facebook pixel

Lääkehoito

MS-taudin kulkua voidaan hidastaa lääkkeillä. Myös useimpiin MS- taudin oireisiin, esimerkiksi masennukseen ja virtsarakon ongelmiin, on olemassa lääkehoitoja.

Aaltoilevan MS-taudin etenemistä hidastava lääkehoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska lääkkeet vähentävät pahenemisvaiheiden määrää ja sairauteen liittyvän haitan kertymistä.

Aktiivisen alusta pitäen etenevän MS-taudin varhaiseen hoitoon on käytössä okrelitsumabi ja aktiivisen toissijaisesti etenevän sairauden hoitoon siponimodi.

Beetainterferoni- ja glatirameeriasetaatti-pistoshoidoista on pitkäaikaisinta turvallisuustietoa. Ne ovat turvallisia. Kaikkien käytössä olevien lääkkeiden hillitsevä vaikutus sairauden kulkuun on osoitettu. Mikään niistä ei kuitenkaan paranna tai täysin pysäytä sairautta. Muut ensilinjan lääkkeet ovat tabletteja. Uusien hoitojen pitkäaikaisen käytön turvallisuus selviää vasta ajan myötä.

MS-hoitajat opastavat hoidon aloittamisessa ja silloin, jos hoidon kanssa tulee hankaluuksia. Lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia, jotka ajan kuluessa useimmiten lievittyvät tai voivat jäädä pois. Joskus niiden takia voi olla tarpeen vaihtaa lääkevalmistetta. MS-hoitajat auttavat monipuolisesti myös muissa sairastamiseen liittyvissä kysymyksissä.

MS-taudin kulkua muuntavat lääkkeet

Jokaisen lääkkeen kohdalla on mainittu ensin tummennetulla tekstillä lääkkeen kauppanimi, sitten lääkkeen vaikuttava aine ja viimeisenä annostelutapa. Lääkelistaus on päivitetty syyskuussa 2020.

Aktiivinen aaltomainen MS-tauti

  • Aubagio, teriflunomidi, suun kautta
  • Avonex, beetainterferoni, lihaksensisäisesti
  • Betaferon, Plegridy, Rebif, beetainterferoni, ihonalaisesti
  • Copaxone, Glatimyl, glatirameeriasetaatti, ihonalaisesti
  • Ocrevus, okrelitsumabi, suonensisäisesti
  • Tecfidera, dimetyylifumaraatti, suun kautta

Erittäin aktiivinen aaltomainen MS-tauti

  • Gilenya, fingolimodi, suun kautta
  • Lemtrada, alemtutsumabi, suonensisäisesti
  • Mavenclad, kladribiini, suun kautta
  • Ocrevus, okrelitsumabi, suonensisäisesti
  • Tysabri, natalitsumabi, suonensisäisesti

Aktiivinen ensisijaisesti etenevä MS-tauti

  • Ocrevus, okrelitsumabi, suonensisäisesti

Aktiivinen toissijaisesti etenevä MS-tauti

  • Mayzent, siponimodi, suun kautta

Lääkekannabis

MS-taudin oireenmukaisista hoidoista julkisuudessa ovat toistuvasti olleet esillä kannabisjohdannaiset valmisteet, joiden käyttö Suomessa on suhteellisen vähäistä.

Sativex-nimistä valmistetta voidaan käyttää MS-taudin aiheuttaman vaikean spastisuuden hoitoon, jos muilla lihasjäykkyyttä estävillä lääkkeillä ei ole saatu riittävää hoitovastetta. Muita hyväksyttyjä käyttöaiheita kannabinoideilla ei MS-taudissa ole.

Sativex-suusuihke sisältää kannabiksen delta-9-tetrahydrokannabinolia (THC) ja kannabidiolia (CBD) suhteessa 1:1. Lääkettä annostellaan suihkeena suuonteloon useita kertoja, tavallisesti kahdeksan kertaa päivässä.

Lääkkeellä on myyntilupa Suomessa. Käyttöaiheena on kohtalainen tai vaikea-asteinen MS-taudin aiheuttama lihasjäykkyys, jonka kohdalla ei ole saavutettu riittävää hoitovastetta muilla lääkkeillä. Lisäksi edellytetään, että sitä käytettäessä spastisuus lievittyy merkittävästi hoidon ensimmäisen koejakson aikana. Sitä käytetään siis tavanomaisten spastisuuden lääkkeiden lisänä. Muuhun kuin spastisuuden hoitoon tai spastisuuden hoitoon muilla potilasryhmillä sillä ei ole myyntilupaa.

