Lapset ja lapsiperheet

Julkisen terveydenhuollon maksut

Julkisen terveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalveluista ei peritä maksuja alle 18-vuotiailta. Lasten sairaalahoidosta peritään maksu seitsemältä päivältä kalenterivuoden aikana julkisessa terveydenhuollossa. Sen jälkeen sairaalahoito on maksutonta.

Asiakkaan maksettaviksi tuleville sosiaali- ja terveydenhuollon maksuille on määrätty vuotuinen maksukatto. Perheen lasten julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut voidaan laskea yhteen toisen vanhemman maksujen kanssa.

• Katso lisää sivulta Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdasta ”Terveyskeskuskäynnit, sairaala- ja hammashoito”.

Julkisen terveydenhuollon maksujen kohtuullistaminen tai perimättä jättäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on mahdollista hakea alennusta tai vapautusta perheen tulojen perusteella tai erityisten sosiaalisten tai taloudellisten syiden vuoksi. Alennusta haetaan hyvinvointialueelta, jossa kyseinen asiakasmaksu on määritetty.

• Katso lisää sivulta Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdasta ”Asiakasmaksujen kohtuullistaminen tai perimättä jättäminen”.

Hoitotarvikkeet

Sote-keskus myöntää pitkäaikaissairauden hoitoon kuuluvia hoitotarvikkeita maksutta. Hoitotarvikejakelu perustuu aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan.
Esimerkiksi vaipat maksutta yli 3-vuotiaalle vaippoja edelleen päivittäin tarvitsevalle pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lapselle. Hakemus toimitetaan sote-keskuksen terveydenhoitajalle

• Katso lisää sivulta Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdasta ”Hoitotarvikkeet”.

Kelan korvaus yksityisen terveydenhuollon maksuista

Sairausvakuutus korvaa kiinteän summan yksityislääkärin palkkioista ja taksan mukaisen korvauksen toimenpiteistä, jotka on määrännyt psykiatrian tai suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Lisäksi psykologin tutkimuksen kustannuksia korvataan. Muilta osin yksityisen terveydenhuollon tutkimuksen ja hoidon korvaukset päättyivät vuoden 2023 alussa.

Tämä vaikuttaa myös Kelan myöntämiin matkakorvauksiin. Jatkossa matkakorvausta saa vain niistä käynneistä, jotka ovat Kela-korvattavia. Maksusitoumukseen ja palveluseteliin perustuvat matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan jatkossakin, samoin kuin matkat julkiseen terveydenhuoltoon.

Korvausta haetaan Kelasta.

• Katso lisää sivulta Sairaanhoitokorvaukset Kelasta kohdista ”Yksityisen terveydenhuollon kustannusten korvaukset” ja ”Matkakustannusten korvaukset”

Vanhempainrahakauden päätyttyä alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmat voivat hakea lapselle paikkaa kunnallisesta päivähoidosta tai yksityisestä päiväkodista taikka hoitaa lapsen kotona.

Kun lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa, voi lapsen hoitoon saada tukea Kelasta.

Lisäksi kotikunta voi myöntää kuntalisää, kun lasta ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa. Kuntalisän suuruus ja myöntämisedellytykset vaihtelevat kunnittain.

Kotihoidon tuki

Kotihoidon tukeen on oikeus, jos alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona.

Hoitajana voi olla:

• isä, äiti tai muu huoltaja
• vanhemman tai huoltajan kanssa asuva avo- tai aviopuoliso
• lapsesta huolehtiva muu henkilö tai palkattu hoitaja.

Alle 3-vuotiaan kotona hoidettavan lapsen muista alle kouluikäisistä sisaruksista voidaan myös maksaa kotihoidon tukea. Kotihoidon tuki päättyy viimeistään, kun perheen nuorin lapsi täyttää 3 vuotta.

Kotihoidon tuki muodostuu kelan maksamasta hoitorahasta sekä hoitolisästä, jonka suuruuteen vaikuttavat perheen koko ja yhteenlasketut bruttotulot. Kotihoidon tuki on verotettavaa tuloa.

Lisätietoja saa Kelasta ja kotikunnasta.

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tukea voidaan myöntää kun lasta hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja.  Yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa siihen saakka, kunnes lapsi menee kouluun. Yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä tulosidonnainen hoitolisä ja mahdollinen kuntalisä. Kuntalisän määrä ja myöntämisedellytykset ovat kuntakohtaisia.

