facebook pixel

Liikunta

Liikunnan myönteiset vaikutukset sairastavien toimintakykyyn tunnetaan tänä päivänä hyvin. Säännöllinen liikunta edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukee yleistä terveydentilaa. Jo pienetkin määrät toistuvaa liikkumista ovat merkityksellisiä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta.

Pidemmällä aikavälillä liikunta voi ylläpitää ja edistää tasapainoa, lihaskuntoa, liikuntakykyä ja aivoterveyttä sekä vahvistaa henkistä hyvinvointia. On myös hyvä muistaa, ettei yksi sairaus tee immuuniksi muille sairauksille. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia voidaan ehkäistä liikunnan avulla.

Liikuntaa ei ole syytä välttää sairastumisen jälkeen, vaan omaehtoista liikuntaa kannattaa jatkaa tai aloittaa. Fysioterapia tai muu kuntoutus ei vähennä liikunnan merkitystä, vaan säännöllinen liikunta tukee myös kuntoutusta. Joillekin liikunta voi olla jopa keskeinen keino selviytyä arjesta sairauden kanssa.

Liikunta kohottaa myös mielialaa ja vahvistaa tunnetta omasta pystyvyydestä.

Liikuntaa oman tilanteen mukaan

Sairastavat voivat lähtökohtaisesti harrastaa lähes kaikkia liikuntalajeja. Liikunnassa on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon oma oirekuva, elämäntilanne ja fyysisen kunnon lähtötaso sekä tarvittaessa soveltaa harrastusta omien tarpeiden mukaan. Myös aiemmalla liikuntataustalla voi olla merkitystä sopivan liikuntalajin tai -muodon valinnassa.

Liikuntaa voi harrastaa yksin tai ryhmässä, perheen tai kavereiden kanssa. Myös arkiliikkuminen, kuten kotityöt, kaupassakäynti, puutarhanhoito ja luonnossa liikkuminen, ylläpitää toimintakykyä. Liikkumisen mahdollisuudet ovat hyvin yksilöllisiä. Siinä missä yhdelle sopii liikkuminen osana tavallista arkea, toinen voi harrastaa hyvinkin vaativia lajeja. Esimerkiksi MS-tautia sairastavat ovat kiivenneet Mount Everestille ja juosseet maratoneja. Tärkeintä on löytää omaan tilanteeseen sopivia tapoja liikkua.

Oireiden vaikutus liikuntaan

Liikunta rasittaa ja saattaa lisätä joitakin oireita tilapäisesti. Pitkällä aikavälillä se voi myös lievittää joitain oireita ja helpottaa niiden hallintaa. Esimerkiksi rasitustasoltaan enintään kohtalainen liikunta voi lievittää sairauteen liittyvää uupumusta. Lue lisää oireiden vaikutuksesta liikuntaan.

Löydä itsellesi sopiva liikuntamuoto

Sairastava voi usein osallistua kaikille avoimiin liikuntaryhmiin. Liikunnan ohjaajalle MS-tauti, neurologinen harvinaissairaus tai essentiaalinen vapina voi olla ennestään tuntematon sairaus. Silloin on tärkeää kertoa ne asiat, jotka vaikuttavat omaan liikkumiseen: esimerkiksi vesiliikunnan jälkeen voi tarvita tukea altaasta noustessa. Keskustelu ohjaajan kanssa voi helpottaa sopivan liikuntaharrastuksen löytymistä.

Joissakin kunnissa on liikuntaneuvontapisteitä, joista saa tietoa muun muassa liikuntapaikoista ja -ryhmistä, liikunnan apuvälineistä ja mahdollisista alennuksiin oikeuttavista korteista. Kunnat järjestävät myös neurologista sairautta sairastaville soveltuvia liikuntaryhmiä.

Joissain kunnissa on liikuntaneuvontapisteitä, joista saa tietoa muun muassa liikuntapaikoista, -ryhmistä, liikunnan apuvälineistä ja mahdollisista alennuksiin oikeuttavista korteista (esim. uimahalli- ja kuntosalikortit).

Apua oman lajin löytämiseen voi saada Neuroliiton soveltavan liikunnan asiantuntijalta tai jäsenyhdistysten liikuntavastaavilta.

  • Tutustu itseesi! Minkälaista liikuntaa haluaisit harrastaa? Yksin tai yhdessä? Tekniikkaa vai hikeä? Mieti, mikä laji vetää sinua puoleensa.
  • Kokeile! Onko lähelläsi mahdollisuutta kokeilla lajeja? Monet liikuntapaikat tarjoavat ilmaisen kokeilukerran.  Entä Neuroliiton jäsenyhdistyksen omat liikuntavuorot?
  • Ota selvää vaihtoehdoista! Tietoa liikuntamahdollisuuksista löytyy esimerkiksi kunnan, jäsenyhdistyksen ja Neuroliiton verkkosivuilta.