Lääkettä voidaan käyttää vain neurologian erikoislääkäreiden määräyksellä tai neurologian alan sairaalayksikön lääkärin määräyksellä tai näiden aloittamaan jatkohoitoon. Lääkkeellä ei ole vahvistettua myyntihintaa eikä siitä makseta Kansaneläkelaitoksen peruskorvausta. Hinta (vuonna 2021) on hieman yli 620 euroa/kuukausi tavanomaisella annostuksella. Kaksi tavallisinta spastisuuden lääkettä baklofeeni ja titsanidiini kuuluvat MS-taudissa Kelan ylempään erityiskorvattavuusryhmään.

Myyntiluvan saaminen viranomaisilta edellyttää kannabispohjaisilta lääkkeiltä samanlaisia perusteellisia kliinisiä lääketutkimuksia kuin muiltakin lääkkeiltä. Keskimäärin kolmasosa käyttäjistä hyötyy Sativexista, ja heillä spastisuus vähenee vähintään 30 % lähtötasosta. Muilla kannabikseen tai sen synteettisiin alamuotoihin perustuvilla valmisteilla ei ole saatu vakuuttavia tuloksia tai ainakin näyttö niiden vaikuttavuudesta on heikko.

Sativex luokitellaan Pharmaca Fennicassa edelleen varsinaiseksi huumausaineeksi merkinnällä ”H”. Tämä pitää ottaa huomioon matkustaessa Schengen-alueella. Lue lisää Schengen-todistuksesta Fimean verkkosivustolla.

Kantasolusiirto

Kantasolusiirto on kokeellista hoitoa, mikä tarkoittaa että sen tehokkuudesta MS-taudin hoidossa ei ole riittävää tieteellistä näyttöä, jotta se olisi osana sairauden käypää hoitoa. Kantasolusiirtoa ei toistaiseksi ole Suomessa annettu MS-taudissa. Nykyisin käytössä olevilla tehokkaimmilla MS-lääkkeillä tulehduksellinen tautiaktiivisuus saadaan useimmiten talttumaan ja kantasolusiirron rooli hoidossa on vähäinen.

Jos muut hoidot osoittautuvat tehottomiksi, voidaan erittäin aktiivisessa aaltomaisessa tautimuodossa (RRMS) kokeilla autologista kantasolusiirtoa, jossa käytetään potilaalta itseltään kerättyjä kantasoluja. Ennen kantasolujen siirtoa potilaan immuunijärjestelmä tuhotaan solunsalpaajalääkkeillä. Tämän jälkeen kantasoluja siirretään takaisin jouduttamaan immuunijärjestelmän palautumista.

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä kantasoluhoitojen kohdalla liittyy niiden pitkäaikaisvaikutuksiin. Kantasolusiirtoihin saattaa liittyä vakaviakin haittoja, kuten kasvanutta kuolleisuutta ja syöpäriski sekä muiden autoimmuunisairauksien puhkeamisen riski. Pidemmät seuranta-ajat ja suorat vertailut uusiin tehokkaimpiin MS-lääkkeisiin auttavat tulevaisuudessa kantasolusiirtojen vaikutusten arviointia.

Krooninen laskimoverenkierron häiriö eli CCSVI

Toinen julkisuudessa esillä ollut MS-taudin hoitoajatus liittyy teoriaan, jonka mukaan krooninen laskimoverenkierron häiriö CCSVI olisi MS-taudin tai sen eräiden oireiden taustalla. Hoitomuotona on kokeiltu laskimoiden pallolaajennusta ja stenttaamista.

Koska ilmiön todenperäisyydestä tai laskimoihin kajoavien toimenpiteiden tehosta ja turvallisuudesta ei ole olemassa pitävää tutkimusnäyttöä, tällaiset hoidot eivät kuulu näyttöön perustuvaan MS-taudin käypään hoitoon. Vuosikymmenen alussa jonkin verran suomalaisia kävi hoidossa ulkomailla.