Lisäksi lapsella voi olla erityinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Se voi perustua esimerkiksi lapsen kehitykseen ja tuen tarpeeseen tai perheen olosuhteisiin.

Jos lapsella on erityinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, yksityisen hoidon tuen hakijan täytyy pyytää hakemuksensa liitteeksi kunnan lausunto lapsen kokopäiväisestä varhaiskasvatusoikeudesta.

Lisätietoja saa Kelasta ja kotikunnasta.

Joustava hoitoraha

Jos vanhempi tekee lyhyempää työaikaa alle kolmevuotiaan lapsen hoidon vuoksi, hän voi saada Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavan hoitorahan määrä riippuu vanhemman viikkotyöajasta.

Kun viikoittainen työaika on enintään 30 tuntia tai työaika on enintään 80 prosenttia tavanomaisesta, saa täyden hoitorahan.

Joustavaa hoitorahaa voi saada samaan aikaan yksityisen hoidon tuen kanssa ja myös silloin, kun lapsi on osan aikaa kunnallisessa päivähoidossa. Joustavaa hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta.

Joustava hoitoraha on verotettavaa tuloa.

Lisätietoja saa Kelasta.

Osittainen hoitoraha

Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa, kun lapsi aloittaa koulun. Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa lapsen toisen perusopetusvuoden päättymiseen saakka (31.7.).
Vanhemmat, joiden lapsi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, voivat saada osittaista hoitorahaa kunnes lapsi päättää kolmannen perusopetusvuotensa.

Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että vanhemman keskimääräinen viikoittainen työaika on enintään 30 tuntia viikossa. Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa molemmille vanhemmille, mutta he eivät saa hoitaa lasta yhtä aikaa. Toinen vanhemmista voi lyhentää työaikaansa esimerkiksi aamusta ja toinen illasta.

Osittaista hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta, vaikka tuen saamisen ehdot täyttäviä lapsia olisi perheessä useampiakin. Osittaista hoitorahaa ei voi saada samaan aikaan joustavan hoitorahan kanssa.

Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen ei ole sidottu aikaan, jolta Kela maksaa osittaista hoitorahaa.

Lisätietoja saa Kelasta.

Kotipalvelu

Lapsiperheillä on oikeus saada sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn, kuten sairauden, synnytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi, tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella.
Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien eroa tai tilannetta, jossa perheessä on kaksoset tai omainen hoidettavana.

Omaishoidon tuki

• Katso sivulta Asuminen ja arki ”Hyvinvointialueelta palveluita kotiin” -kohdan alta ”Omaishoidon tuki”.

Lisätietoja hyvinvointialueen lapsiperheiden sosiaalityöstä.

Hoitoapua kotiin

Hyvinvointialueen lapsiperheiden sosiaalityöstä voi tiedustella tilapäistä hoitoapua kotiin ja hoidosta perittäviä maksuja. Lastenhoitoapua voi tiedustella myös Mannerheimin lastensuojeluliitosta tai Väestöliitosta.

Tukihenkilö

Sosiaalihuollon kautta voidaan järjestää vapaaehtoinen tukihenkilö kouluikäiselle lapselle tai nuorelle, joka tarvitsee erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastuksissa ja muussa vapaa-ajan vietossa. Tukihenkilöä haetaan hyvinvointialueen lasten ja nuorten tai vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä.

Vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa tukihenkilötoimintaa järjestävät myös monet vammais- ja potilasjärjestöt.

Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle tulee taata riittävä yksilöllinen tuki ja ohjaus varhaiskasvatuksen päivähoidossa esimerkiksi avustajan avulla tai huomioimalla lapsi henkilöstömäärässä ns. kahdenpaikkaisena.

Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen päivähoito voidaan järjestää myös päiväkodin erityisryhmässä, erityispäiväkodissa tai perhepäivähoidossa.

Lisätietoja eri vaihtoehdoista saa kuntien varhaiskasvatuksen palveluneuvojilta ja erityislastentarhanopettajilta.

Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perhe voi hakea Kelasta lasten kotihoidon tukea alle 3-vuotiaalle lapselle tai yksityisen hoidon tukea alle kouluikäiselle lapselle.