Neuroliitossa lähdetään siitä, että mikään laji ei ole mahdoton. Luovuudella, yhteistyöllä ja soveltamisella moni yllättäväkin laji onnistuu.

Tutustu liikuntalajeihin ja niiden soveltamiseen.

Neuroliiton ja jäsenyhdistysten liikuntatoiminta

Neuroliitto järjestää liikuntatoimintaa yhteistyössä jäsenyhdistysten sekä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Neuroliiton tapahtumat löytyvät tapahtumakalenterista ja jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat yhdistysten omilta verkkosivuilta.

Soveltavan liikunnan asiantuntija neuvoo sopivan liikuntaharrastuksen ja -paikan löytämisessä. Häneen voi ottaa yhteyttä myös, jos havaitsee puutteita esimerkiksi liikuntatilojen esteettömyydessä. Neuvontapalvelu on tarkoitettu MS-tautia, neurologista harvinaissairautta ja essentiaalista vapinaa sairastaville sekä heidän läheisilleen.

Soveltavan liikunnan asiantuntija Riitta Lehtonen p. 0400 828 536 | riitta.lehtonen@neuroliitto.fi

Paikallisista liikuntamahdollisuuksista voi kysyä Neuroliiton jäsenyhdistysten liikuntavastaavilta tai muilta toimijoilta. Yhteystiedot löytyvät jäsenyhdistysten verkkosivulta.

Liikuntavideoita arkeen

Neuroliiton liikuntavideoista löytyy erilaisia tapoja lisätä liikettä arkeen. Pieniä liikkeitä -videosarja tarjoaa helppoja ja tehokkaita liikuntavinkkejä, ja etäjumppien tallenteiden avulla voi osallistua ohjattuun jumppaan itselle sopivana ajankohtana.

Pieniä liikkeitä -videosarja

MS-tautia, neurologista harvinaissairautta ja essentiaalista vapinaa sairastaville suunnattu neliosainen videosarja tarjoaa matalan kynnyksen liikuntavinkkejä arkeen. Sarjan tavoitteena on rohkaista huomaamaan, että pienikin liike on aina parempi kuin liikkumattomuus.

Jokaisessa videossa liikkeet on sovellettu erilaisille liikkujille. Vaihtoehtoja on pyörätuolia käyttäville, apuvälineen kanssa liikkuville sekä ilman apuvälinettä liikkuville.

Sarja koostuu neljästä osasta:

    1. Tasapaino
    2. Lihasvoima
    3. Liikkuvuus
    4. Leikkimielisyys

Jos videot eivät näy yllä, löydät ne myös Neuroliiton YouTube-kanavalta.

Etäjumppien tallenteet

Etäjumppien tallenteista löytyy viisi erilaista harjoitusta, joiden avulla voi jumpata ohjatusti kotona itselle sopivana ajankohtana. Tallenteista voi valita omaan tilanteeseen ja päivän kuntoon sopivan jumpan.

Harjoituksissa keskitytään muun muassa liikkuvuuteen, tasapainoon, kehonhallintaan, koordinaatioon ja palautumiseen.

Katso etäjumpat ja liikuntavinkit Youtuben soittolistalta (youtube.com).

Apuvälineitä liikuntaan

Välineet.fi on toimintavälineitä sekä vammaisurheilun ja -liikunnan apuvälineitä Suomessa vuokraavien tahojen yhteinen verkkopalvelu. Sivuston tarkoituksena on helpottaa asiakasta löytämään sopiva, juuri hänen tarvitsemansa apu- tai toimintaväline. Tutustu palveluun: Välineet (valineet.fi)

Liikkumisen suositukset

UKK-instituutin Liikkumisen suositukset kiteyttävät terveyden kannalta tarvittavan viikoittaisen liikkumisen määrän ja antavat esimerkkejä liikkumisen muodoista.

Lasten ja nuorten liikkumissuositus: Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.

Aikuisten liikkumisen suositus: Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille kertoo terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.

Soveltavat liikkumisen suositukset: Soveltavia liikkumisen suosituksia on yhteensä kolme: aikuisille, joiden liikkuminen on jonkin verran vaikeutunut; aikuisille, jotka kävelevät apuvälinettä käyttäen ja aikuisille, jotka liikkuvat pyörätuolilla.

Tutustu suosituksiin tarkemmin UKK:n verkkosivuilla.

Tietoa ammattilaisille

Liikuntaneuvonnan muistilista ammattilaisille

UKK-instituutti on laatinut liikuntaneuvonnan muistilistoja yhteistyössä kansanterveys- ja potilasjärjestöjen kanssa. Neuroliiton kanssa laadittiin muistilista MS-tautia sairastavan asiakkaan liikuntaneuvontaan.