdä joka päivä lyhyttä työpäivää. Nämä ovat kuitenkin asioita, joista pitää sopia työnantajan kanssa. Työterveyslääkäri arvioi työkykysi osa-aikaiseen työhön. Osasairauspäivärahaa haetaan vähintään 12 päiväksi ja niitä voi saada maksimissaan 120 päivää. Tänä aikana yleensä myös osatyökyvyttömyyseläkepäätös ehtii saapua.

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ansioraja on 60 % vakiintuneista ansioista, eli eläketapahtumaa edellisten viiden vuoden ansioista. Ansioraja määrittää viikoittaisen työtuntimäärän ja se voi olla eri kuin 60 % työaika, mikäli ansiot edellisen viiden vuoden aikana ovat vaihdelleet. Tämä on hyvä huomioida kun siirrytään osasairauspäivärahalta osatyökyvyttömyyseläkkeelle, jotta ansioraja ei ylity.

Jäin pois töistä enkä usko, että enää koskaan voin palata. Kuulin että sairauspäivärahaa saa vain vuoden ajan. Mitä sitten tapahtuu?

Kun olet saanut sairauspäivärahaa 150 päivän ajan, saat Kelasta postia, missä kerrotaan, mihin asti sairauspäivärahakautesi jatkuu. Mikäli näyttää siltä, että työkyvyttömyytesi jatkuu, voit hakea sairauspäivärahakauden jatkoksi joko kuntoutustukea, mikä on määräaikainen tai työkyvyttömyyseläkettä, mikä jatkuu vanhuuseläkeikään asti.

Mikäli vointisi kuitenkin kohenee ja voisit ajatella työhön paluuta, voit palata töihin osa-aikaisesti osasairauspäivärahan tai osatyökyvyttömyyseläkkeen/osakuntoutustuen turvin tai voit hakea ammatillista kuntoutusta, ja palata töihin työkokeilun avulla. Tällöin työaikaasi voidaan nostaa vähitellen tavoiteltavaan työaikaan ja työtehtäviäsi voidaan räätälöidä sinulle sopiviksi. Työkokeilun avulla voidaan siirtyä myös kokonaan toiseen, aiempaa sopivampaan työtehtävään.

Sain pitkän sairausloman pahenemisvaiheen takia. Onko mahdollista tehdä vähän töitä sairauslomalla?

Sairauslomalla voi tehdä satunnaisia työpäiviä. Niistä pitää ilmoittaa Kelaan, eikä niistä saa sairauspäivärahaa. Jos työkykysi riittää 40-60 % työaikaan, voit palata töihin osasairauspäivärahan turvin. Tällöin saat puolikkaan sairauspäivärahan sekä palkan tekemistäsi työtunneista. Osasairauspäivärahapäiviä voi olla maksimissaan 120 päivää ja niitä haetaan aina vähintään 12 päivän ajaksi. Osa-aikainen työhön paluu ei kuitenkaan saa vaarantaa toipumistasi, minkä arvioi (työterveys)lääkäri. Lisäksi järjestelystä pitää olla yksimielisyys myös työnantajan kanssa.

Sairauspäivärahakausi päättyi, kuntoutustuki hylättiin, mutta en pysty palaamaan työhöni. Miten nyt tulen toimeen?

Kun sairauspäivärahat on käytetty, mutta olet hakemassa kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä tai saanut hylkäävän päätöksen, sinulla on kuitenkin oikeus työttömyysetuuteen, vaikka työkyvyttömyytesi jatkuu etkä pysty vastaanottamaan työtä. Jos työ- tai virkasuhteesi on vielä olemassa, edellytetään, ettei työnantaja pysty tarjoamaan työkykysi mukaista työtä. Toisin sanoen, voimassa oleva työsuhde ei estä työttömyysetuuden saamista tässä tilanteessa. (Työttömyysturvalain 3. luvun 3§:n 3. momentti).

Ilmoittaudu siis hyvissä ajoin työnhakijaksi TE-toimistoon. Oikeus työttömyysetuuteen alkaa vasta siitä päivästä kun ilmoittaudut työnhakijaksi, ja ensin kuluu omavastuuaika (5 päivää).

Jos olet saanut hylkäävän kuntoutustuki- tai työkyvyttömyyseläkepäätöksen, voit hakea siihen muutosta. Neuvoja muutoksenhakuun saat Neuroliiton lakimieheltä (puhelinaika to ja pe klo 8-16.).

Jos olet saanut ennakkopäätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta ja haluat palata työelämään, voit olla yhteydessä Neuroliiton työelämäasiantuntijaan, joka voi auttaa ammatillisen kuntoutussuunnitelman tekemisessä.

Logo