Koulunkäyntiavustaja

Vammaisella tai muuta erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut. Koulunkäyntiavustaja tai koulunkäynninohjaaja voi olla henkilö- tai ryhmäkohtainen. Avustajan tarvetta arvioitaessa tulee riittävästi ja monipuolisesti selvittää lapsen yksilöllinen tilanne, avun tarve ja muu saatavilla oleva tuki. Koulunkäyntiavustajan myöntää kotikunnan opetustoimi.

Pidennetty oppivelvollisuus

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen järjestämisvastuu on kotikunnalla. Jos lapselle tehdään päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta, hänelle tehdään samalla kirjallinen päätös erityisestä tuesta. Perusopetuslain mukaan jokaiselle erityiseen tukeen oikeutetulle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Omahoidon tuki koulupäivän aikana

Pitkäaikaissairaalla lapsella on oikeus saada yksilöllisesti tarvitsemansa tuki sairautensa omahoitoon koulupäivän aikana osana kouluterveydenhuollon palveluita. Tuen järjestämisestä vastaa kouluterveydenhuolto yhdessä muiden oppilashuollon toimijoiden kuten koulunkäyntiavustajien kanssa.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito

Kunta voi järjestää koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa aamulla ennen koulupäivän alkua, iltapäivällä koulupäivän jälkeen ja koulun loma-aikoina. Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien oppilaille, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös. Vammaisille lapsille on mahdollista hakea avustajaa opetustoimen kustantamana myös aamu- ja iltapäivätoimintaan. Kunta päättää toiminnan laajuudesta. Toimintaan osallistumisesta voidaan periä kohtuullisia kuukausimaksuja.

Kunta voi järjestää koulujen loma-ajan hoitoa vammaisille lapsille, jotka sitä vanhempien työssäkäynnin tai muun erityisen syyn vuoksi tarvitsevat.

Lisätietoja saa kotikunnan opetustoimesta tai oppilaan koulusta.

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun.

• Katso Asuminen ja arki -sivulta ”Henkilökohtainen apu” -kohta.

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun on aina arvioitava yksilö- ja tilannekohtaisesti.

Henkilökohtaista apua annetaan niiden toimintojen tukemiseen, mitkä saman ikäinen vammaton lapsi jo tekisi itse. Henkilökohtaisen avun tarve ei saa perustua ensisijaisesti hoivaan, hoitoon tai valvontaan eikä se siis ole esimerkiksi päivähoitoa korvaava palvelu. Lapsen palvelujen tarve tulee kartoittaa kokonaisvaltaisesti ja pyytää hyvinvointialueen sosiaalitoimea laatimaan kattava palvelusuunnitelma.

Lapsen tarvitseman avustajan päivähoidossa järjestää varhaiskasvatuksesta vastaava taho  ja hänen koulussa tarvitseman avustajan järjestää opetustoimi.

Vaikeavammaisen lapsen kodin muutostyöt, muutostöiden suunnittelu ja esteiden poisto asunnon välittömästä lähiympäristöstä sekä asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet korvataan, jos lapsi välttämättä tarvitsee ne vammansa tai sairautensa takia suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Tukea haetaan hyvinvointialueen vammaispalvelusta.

• Katso Asuminen ja arki -sivulta ”Asunnon muutostyöt ja asunnon käyttöön liittyvät välineet” -kohta.

Muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voi hakea tukea sosiaalitoimesta.

• Katso Asuminen ja arki -sivulta ”Päivittäistoimintoja helpottavat välineet” -kohta.

Kelalla on tulkkauspalvelujen järjestämisvelvollisuus kuulonäkö-, kuulo- ja puhevammaisille lapsille. Kunnat ovat vastuussa muista kuulonäkö-, kuulo- ja puhevammaisten tarvitsemista muista palveluista.

Esimerkiksi tulkkauspalvelujen tarpeen arviointiin liittyvä selvittelytyö toteutetaan osana vammaispalvelulain mukaista palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelman laatimista.

Kommunikaatioapuvälineet, elleivät ne liity suoraan tulkkauspalveluun, ovat osa hyvinvointialueen järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta. Viittomakielen opetus ja muu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä opastus kommunikaation parantamiseen ovat vammaispalvelulain sopeutumisvalmennusta.

Lisätietoja Kelasta ja hyvinvointialueen apuvälineyksiköstä.

Kela voi myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukea, jos pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta. Rasitusta ja sidonnaisuutta arvioidaan vertaamalla lapsen tarpeita vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen.

