Liikunta

Liikunnan myönteiset vaikutukset sairastavien toimintakykyyn tunnetaan tänä päivänä hyvin. Puhutaankin yhä useammin liikuskelusta, joka kattaa sekä liikkumisen että myös liikunnan myös lyhyinä jaksoina. Säännöllisesti toteutettuna edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukevat yleistä terveydentilaa.

Pidemmällä aikavälillä liikunta voi ylläpitää ja edistää tasapainoa, lihaskuntoa, liikuntakykyä ja aivoterveyttä sekä vahvistaa henkistä hyvinvointia. On myös hyvä muistaa, että yksi sairaus ei tee immuuniksi muille sairauksille. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia voidaan ehkäistä liikunnan avulla.

Liikuntaa ei ole syytä välttää sairastumisen jälkeen, vaan omaehtoisen liikunnan aloittaminen tai jatkaminen on tärkeää. Fysioterapia tai muu kuntoutus ei vähennä liikunnan merkitystä, vaan liikunta tukee myös kuntoutusta. Joillekin liikunta voi olla jopa keskeinen keino selviytyä arjesta sairauden kanssa.

Liikunnasta saa parhaimman hyödyn, kun se on säännöllistä. Jo pienetkin määrät toistuvaa liikkumista ovat merkityksellisiä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta. Säännöllinen liikunta kohottaa mielialaa ja vahvistaa tunnetta omasta pystyvyydestä.

Liikuntaa oman tilanteen mukaan

Sairastavat voivat lähtökohtaisesti harrastaa lähes kaikkia liikuntalajeja. Liikuntaharrastuksessa on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon oma oirekuva ja elämäntilanne sekä tarvittaessa soveltaa harrastusta sairauden mukanaan tuomien rajoitusten ja muutosten mukaan. Liikuntaa valittaessa on hyvä huomioida myös yksilölliset ominaisuudet, kuten sairauden aste, oireet ja fyysisen kunnon lähtötaso. Lisäksi aiemmalla liikuntataustalla voi olla merkitystä sopivan liikuntalajin tai -muodon valinnassa.

Liikunnan haasteet ja niiden kohtaaminen

Liikunta rasittaa ja saattaa lisätä oireita tilapäisesti, mutta se ei ole vaarallista. Pitkällä tähtäimellä se myös lieventää ja auttaa hallitsemaan joitain oireita. Liikunta, joka on rasitustasoltaan enintään kohtalaista, voi pitkällä aikavälillä lievittää esimerkiksi sairauteen liittyvää uupumusta ja helpottaa sen hallintaa.

Sairastava voi usein osallistua ns. terveiden liikuntaryhmiin. Saattaa kuitenkin olla, että liikunnan ohjaajalle MS-tauti, neurologinen harvinaissairaus tai essentiaalinen vapina on täysin tuntematon sairaus. Silloin on tärkeää kertoa ne asiat, jotka vaikuttavat omaan liikkumiseen: esimerkiksi vesiliikunnan jälkeen voi tarvita tukea altaasta noustessa. Keskustelu ohjaajan kanssa voi helpottaa sopivan liikuntaharrastuksen löytymistä ja edesauttaa parhaan mahdollisen hyödyn saamista liikkumisesta.

Joissakin kunnissa on liikuntaneuvontapisteitä, joista saa tietoa mm. liikuntapaikoista ja -ryhmistä, liikunnan apuvälineistä ja mahdollisista alennuksiin oikeuttavista korteista. Kunnat järjestävät myös neurologista sairautta sairastaville soveltuvia liikuntaryhmiä.

Suosituimpia lajeja ovat vesiliikunnan eri muodot, jooga, pilates, kävely, sauvakävely ja kuntosaliharjoittelu. Joukkuepeleistä suosittuja ovat esimerkiksi boccia ja sisäcurling. Liikkuvuusharjoittelu on myös tärkeää. Kuten lihaskuntoharjoittelua, sitäkin voi toteuttaa tehokkaasti omatoimisesti kotona.

Liikuntaa voi harrastaa yksin tai ryhmässä, perheen tai kavereiden kanssa. Arkiliikkuminen, kuten kotityöt, kaupassakäynti, puutarhanhoito ja luonnossa samoilu ovat myös erinomaista toimintakykyä ylläpitävää liikuntaa. Toisaalta esimerkiksi MS-tautiin sairastuneet ovat jopa kiivenneet Mount Everestille ja juosseet maratoneja. Tärkeintä on pysyä liikkeessä ja liikuskella tavalla tai toisella sekä muistaa, että säännöllisyys takaa parhaan tuloksen.

Soveltavan liikunnan asiantuntija apunasi – Ota yhteyttä

Neuroliiton liikuntapalveluista vastaava asiantuntija neuvoo sopivan liikuntaharrastuksen ja -paikan löytämisessä. Häneen voi ottaa yhteyttä myös, jos havaitsee puutteita esimerkiksi liikuntatilojen esteettömyydessä. Neuvontapalvelu on tarkoitettu MS-tautia, neurologista harvinaissairautta ja essentiaalista vapinaa sairastaville sekä heidän läheisilleen.

Soveltavan liikunnan asiantuntija Riitta Lehtonen p. 0400 828 536 | riitta.lehtonen@neuroliitto.fi

Neuroliiton ja jäsenyhdistysten liikuntatoiminta

Neuroliitto järjestää liikuntatoimintaa yhteistyössä jäsenyhdistysten sekä muiden vammais- ja kansanterveysjärjestöjen, ammattilaisten, oppilaitosten kanssa ja lajiliittojen kanssa. Neuroliiton tapahtumat löytyvät Neuroliiton tapahtumakalenterista, ja jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat yhdistysten omilta verkkosivuilta.