Periytyminen
Osa harvinaisista neurologisista sairauksista on periytyviä. Sairaus voi periytyä sukupolvelta toiselle, jolloin puhutaan vallitsevasti periytyvästä sairaudesta. Jos taas sairautta esiintyy vain samassa sisarussarjassa, kyseessä on peittyvästi periytyvä sairaus. Tällöin sairastuneen vanhemmat ja lapset ovat terveitä.
Yhden sairausgeenin aiheuttamia sairauksia kutsutaan monogeenisiksi sairauksiksi. Näissä sairauksissa periytyminen noudattaa Mendelin periytymissääntöjä: sairaus periytyy joko ei-sukupuoleen sidotusti eli autosomisesti vallitsevasti (dominantti eli AD-periytyminen), autosomisesti peittyvästi (resessiivinen eli AR-periytyminen) tai X-kromosomaalisesti vallitsevasti tai peittyvästi.
Periytyvän sairauden geenissä on myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sairauden oireiden todennäköisyyteen. Mitokondriaalisissa sairauksissa periytyminen poikkeaa Mendelin periytymissäännöistä.
Sairauden perinnöllisyyteen liittyviin kysymyksiin vastaavat perinnöllisyyslääketieteen yksiköt yliopistosairaaloissa, Harvinaiskeskus Norio (tukiliitto.fi/harvinaiskeskusnorio) sekä Folkhälsan (folkhalsan.fi) .
Lue lisää sairauksien periytymisestä ja perinnöllisyysneuvonnasta Terveyskylän verkkosivuilta: Harvinaissairauksista ja genetiikasta (terveyskyla.fi)
- Autosominen vallitseva periytyminen
Lapsi perii samaa ominaisuutta määrittävän geenin molemmilta vanhemmiltaan (genotyyppi). Autosomissa periytyvää sairautta todetaan molemmilla sukupuolilla. Vallitseva eli dominantti geeni määrää ominaisuuden ilmenemisen (fenotyypin). Vallitsevasti periytyvä sairaus (AD-periytyvä sairaus) voi periytyä joko isältä tai äidiltä.
Kuva 1. Isä sairastaa vallitsevasti periytyvää sairautta (tummanvihreä geeni). Vallitseva geeni voittaa samaa ominaisuutta määräävän peittyvän geenin. Sukupuolesta riippumatta lapsi voi periä isältään joko sairautta aiheuttavan geenin tai terveen geenin. Äiti sairastaa vallitsevasti periytyvää sairautta (tummanpunainen geeni). Vallitseva geeni voittaa samaa ominaisuutta määräävän peittyvän geenin. Sukupuolesta riippumatta lapsi voi periä äidiltään joko sairautta aiheuttavan tai terveen geenin.
Autosominen vallitsevasti periytyvä sairaus ilmenee peräkkäisissä sukupolvissa. Sairauden ilmeneminen noudattaa seuraavia sääntöjä:
- Sairastuneen vanhemmat: Useimmilla niistä, joilla diagnosoidaan vallitsevasti eli dominantisti autosomissa periytyvä sairaus, todetaan jommallakummalla vanhemmalla sama sairaus.
- Sairastuneen sisarukset: Biologisilla sisaruksilla on 50%:n todennäköisyys sairastua samaan sairauteen.
- Sairastuneen omat lapset: Sairastuneen lapsilla on 50%:n todennäköisyys sairastua samaan sairauteen.
Kuva 2. Vallitsevasti eli dominantisti autosomissa periytyvän sairauden esiintyminen neljässä peräkkäisessä sukupolvessa. Kuvassa neliöt ovat miehiä ja ympyrät ovat naisia. Tummanpunaisella merkityt henkilöt ovat sairastuneet. Kuvan lähde: Storey E et al., Neurology 57: 1913-1915, 2001
- Autosominen peittyvä periytyminen
Lapsi perii samaa ominaisuutta määrittävän geenin molemmilta vanhemmiltaan (genotyyppi). Autosomissa periytyvää sairautta todetaan molemmilla sukupuolilla. Peittyvästi eli resessiivisesti periytyvä sairaus (AR-periytyvä sairaus) ilmenee ainoastaan silloin, kun lapsi on perinyt molemmilta vanhemmiltaan samaa sairautta aiheuttavan geenin. Vanhemmat ovat tällöin geenin kantajia ja terveitä.
Kuva 1. Autosomisesti peittyvästi periytyvässä sairaudessa sairastunut lapsi on perinyt sairautta aiheuttavan geenin molemmilta vanhemmiltaan. Kuvassa sairausgeenit on merkitty tummanpunaisella ja tummanvihreällä. Vanhemmat ovat sairausgeenin oireettomia kantajia.
Autosominen peittyvästi periytyvä sairaus noudattaa seuraavia sääntöjä:
- Sairastuneen vanhemmat: Molemmat vanhemmat ovat sairausgeenin kantajia, mutta itse terveitä.