Tukea maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna sidonnaisuuden ja rasituksen mukaan.

Tukea ei myönnetä pelkästään kustannusten perusteella.

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.

Korotettua vammaistukea maksetaan, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus ovat vaativia tai vievät päivittäin huomattavasti aikaa.

Ylin vammaistuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta.

Hakemukseen liitetään lääkärintodistus, joka on laadittu C-lomakkeelle tai jossa kuvataan yksityiskohtaisesti lapsen tarvitsema hoito, huolenpito ja kuntoutus.

Vammaistuki voidaan myöntää määräajaksi tai siihen asti kun lapsi täyttää 16 vuotta. Kela ratkaisee asian sen mukaan, miten pysyvä lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus on, ja miten paljon nämä sitovat perhettä. Määräaikaiseksi myönnettyyn tukeen voi hakea jatkoa.

Kun lapsi täyttää 16 vuotta, hänellä voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, nuoren kuntoutusrahaan tai joissakin tapauksissa eläkettä saavan hoitotukeen. Alle 16-vuotiaan vammaistuki on verotonta tuloa.

Lisätietoja saa Kelasta.

Lääkinnällinen kuntoutus

Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi kuntoutustutkimukset ja -neuvonta, erilaiset terapiat, sopeutumisvalmennus sekä apuvälineet. Terapioita ovat esimerkiksi fysikaalinen hoito, puheterapia ja toimintaterapia.

Kela kustantaa lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaisille lapsille.

Kelan kustantaman kuntoutuksen saaminen edellyttää julkisessa terveydenhuollossa tehtyä asianmukaista kuntoutussuunnitelmaa. Kela korvaa myöntämäänsä kuntoutukseen liittyvät matkat omavastuun ylittävältä osalta.

• Katso Sairaanhoitokorvaukset Kelasta -sivulta ”Matkakustannusten korvaukset” -kohta

Muiden kuin vaikeavammaisten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen vastuu on hyvinvointialueen julkisella terveydenhuollolla. Välittömästi sairaanhoitoon liittyvän kuntoutuksen järjestää myös julkinen terveydenhuolto.

• Katso lisää Asuminen ja arki -sivulta ”Apuvälineet”-kohdasta.

Nämä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat terveydenhuollon asiakasmaksulain nojalla käyttäjälleen maksuttomia.

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen ja läheisten sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta järjestetään kursseina ja vertaistukitoimintana osana kuntoutusta. Se voidaan järjestää yksilöllisenä tai ryhmämuotoisena.

Sopeutumisvalmennukseen haetaan ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan kuntoutussuunnitelma tai lääkärin lausunto. Sopeutumisvalmennusta järjestävät Kela, vammaisjärjestöt, kuntoutuslaitokset sekä julkinen terveydenhuolto. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Apuvälineet lapselle

Vammaisen lapsen tarvitsemat jokapäiväiset liikkumisen, toimimisen ja kommunikoinnin apuvälineet järjestää ja rahoittaa tavallisesti hyvinvointialueen julkinen terveydenhuolto.

• Katso Asuminen ja arki -sivulta ”Apuvälineet”-kohta.

Kuntoutusraha vanhemmalle

Kelan kuntoutusraha on korvaus lyhytaikaisesta ansionmenetyksestä vanhemmalle, joka osallistuu sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen ja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtä.

Kuntoutusraha määräytyy yleensä sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan ja on veronalaista tuloa.

• Katso lisää Toimeentulo-sivulta ”Sairauspäiväraha”-kohdasta.

Kelan maksama erityishoitoraha korvaa vanhemman ansionmenetystä siltä ajalta, jona hän osallistuu alle 16-vuotiaan vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen sairaanhoitoon tai kuntoutukseen. Kyseessä voi olla oma lapsi, avio- tai avopuolison lapsi tai adoptiolapsi. Myös henkilö, joka vanhemman tavoin hoitaa lasta, voi saada erityishoitorahaa.

Erityishoitoraha edellyttää, että lapsen huoltaja

• osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon
• osallistuu 7–15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon
• osallistuu 0–15-vuotiaan kuntoutukseen
• hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon
• on varalla lapsen koulu- tai päivähoitokokeilun ajan.

Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että lasta hoitava lääkäri on katsonut vanhemman osallistumisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen tarpeelliseksi ja että henkilö on lapsen hoitoon osallistumisen takia estynyt tekemästä työtään tai opiskelemasta päätoimisesti. Erityishoitorahaa varten tarvitaan D-lääkärintodistus.

