Palveluasuminen
Sosiaalihuoltolain mukaisella yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto, ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut ja hoidon ja huolenpidon tarpeensa kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaan syyn vuoksi.
Sosiaalihuoltolain mukaisella ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa, palvelukodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa
Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa yksilöllisen tarpeensa mukaisia ja sopivia palveluita sosiaalihuoltolain perusteella. Palveluasumisella tarkoitetaan vammaispalvelulain mukaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palvelut ovat asiakkaan tarpeen mukaisesti käytettävissä myös ilta- ja yöaikaan.
Vastaukset on tarkistettu 8/2024.
- En pärjää toimintakyvyn heikentymisen vuoksi kotona. Voinko saada sekä uuden kodin että arjessa tarvitsemani palvelut ja toisen henkilön tuen?
En pärjää kotona sairauteni ja ikääntymisen aiheuttaman toimintakyvyn heikentymisen vuoksi edes useiden kotihoidon käyntien avulla. Voinko saada jotenkin sekä uuden kodin että arjessa tarvitsemani palvelut ja toisen henkilön tuen?
Ota yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalitoimeen asian selvittämiseksi. Asuminen ja arjesta suoriutuminen tällaisessa tilanteessa voidaan järjestää joko sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella.
Sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu
Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua ja tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalvelujen käyttäjistä suurin osa on vanhuksia. Asumispalveluja voidaan järjestää myös kehitysvammaisille, mielenterveys- tai päihdekuntoutujille.
Asumispalveluilla tarkoitetaan yleensä kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista tukevat palvelut liittyvät kiinteästi yhteen. Asumista tukevat palvelut voivat olla hoito- ja hoivapalveluja, tukipalveluja kuten ateria-, vaatehuolto, hygienia- ja siivouspalveluja tai näiden yhdistelmiä.
Tuetulla asumisella tarkoitetaan itsenäisen asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla.
Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa.
Ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa, palvelukodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa sekä huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa. Palvelut voidaan ryhmitellä asiakkaiden toimintakyvyn, hoidon sitovuuden ja vaativuuden sekä annettavan palvelun määrän ja laadun perusteella palvelukokonaisuuksiin. Asumisesta asukas maksaa yleensä vuokran ja palveluista asiakasmaksun.
Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen
Palveluasumispäätöksen edellytyksenä on, että vaikeavammainen henkilö tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen apua päivittäisissä toiminnoissa jatkuvasti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Jos nämä kriteerit täyttyvät, on kyseessä ns. subjektiivinen oikeus eli viranomaisella ei ole harkintavaltaa eikä se voi evätä palvelua hyvinvointialueen määrärahojen puutteen perusteella. Tehostetussa palveluasumisessa palvelut ovat asiakkaan tarpeen mukaisesti käytettävissä myös ilta- ja yöaikaan.
Palveluasuminen voidaan myös järjestää vammaisen henkilön jo olemassa olevassa omassa kodissa eli vuokra- tai omistusasunnossa.
- Mitä vammaispalvelulain mukaisella palveluasumisella tarkoitetaan?
Itsenäistä asumista, riittäviä palveluja ja hyvää, tarvittaessa ympärivuorokautista asumisturvallisuutta.
Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Nämä tarkoittavat esimerkiksi sitä, että on mahdollisuuksia osallistua toimintakykyä ylläpitävään ja edistävään mielekkääseen toimintaan sekä ylläpitää aiempia ihmissuhteita.
Palveluasumista voidaan järjestää palvelutalossa ryhmä- tai hajautettuna asumisena.
Tehostettua palveluasumista järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden.
- Voiko palveluasumispäätöksen saada omaan kotiin ja millä perusteella?
Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen, joka on vaikeavammaiselle ns. subjektiivinen oikeus, voidaan järjestää myös henkilön vuokra- tai omistusasunnossa.
Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.
Vammaispalvelulaissa ei ole ikärajoituksia palveluasumisen järjestämisessä.
Hyvinvointialueella ei ole velvollisuutta järjestää palveluasumista niille hyvin vaikea- ja monivammaisille henkilöille, joiden vaikean vamman tai sairauden takia tarvittavaa riittävää huolenpitoa ei ole mahdollista turvata avohuollon toimenpitein.
- Miten vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen käytännössä järjestetään?
Omassa kodissa toteutettavan palveluasumisen palveluja ovat esimerkiksi avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa ja kodin hoidossa. Palvelut voidaan järjestää kotipalvelujen, kotihoidon, omaishoidontuen ja henkilökohtaisen avustajan avulla. Eri palvelumuotoja voidaan yhdistellä. Kun palveluasumispäätös on tehty, on siihen liittyvät erityspalvelut maksuttomia. Henkilö vastaa jatkossakin omista asumiseen liittyvistä kuluista, kuten vuokrista, vastikkeista, sähköstä ja ruoasta.