- Sairastuneen sisarukset: Biologisilla sisaruksilla on 25 %:n todennäköisyys sairastua samaan sairauteen, 50 %:n todennäköisyys olla sairausgeenin kantajia ja 25 %:n todennäköisyys omata terve geenipari.
- Sairastuneen omat lapset: Sairastuneen lapsilla sairautta ei todennäköisesti ilmene.
Kuva 2. Peittyvästi eli resessiivisesti autosomissa periytyvän sairauden esiintyminen kolmessa peräkkäisessä sukupolvessa. Kuvassa neliöt ovat miehiä ja ympyrät ovat naisia. Tummanpunaisella merkityt henkilöt ovat sairastuneet ja tummanpunaiset reunaviivat merkitsevät kantajuutta. Kuvan lähde: Bruno et al., J Neurol Sci, 165: 121 – 125, 1999.
- X-kromosomaalinen vallitseva ja peittyvä periytyminen
X-kromosomissa periytyvän sairauden ilmaantuminen määräytyy sekä sairausgeeniä kantavan vanhemman että lapsen sukupuolesta. Tyttären perimässä on aina kaksi X-kromosomia, toinen äidiltä ja toinen isältä. Tyttären perimässä on siis toiselta vanhemmalta peritty terve X-kromosomi. Pojan perimässä on yksi X-kromosomi äidiltä ja yksi Y-kromosomi isältä. X-kromosomissa periytyvän sairauden ilmeneminen riippuu sekä sairastavan vanhemman että syntyvän lapsen sukupuolesta. Tyttären perimässä toinen eli terve X-kromosomi usein suojaa sairausgeeniä, joten tyttärillä vallitsevasti X-kromosomissakin periytyvän sairauden oireet voivat olla lievempiä kuin perheen sairastavilla pojilla. X-kromosomaalinen peittyvästi periytyvässä sairaudessa tyttäret voivat olla oireettomia sairaan geenin kantajia, kun taas pojilla peittyväkin geeni on sairautta aiheuttava terveen X-kromosomin puuttuessa.
Kuva 1. Isällä (XY) on X-kromosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus. Kuvassa sairautta aiheuttava geeni on merkitty tummanvihreällä. Tyttäret perivät aina sairautta aiheuttavan X-kromosomin isältään. Pojat perivät isältään Y-kromosomin ja ovat terveitä.
Kuva 2. Äidillä (XX) on X-kromosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus. Kuvassa sairautta aiheuttava geeni on merkitty tummanpunaisella. Niin tyttärillä kuin pojilla on sama todennäköisyys (50%) periä äidiltä joko sairautta aiheuttava tai terve X-kromosomi.
Kuva 3. Isällä (XY) on X-kromosomissa peittyvästi periytyvä sairaus. Kuvassa sairausgeeni on merkitty tummanvihreällä. Isä sairastaa. Kaikki tyttäret (XX) ovat oireettomia sairausgeenin kantajia. Kaikki pojat (XY) ovat terveitä.
Kuva 4. Äidillä (XX) on X-kromosomissa peittyvästi periytyvä sairausgeeni. Kuvassa sairausgeeni on merkitty tummanpunaisella. Äiti itse on oireeton sairausgeenin kantaja. Sekä tyttö- kuin poikalapsilla on mahdollisuus periä äidiltään joko sairausgeenin sisältävä X-kromosomi tai terve X-kromosomi. Kun tytär (XX) perii sairautta aiheuttavan geenin, hän on oireeton geenin kantaja. Kun poika perii äidiltään sairausgeenin, hän sairastuu.
- Ennustava eli prediktiivinen geenitesti
Ennustavalla eli prediktiivisellä geenitestillä tarkoitetaan perinnöllisen sairauden toteamista ennen sen oireiden ilmaantumista eli sairastumista. Geenimutaatio on perimässä heti hedelmöityshetkestä lähtien. Geenimutaation aiheuttama sairaus voi kuitenkin puhjeta vasta vuosien, vuosikymmenienkin jälkeen. Ennustavaan geenitestiin liittyvästä neuvonnasta vastaavat perinnöllisyyslääketieteen laitokset.
Ennen ennustavaa geenitestiä suositellaan neuvontaa. Neuvonnan tarkoituksena on turvata henkilölle riittävä niin suullinen kuin kirjallinen tieto sairaudesta. Samalla pohditaan monipuolisesti testituloksen merkitystä. Perinnöllisyysneuvonta ja geenitestin ottaminen eivät ole sama asia. Neuvonnan jälkeen voi päätyä siihen, ettei halua ottaa testiä.
Aikuisiällä alkavien etenevien neurologisten sairauksien neuvonnassa suositellaan seuraavaa testikäytäntöä:
