Liikunta

Liikunnan myönteiset vaikutukset sairastavien toimintakykyyn tunnetaan tänä päivänä hyvin. Nykyään puhutaankin liikuskelusta, joka käsittää liikkumista ja liikuntaa lyhyinäkin pätkinä kerrallaan. Säännöllisesti suoritettuna ne aikaansaavat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja edistävät yleistä terveydentilaa.

Pidemmällä aikavälillä liikunta voi ylläpitää ja edistää tasapainoa, lihaskuntoa, liikuntakykyä ja aivoterveyttä sekä vahvistaa henkistä hyvinvointia. On hyvä muistaa, että yksi sairaus ei tee immuuniksi muille sairauksille. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja tai tuki- ja liikuntaelinsairauksia voidaan ehkäistä liikunnan avulla.

Liikuntaa ei ole syytä välttää, vaan sairastumisen jälkeen omaehtoisen liikunnan aloittaminen tai jatkaminen on tärkeää. Fysioterapia tai muu kuntoutus ei vähennä liikunnan tärkeyttä, sillä liikunta tukee myös kuntoutusta. Liikunta voikin olla jollekulle keskeinen keino ikään kuin taistella sairautta vastaan.

Liikunnasta saa parhaimman hyödyn, kun se on säännöllistä. Jo pienetkin määrät toistuvaa liikkumista ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta. Säännöllinen liikunta nostaa myös mielialaa ja vahvistaa tunnetta siitä, että osaa ja kykenee.

Liikuntaa oman tilanteen mukaan

Sairastavat voivat lähtökohtaisesti harrastaa lähes kaikkia liikuntalajeja. Liikuntaharrastuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon oma oirekuva ja elämäntilanne, sekä tarvittaessa soveltaa harrastusta ja huomioida mahdolliset sairauden mukanaan tuomat rajoitukset ja muutokset. Liikunnan harrastamisessa on hyvä huomioida myös yksilölliset ominaisuudet kuten sairauden aste, oireet ja fyysisen kunnon lähtötaso. Sillä, millaisia liikuntalajeja on mahdollisesti aiemmin harrastanut, on myös merkitystä liikuntalajin tai -muodon valitsemisessa.

Liikunnan haasteet ja niiden kohtaaminen

Liikunta rasittaa ja saattaa lisätä oireita tilapäisesti, mutta se ei ole vaarallista. Pitkällä tähtäimellä liikunta myös lieventää ja auttaa hallitsemaan joitain oireita. Tiedetään hyvin, että liikunta, lähtökohtaisesti korkeintaan kohtalaisella rasitustasolla, voi lievittää pitkällä aikavälillä esimerkiksi MS-tautiin liittyvää uupumusta ja helpottaa oireen hallintaa.

Usein sairastava voi osallistua ns. terveiden liikuntaryhmiin. Saattaa kuitenkin olla, että liikunnan ohjaajalle MS-tauti tai jokin harvinainen neurologinen sairaus on täysin tuntematon sairaus. Silloin on tärkeää kertoa ne asiat, jotka vaikuttavat omaan liikkumiseen: esimerkiksi vesiliikunnan jälkeen voi tarvita tukea altaasta noustessa. Keskustelu ohjaajan kanssa voi helpottaa sopivan liikuntaharrastuksen löytymistä ja edesauttaa parhaan mahdollisen hyödyn saamista liikkumisesta.
Joissakin kunnissa on liikuntaneuvontapisteitä, joista saa tietoa mm. liikuntapaikoista ja -ryhmistä, liikunnan apuvälineistä ja mahdollisista alennuksiin oikeuttavista korteista.

Kunnat järjestävät myös neurologista sairautta sairastaville soveltuvia liikuntaryhmiä. Lajeista suosituimpia ovat vesiliikunnan eri muodot, jooga, pilates, kävely, sauvakävely ja kuntosaliharjoittelu. Joukkuepeleistä suosittuja ovat esimerkiksi boccia ja sisäcurling. Liikkuvuusharjoittelu on myös tärkeää. Aivan kuten lihaskuntoharjoittelua, sitä voi suorittaa tehokkaasti omatoimisesti kotona.

Liikuntaa voi harrastaa yksin tai ryhmässä, perheen tai kavereiden kanssa. Arkiliikkuminen kuten kotityöt, kaupassakäynti, puutarhanhoito ja luonnossa samoilu ovat myös erinomaista toimintakykyä ylläpitävää liikuntaa. Toisaalta esimerkiksi MS-tautiin sairastuneet ovat jopa kiivenneet Mount Everestille ja juosseet maratoneja. Tärkeintä on pysyä liikkeessä ja liikuskella tavalla tai toisella sekä pitää mielessä, että säännöllisyys takaa parhaan tuloksen.

Liikuntasuunnittelija apunasi – Ota yhteyttä

Neuroliiton liikuntapalveluista vastaava liikuntasuunnittelija neuvoo sopivan liikuntaharrastuksen ja -paikan löytämisessä. Häneen voi ottaa yhteyttä myös, jos havaitsee puutteita esimerkiksi liikuntatilojen esteettömyydessä. Neuvontapalvelu on tarkoitettu MS-tautia tai harvinaista neurologista sairautta sairastaville sekä heidän läheisilleen.

liikuntasuunnittelija Riitta Lehtonen p. 0400 828 536 | riitta.lehtonen@neuroliitto.fi

Neuroliiton ja jäsenyhdistysten liikuntatoiminta

Neuroliitto järjestää liikuntatoimintaa yhteistyössä jäsenyhdistysten sekä muiden vammais- ja kansanterveysjärjestöjen, ammattilaisten, oppilaitosten kanssa ja lajiliittojen kanssa. Neuroliiton tapahtumat löydät Neuroliiton tapahtumakalenterista, jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat yhdistysten omilta verkkosivuilta.