Palveluasumisen kokonaisuudesta laaditaan sosiaalitoimessa kirjallinen palvelusuunnitelma. Sen laatimiseen osallistuvat vaikeavammainen henkilö ja hänen läheisensä sekä ne ammattilaiset, joiden asiantuntemusta tarvitaan palvelujen suunnittelemisessa.
- Miten vammaispalvelulain mukaista palveluasumista haetaan?
Palveluasumista haetaan kirjallisesti oman hyvinvointialueen sosiaalitoimesta tai vammaispalvelusta joko vapaamuotoisella hakemuksella tai määrätyllä lomakkeella. Liitteeksi on hyvä olla lääkärin lausunto, kuntoutusseloste tai muu vastaava dokumentti toimintakyvystä ja avuntarpeesta.
Palveluasumisen kokonaisuudesta laaditaan sosiaalitoimessa kirjallinen palvelusuunnitelma. Sen laatimiseen osallistuvat vaikeavammainen henkilö ja hänen läheisensä sekä ne ammattilaiset, joiden asiantuntemusta tarvitaan palvelujen suunnittelemisessa. Palveluasumisesta annetaan hakijalle kirjallinen päätös. Mikäli palveluasumista ei myönnetä, on päätökseen kirjattava ratkaisun perustelut.
- Onko vaikeavammaisen palveluasuminen subjektiivinen oikeus?
Onko vaikeavammaisen (vammaispalvelulain mukainen) palveluasuminen subjektiivinen oikeus?
Vaikeavammaiselle henkilölle on subjektiivinen oikeus saada palveluasumista.
- Mikä on subjektiivinen oikeus?
Subjektiivinen oikeus on oikeusjärjestyksen kansalaiselle antama valta, jonkin edun tai hyödykkeen saamiseen tai turvaamiseen. Etuus on myönnettävä jokaiselle, joka täyttää edellytykset (esim. vaikeavammaisuus). Viranomaisella ei ole harkintavaltaa. Resurssien puute ei ole peruste olla myöntämättä subjektiivista oikeutta.
- Otetaanko asiakkaan mielipide huomioon palveluasumisen järjestämisessä?
Otetaanko asiakkaan mielipide huomioon vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen järjestämisessä?
Palveluasumista järjestettäessä on palveluja järjestettävä sellaisessa laajuudessa ja sellaisessa muodossa, kun palvelun saajan (asiakkaan) palveluasumisen tarve edellyttää.
Sekä sosiaalihuoltolain että vammaispalvelulain mukaista palveluasumisen järjestämistapaa valittaessa on kiinnitettävä huomiota palvelusuunnitelmassa kuvattuun palvelun tarpeeseen ja vammaisen henkilön omiin käsityksiin siitä, miten ja missä palveluasumista pitää järjestää. Asiakkaan elämäntilanteella (esim. parisuhde) on merkitystä arvioitaessa palveluasumiseen liittyviä seikkoja.
Hyvinvointialueella on kuitenkin oikeus päättää palveluasumisen järjestämistavasta.
- Onko asumispalveluita ei-vaikeavammaisille?
Sosiaalihuoltolain mukaista tukea asumiseen on tarjolla niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asumiseen kuin tavanomaiseen asuntoon voidaan järjestää. Tuettua asumista saavat usein ikäihmiset, vammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat. Sosiaalihuollossa on tavoitteena, etteivät puutteelliset asumisolot aiheuta laitos- tai muiden palvelujen tarvetta.
Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden.
Tuettua ja yhteisöllistä asumista sekä ympärivuorokautista palveluasumista tuottavat kunnat, järjestöt ja yksityiset yrittäjät.
Palveluista maksetaan hyvinvointialueen tai muun asumispalvelun järjestäjän hinnaston mukaan. Hyvinvointialueen järjestämän palvelu- ja tukiasumisen maksut ovat yleensä tulosidonnaisia. Asumisesta peritään yleensä erikseen vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraa.
- Mitä asumiseen liittyvät palvelut maksavat?
Sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista maksetaan hyvinvointialueen päätöksen mukaiset asiakasmaksut.
Hyvinvointialueen järjestämän palvelun maksut ovat tulosidonnaisia.
Toisen henkilön antamasta avusta peritään asukkaan tulojen sekä hänen tarvitseman toisen henkilön antaman avun määrän mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Asumisesta peritään yleensä erikseen vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraa, sähkö- sekä vesimaksun ja muista palveluista maksut. Näiden lisäksi asiakas maksaa mm. ruokansa, lääkkeensä ja terveydenhuoltomenonsa.
Vammaispalvelulain perusteella myönnetyt palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut (esim. toisen henkilön antama apu arjesta suoriutumiseen, henkilökohtainen avustaja, siivous ja pyykkihuolto sekä muut tukitoimet) ovat saajalleen maksuttomia. Henkilö vastaa omista asumiseen liittyvistä kuluista, kuten vuokrasta tai vastikkeesta sekä sähkö- ja vesimaksun ja ruoasta sekä lääkkeistään.