Hoitava lääkäri määrittelee, onko lapsen sairaus vaikea.

Erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 arkipäivältä lasta kohden, mutta tämä enimmäisaika lasketaan erikseen sairaalahoidon ja kotihoidon ajalta. Maksuaikaa voidaan jatkaa vielä 30 arkipäivällä, ja sairaalahoidon ajalta erittäin painavista lääketieteellisistä syistä pidempäänkin.

Erityishoitorahan suuruus määräytyy vanhempien työtulojen perusteella. Erityishoitorahaa on haettava neljän kuukauden kuluessa takautuvasti lapsen hoidon alkamisesta.

Erityishoitoraha on verotettavaa tuloa.

Lisätietoja saa Kelasta.

Koulukuljetus

Vaikeavammaisilla ja pitkäaikaissairailla lapsilla on oikeus koulutoimen järjestämiin koulukuljetuksiin, jos he eivät kykene käyttämään julkista liikennettä. Koulu hoitaa koulukuljetusasiat yhteistyössä huoltajien kanssa. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.

Lapset, jotka kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, ovat oikeutettuja koulukuljetukseen. Lisätietoa saa kunnan opetus- ja sosiaalitoimesta sekä lastenneuvolasta.

Omaan autoon tukea

Mikäli auto on tarpeellinen vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi, voidaan uutena hankittavaan autoon hakea autoveron palautusta.

• Katso lisää Liikkuminen-sivulta ”Oma auto” -kohdasta.

Vapautus ajoneuvoverosta voidaan myöntää, mikäli auton hankintaan on saatu autoveronpalautusta tai mikäli lapselle on myönnetty liikkumisesteisen pysäköintitunnus. Sitä haetaan Ajovarman toimipisteestä tai sähköisesti Traficomin asiointipalvelussa. Luvan saaminen voi perustua lapsen liikuntavammaan tai johonkin muuhun lapsen erityisongelmaan, jonka vuoksi lapsen saattaminen autosta määränpäähän on vaikeaa.

• Katso lisää Liikkuminen-sivulta ”Liikkumisesteisen pysäköintitunnus” -kohdasta.

Kuljetuspalvelu

Kuljetuspalveluja saattajapalveluineen voidaan myöntää hyvinvointialueen vammaispalvelusta vaikeavammaiselle lapselle, joka ei vammansa takia voi vapaa-ajan matkoilla käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä.

Kuljetuspalveluja voidaan myöntää mm. asiointiin sekä harrastus- ja virkistystoimintaan tarvittaviin matkoihin. Kuljetuspalveluja ei voi käyttää terveyden- ja sairaanhoidon matkoihin.

Katso lisää Liikkuminen-sivun kohdista ”Sosiaalihuoltolain liikkumista tukevat palvelut” ja ”Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu”.

Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmilla on oikeus käyttää osittaista hoitovapaata siihen asti kun lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi vaatii erityistä huoltoa tai hoitoa. Järjestelyistä tulee sopia työnantajan kanssa.

Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen esimerkiksi tekemällä 6-tuntisia työpäiviä tai 4-päiväistä työviikkoa, mutta keskimäärin lyhennetty työskentelyaika voi olla enintään 30 tuntia viikoittain. Työajan lyhennyksen osalta ei makseta palkkaa. Kela maksaa hoitorahaa lapsen 3. lukuvuoteen asti.

• Katso lisää Sosiaaliturvan etuudet ja maksut -sivulta ”Lapsen hoitamisen tuet” -kohdasta.

Kela voi myöntää kuntoutusrahaa 16–19-vuotiaalle nuorelle ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi, jos sairaus, vika tai vamma heikentää olennaisesti hakijan työkykyä ja ammatinvalintamahdollisuuksia.

• Lue lisää nuoren kuntoutusrahasta Kelan nettisivuilta.
• Muun kuntoutuksen osalta katso lisää Kuntoutus-sivulta.

Terveydenhuoltolaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta, varhaiskasvatuslaki ja asetus lasten päivähoidosta, laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista, varhaiskasvatuslaki, perusopetuslaki, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, laki- ja asetus vammaisetuuksista, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, laki- ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta, sairausvakuutuslaki, työsopimuslaki, autoverolaki, laki ja asetus ajoneuvoverosta, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta.