Vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki

Vammaisetuuksia haetaan Kelasta. Hakemuksen lisäksi on toimitettava lääkärinlausunto C tai muu lääkärinlausunto, jossa kuvataan hakijan sairauden tai vamman aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen sekä hänen avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeensa.

16 vuotta täyttäneen vammaistuen tarkoitus on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle sairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan.

Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään, selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä.

Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, joka arvioidaan yleensä lääketieteellisin perustein, tai avuntarvetta taikka ohjauksen ja valvonnan tarvetta.

Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa henkilölle. Kustannuksina hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset, jolloin niitä tulee olla vähintään 6 kuukauden ajalta.

Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut, hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvat matkakustannukset ja kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset.

Vammaistukea voidaan myöntää työssäkäyvälle, opiskelevalle tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle.

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö on työssä tai työmarkkinoiden käytettävissä. Siksi hänellä ei ole oikeutta eläkettä saavan hoitotukeen, vaan hänelle voidaan myöntää vammaistukea.

Vammaistuesta ei mene veroa.

Vammaistuen tasot

Vammaistuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna haitan, avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella.

Perusvammaistukea voi saada, jos sairaus, vika tai vamma aiheuttaa olennaista haittaa.

Korotetun vammaistuen voi saada, jos sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavaa haittaa tai hakija tarvitsee säännöllistä ohjausta ja valvontaa taikka toisen henkilön antamaa apua henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella viikoittain.

Korotettua vammaistukea voidaan maksaa myös, jos hakijalla on oikeus perusvammaistukeen olennaisen haitan perusteella ja hänelle aiheutuu jatkuvasti sairaudesta erityiskustannuksia vähintään korotetun tuen verran.

Ylimmän vammaistuen voi saada vaikeasti vammainen hakija. Tämän tuen voi saada myös sellainen hakija, joka tarvitsee runsaasti ohjausta tai valvontaa taikka päivittäin paljon toisen henkilön apua henkilökohtaisissa toiminnoissaan. Sokea, liikuntakyvytön tai varhaiskuuro hakija on aina oikeutettu ylimpään vammaistukeen.

Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. pukeutumista, peseytymistä, liikkumista tai toimintoja, jotka liittyvät sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Eläkettä saavan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, kuntoutustaan ja hoitoaan.

Eläkettä saavan hoitotukea voi saada täytettyään 16 vuotta. Sen saaminen edellyttää, että hakija asuu Suomessa ja saa joko Suomesta tai ulkomailta eläkettä tai sitä vastaavaa tuloa.

Hoitotukea voi saada, jos hakijan toimintakyvyn voidaan arvioida olevan sairauden tai vammaisuuden vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella.

Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa hakijalle säännöllistä avuntarvetta tai ohjauksen tai valvonnan tarvetta. Eläkettä saavan hoitotukea ei siten myönnetä pelkästään kustannusten perusteella, vaan tuen myöntäminen edellyttää aina avun tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta.

Toimintakyvyn heikentymisellä ei tarkoiteta työkyvyn heikentymistä. Pelkkä avuntarve esimerkiksi kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa ei oikeuta hoitotukeen.

• Lue myös vastaus kysymykseen ”Kenelle myönnetään eläkettä saavan hoitotukea?” usein kysytyistä kysymyksistä.

Eläkettä saavan hoitotuen tasot

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä määrän perusteella. Erityiskustannukset voivat korottaa perustuen korotetuksi tueksi.

Perushoitotuki

Perushoitotukea voi saada, jos tarvitsee vähintään viikoittain apua henkilökohtaisissa toiminnoissasi tai ohjausta ja valvontaa niissä.

Jos hakijalla on pelkästään avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa, hoitotukea ei voida myöntää.

Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen.

Korotettu hoitotuki

Korotettua hoitotukea voi saada, jos hakija tarvitsee joka päivä aikaa vievää apua useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa esim. syömisessä, pukeutumisessa ja peseytymisessä tai jos hän tarvitsee huomattavissa määrin säännöllistä ohjausta ja valvontaa.

Korotettua tukea voi saada myös, jos hakijalla on avun tai ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella oikeus perushoitotukeen ja sairaus tai vamma aiheuttaa hänelle vähintään tuen verran erityiskustannuksia.

Ylin hoitotuki

Ylintä hoitotukea voi saada, jos hakija tarvitsee ympärivuorokautista toisen henkilön hoitoa ja valvontaa eikä pärjää yksin kuin lyhyen aikaa.

Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. pukeutumista, peseytymistä, liikkumista tai toimintoja, jotka liittyvät sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Hoitotuesta ei mene veroa.

Vammaisetuuslaki ja -asetus.