Sairaudesta kertominen ja läheisten sopeutuminen

Miten, milloin ja kenelle sairaudesta voi tai kannattaa kertoa? Tähän ei ole yhtään oikeaa vastausta, vaan jokainen tekee sen omalla tavallaan ja omassa tahdissaan. Ratkaisuun vaikuttavat monet asiat. Ovatko läheiset huolissaan, joutuuko olemaan paljon sairaslomalla ja kuinka luontevaa itselle on jakaa asioita muiden kanssa?

Kenelle ja koska?

Sairastuminen on aina kriisi. Ihmismieli toimii herkästi niin, että kun yksin suree ja murehtii, huolet suurenevat. Parhaimmillaan toiselle kertominen lievittää omaa ahdistusta ja helpottaa oloa. Toisaalta voi tuntua tärkeältä, että ensin saa sulatella asiaa itsekseen. Muille kertominen voi olla helpompaa, kun on itse saanut tietoa sairaudesta ja on joku käsitys asiasta.

Kun kertoo sairaudestaan, saattaa joutua yllättäen ottamaan vastaan myös hämmennystä, pelkoa, surua ja jopa vähättelyä tai kieltämistä. Sairastunut voi joutua lohduttamaan, tukemaan ja vakuuttamaan toisia omasta pärjäämisestään. Siksi on hyvä kuunnella itseään, tutkia omia voimavarojaan ja miettiä, kenelle kaikille jaksaa ja pystyy sillä hetkellä asiasta kertomaan.

Perheenjäsenille ja läheisille on hyvä kertoa, kun on itse ensin saanut käsiteltyä sairautta. Työpaikalla sekä harrastusten parissa kannattaa kertoa niille, joiden kokee tarvitsevan tiedon. Diagnoosista ei ole pakko kertoa työtovereille tai esimiehelle, mutta jos salaaminen pitkittyy, siitä voi tulla taakka, joka vie turhaan voimavaroja. Monet kokevat, että kertominen on helpottanut työssä olemista ja ystävien kohtaamista eikä aiheuttanut hylkäämistä tai eristämistä, jota itsekseen saattoi pelätä. Itse voi vaikuttaa siihen, millaiset kasvot sairaudelle antaa ja miten sen kanssa pärjää.

Läheisen rooli

Kun perheessä yksi ihminen sairastuu, myös läheiset ”sairastuvat” omalla tavallaan ja omassa tahdissaan. Aluksi läheinen saattaa olla korostetun vakaa ja turvallinen, koska kokee että hänen tulee olla turvana ja tukena sairastuneelle. Sairauden käsittely viivästyy, jos läheinen odottaa, että hänen tunteilleen on tilaa perheessä.
Joskus läheistä voi ahdistaa, kun sairastunut haluaa, että tilanne pidetään salassa. Läheinen voi tarvita mahdollisuuden tuulettaa omia tunteitaan jonkun perheen ulkopuolisen kanssa. Tähän sairastuneen kannattaa antaa lupa ja läheisen kannattaa itse pitää huolta myös omasta jaksamisestaan.

Logo