Työelämä

Haen uutta työpaikkaa. Pitääkö minun kertoa sairaudestani työhaastattelussa?

Työtä haetaan ammattitaidolla ja osaamisella. Työnantajalle pitää kertoa työstä suoriutumisen kannalta olennaiset asiat. Sairauksista ei tarvitse kertoa, ellei se vaikuta kyseisestä työstä selviämiseen tai ellei sairauteen liity jokin työturvallisuutta vaarantava tekijä. Mikäli sairaus näkyy ulospäin, on parempi kertoa, mistä on kyse, kuin jättää työnantaja arvailemaan. Sairauden perusteella ei saa jättää palkkaamatta, ja moni työnantaja suhtautuu myönteisesti rehelliseen työnhakijaan, joka on sinut sairautensa kanssa ja osaa ottaa sen huomioon työssään.

Sairaudesta on joka tapauksessa syytä kertoa työterveyshuollossa työhöntulotarkastuksen yhteydessä. Tällöin työntekijää ei voida jälkikäteen syyttää sairauden salaamisesta, mikä voisi jossain tapauksessa johtaa työsuhteen purkuun. Työterveyslääkäri on salassapitovelvollinen eikä saa kertoa työntekijän terveystietoja työnantajalle. Lääkärin tehtävä on ottaa kantaa siihen, onko työntekijä sopiva työhön, johon hänet on palkattu.

Kysymykseen on vastattu 1/2017.

En pärjää töissä entiseen tapaan. Voiko asialle tehdä jotain työpaikalla?

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajan järjestämään kohtuullisia mukautuksia vammaisen työntekijän työstä selviytymisen parantamiseksi. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työnantajan koko ja taloudelliset resurssit. Pienetkin muutokset, esim. työrauhan parantaminen, voi parantaa työssä jaksamista merkittävästi. Muutostarpeet kannattaa ottaa puheeksi hyvissä ajoin sekä esimiehen kanssa että työterveyshuollossa.

Työterveyshuolto järjestää tarvittaessa työterveysneuvottelun työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Neuvottelun tarkoituksena on etsiä ratkaisuja työntekijän työkyvyn tukemiseksi. Esimerkkejä työpaikalla tehtävistä järjestelyistä ovat työajan joustot, etätyömahdollisuuden käyttö, esteettömyysmuutokset, sisäilman lämpötilan viilentäminen, lepopaikan järjestäminen, ylimääräisistä tauoista sopiminen ja työtehtävien monipuolistaminen staattisen kuormituksen vähentämiseksi. Järjestelyistä sovitaan aina työnantajan ja työntekijän kesken.

Työ- ja elinkeinotoimistot voivat harkinnanvaraisesti myöntää työnantajalle taloudellisena tukena ns. työolosuhteiden järjestelytukea. Kelan kautta voi hakea vaikeavammaisen työntekijän tarvitsemia kalliita apuvälineitä. Lisäksi yrittäjä voi hakea elinkeinotukea sairauden tai vamman kannalta tarpeellisiin henkilökohtaisiin työvälineisiinsä tai muutostöihin Kelasta tai eläkevakuutusyhtiöstä.

Kysymykseen on vastattu 1/2017.

Voidaanko minut irtisanoa sairauteni vuoksi?

Sairaus voi olla irtisanomisen peruste silloin, kun työntekijän työkyky on sairauden tai vamman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Tämä tarkoittaa käytännössä noin vuoden pituista työkyvyttömyyttä, mille ei ole odotettavissa muutosta. Kun on tiedossa, että paluu entiseen työhön ei ole mahdollista, mutta työkykyä olisi jäljellä muuhun työhön, kannattaa hyvissä ajoin hakea ammatillista kuntoutusta ja keskustella työnantajan kanssa vaihtoehtoisista tehtävistä, joihin voisi siirtyä esim. työkokeilun avulla.

Kysymykseen on vastattu 1/2017.

En sairauteni vuoksi pysty enää jatkamaan työssäni. Onko irtisanoutuminen ainoa vaihtoehto?

Irtisanoutuminen on huono vaihtoehto, ellei järjestelyjä sen jatkoksi ole tehty. Tyhjän päälle ei kannata pudottautua. Oma irtisanoutuminen aiheuttaa karenssin työttömyyspäivärahoihin ja työterveyshuollon palvelut jäävät pois.

Sen sijaan eläkevakuutusyhtiöstä voi hakea oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen. Se voi olla esim. työkokeilu, jonka avulla siirrytään sopivampaan työtehtävään. Ammatillista kuntoutusta kannattaa harkita ajoissa, jotta mahdollisuus löytää mielekkäitä vaihtoehtoja on parempi. Mikäli työhistoria on lyhyt, ammatillista kuntoutusta järjestävää Kela.

Kysymykseen on vastattu 1/2017.

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja olen tehnyt töitä ansiorajan sallimissa rajoissa. Nyt minulla on mahdollisuus ottaa vastaan puolen vuoden sijaisuus kokopäiväisesti, jolloin ansiorajani ylittyy. Riskeeraanko eläkkeeni jos otan työn vastaan?

Työkyvyttömyyseläkkeet on ollut mahdollista jättää lepäämään vuodesta 2010 lähtien. Tämä tarkoittaa, että jos ansiorajat ylittyvät yli 3 kk pituiseksi ajaksi, eläke jätetään lepäämään eli sitä ei makseta työskentelyaikana. Kun ansiot jälleen laskevat ansiorajojen sisäpuolelle, eläkkeen maksaminen jatkuu ilmoituksella, eli eläkettä ei tarvitse uudestaan hakea, eikä työkykyä arvioida tässä vaiheessa.

Eläke voi olla lepäämässä maksimissaan 2 vuotta. Eläkkeen määrä on sama kuin ennen lepäämään jättämistä. Lepäämisen aikana tehdystä työstä kertyy eläkettä 1,5 % vuosiansioista, ja tämän lisäkertymän voi aikanaan hakea vanhuuseläkkeeseen. Jos ansiorajat ylittyvät kertaluontoisesti alle 3 kk pituisen ajan, se katsotaan työkokeiluksi, eikä sillä ole vaikutusta eläkkeen maksuun. Laki eläkkeen lepäämään jättämisestä on määräaikainen ja voimassa tällä erää vuoden 2020 loppuun.

Kysymykseen on vastattu 1/2017.

Logo