Sairastuminen ja ensioireet

MS-tautia sairastaa yli 9 000 suomalaista. Se on Suomessa nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Diagnoosi tehdään tavallisesti noin 20–40-vuotiaana. Sairastuminen alle 16 tai yli 60 vuoden iässä on harvinaista. MS on yleisempi naisilla kuin miehillä, noin kaksi kolmasosaa sairastuneista on naisia.

Taudin syntymekanismi on edelleen epäselvä, mutta sekä perintö- että ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä. MS-tauti ei ole perinnöllinen sairaus eikä diagnoosia voida nyt tai tulevaisuudessa tehdä geenitestin perusteella. Nykytietojen mukaan monet melko tavalliset virukset ja bakteerit saattavat johtaa taudin puhkeamiseen, jos henkilöllä on perinnöllinen alttius siihen. Vielä ei tiedetä, miksi joku sairastuu ja toinen ei. Viimeaikaisissa tutkimuksissa jollakin tavalla vaikuttaviksi tekijöiksi ovat nousseet mm. lapsuusiän infektiot, UV-säteily ja D-vitamiini sekä syntymäkuukausi.

MS-tauti alkaa nopeasti kehittyvillä oireilla, joiden perusteella sairastunut ei välttämättä vielä osaa hakeutua tutkimuksiin. Ensimmäiset oireet tulevat tavallisesti selkäytimestä, näköhermosta tai aivorungosta. Selkäytimen oireet voivat ilmetä niin, että jalat eivät toimi niin kuin pitäisi tai virtsaamisen kanssa on jotain kummaa. Näköhermon oire voi olla esimerkiksi usvainen kuva toisessa silmässä. Aivorungon toiminnan häiriö aiheuttaa, että vaikeat sanat ääntyvät väärin, lukiessa tekstin rivit eivät pysy paikallaan tai katseen kohteesta muodostuu kaksoiskuvia.

Tavallisimmat ensioireet ovat näköhäiriöt ja raajojen tuntohäiriöt. Ensioireesta toipuu tavallisesti täysin. Kymmenesosalla sairastuneista oireet kuitenkin jatkuvat ja lisääntyvät, ilman että niistä toipuisi välillä. Hoitoon kannattaa joka tapauksessa hakeutua heti. Hoidon aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää sairauden etenemisen kannalta.

Logo