Toimeentulo

Kela maksaa sairauspäivärahaa 16–67-vuotiaalle hakijalle, jos hän on sairautensa vuoksi työkyvytön.

Hakijalla on oikeus päivärahaan kymmenen päivän omavastuuajan jälkeen. Päiväraha on ansiosidonnainen verotettava etuus, jota maksetaan arkipäiviltä.

Sairauspäiväraha määräytyy vuositulon perusteella. Se lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää työkyvyttömyyden alkamista edeltävää kalenterikuukautta.

Sairauspäivärahaa voi saada vaikka ei olisi lainkaan työtuloja. Tällöin päiväraha maksetaan vähimmäispäivärahan suuruisena.

Sairauspäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 päivältä. Sitä maksetaan arkipäiviltä eli maanantaista lauantaihin. Kelan on selvitettävä kuntoutustarve niiltä henkilöiltä, joille on maksettu sairauspäivärahaa yli 60 päivää. Kela selvittää kuntoutustarpeen myös ennen kuin sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 päivää. Tällöin myös tiedotetaan kuntoutusmahdollisuuksista. Sairauspäivärahan maksaminen 90. päivän jälkeen edellyttää työterveyshuollosta lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön palaamisen mahdollisuuksista.

Työterveyshuolto selvittää työssä jatkamisen mahdollisuuksia tarvittaessa myös silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 päivää.

Kun hakijan oikeus sairauspäivärahaan päättyy mutta työkyvyttömyys jatkuu, on haettava työkyvyttömyyseläkettä. Jos sairauspäivärahajakso on päättynyt eikä eläkettä ole myönnetty, on syytä ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi toimeentulon turvaamiseksi. Näin on syytä toimia, vaikka työsuhde olisi vielä voimassa.

Kelan maksaman osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä.

Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa, jos henkilö on työkyvytön, mutta pystyy työkyvyttömyydestään huolimatta hoitamaan osan työtehtävistään vaarantamatta terveyttään ja toipumistaan. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan pääsääntöisesti työtä, jossa säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. 

Jos kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä haluaa palata sairauspoissaolon jälkeen työhönsä osa-aikaisesti, työntekijän on sovittava asiasta työnantajansa kanssa. Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella.

Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahassa on omavastuuaika. Osa-aikaisen työn aloittaminen heti työkyvyttömyyden toteamisen jälkeen on mahdollista vain, jos työnantaja ja työntekijä ovat näin sopineet eikä osa-aikainen työ vaaranna työntekijän terveyttä ja toipumista. 

Osa-aikatyöstä tehdään määräaikainen työsopimus, jossa työajan on vähennyttävä 40–60 % aiemmasta.  Sovittavan osa-aikatyön tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää.

Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 150 arkipäivän ajalta ja sen suuruus on puolet sairauspäivärahasta.

Suomen eläkejärjestelmä koostuu työeläkejärjestelmästä ja kansaneläkejärjestelmästä.

• Työeläke on omien ansioiden mukaan kertyvä eläke.
• Kansaneläke on vähimmäisturva. Se turvaa toimeentulon sille, jolle ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä tai jonka kertynyt työeläke on pieni.

Kelan maksama eläke on kansaneläke. Työeläkelaitos maksaa työeläkkeen. Eläkettä on haettava joko Kelasta tai työeläkelaitoksesta.

Kummankin järjestelmän etuuksiin kuuluvat mm. vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke. Eläkejärjestelmät poikkeavat toisistaan. Vanhuuseläke mahdollistaa ikääntyneen jäämisen pois työelämästä osa-aikaisesti tai kokonaan.

Kansaneläkettä voi saada Suomessa asuva henkilö, joka ei saa lainkaan työeläkettä, tai jonka työeläke jää pieneksi. Kansaneläke vähenee työeläkkeen kasvaessa. Lisäksi sen suuruuteen vaikuttaa henkilön 16–65 ikävuoden välillä Suomessa asuman ajan pituus.

Kela maksaa eläkkeensaajille lapsikorotusta alle 16-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen voivat saada kansaneläkettä, työ- ja virkasuhteeseen perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä ja työttömyyseläkettä saavat henkilöt. Lapsikorotus maksetaan jokaisesta omasta tai puolison Suomessa asuvasta alle 16-vuotiaasta lapsesta, joka elää samassa taloudessa.

Työkyvyttömyyseläkettä voi Kelasta saada 16–64-vuotias, joka ei sairauden, vian tai vamman vuoksi kykene ansaitsemaan toimeentuloaan. Kansaneläkkeenä saatavan työkyvyttömyyseläkkeen suuruus on kiinteä, mutta muut eläketulot vähentävät sitä. Työeläkejärjestelmässä omaan työssäoloaikaan ja ansioihin perustuva työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 17 vuotta täyttäneelle, joka ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Molemmissa järjestelmissä eläke voi olla toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke tai määräajaksi myönnetty kuntoutustuki. Eläkettä haettaessa työkykyä arvioidaan lääkärinlausunnon perusteella. Arvioinnissa huomioidaan myös hakijan ikä, ammatti, koulutus, asuinpaikka ja mahdollisuudet saada ammattitaitoaan vastaa työtä.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi työeläkkeensaajan täyttäessä 63 vuotta, jos työkyvyttömyys on alkanut 2006–2016, 65-vuotiaana, jos työkyvyttömyyseläke on alkanut vuonna 2005 tai aikaisemmin ja omassa alimmassa eläkeiässä, jos työkyvyttömyys on alkanut vuonna 2017 tai sen jälkeen.  Kansaneläkettä saavan vanhuuseläke alkaa 65-vuotiaana.

Alle 50-vuotiaana myönnettyihin työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdään kertakorotus, kun eläkettä on maksettu viisi vuotta.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada ainoastaan työeläkelakien mukaisena eläkkeenä. Sen suuruus määräytyy eläkkeensaajan oman työssäoloajan ja ansiotulojen mukaan.

Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, joka pystyy edelleen sairaudestaan huolimatta jatkamaan ansiotyötä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada myös työtön, joka voisi sairaudestaan huolimatta tehdä työtä. Hän voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työttömyyspäivärahaa vähennettynä.

Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai osakuntoutustukena määräajaksi. Sen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen voi hakea ennakkopäätöksen, joka on voimassa yhdeksän kuukautta.

Työkyvyttömyyseläkettä saava voi eläkkeen rinnalla ansaita korkeintaan 40 % eläkettä edeltävien viiden vuoden vakiintuneesta ansiotasosta kuukaudessa ilman, että sillä on vaikutusta maksettavaan eläkkeeseen. Tarkka summa ilmoitetaan eläkepäätöksessä.

Jos ansiot ylittävät rajan, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Lepäämässä olevaa eläkettä aletaan maksaa uudelleen, jos työnteko päättyy tai ansiotulot jäävät alle edellä kuvatun rajan.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja osakuntoutustuen rinnalla voi ansaita korkeintaan 60 % eläkettä edeltävästä ansiotasosta.

Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle vähimmäiseläkkeen, jos henkilön kaikki eläkkeet jäävät ennen verotusta vuosittain määritetyn summan alle. Sitä on haettava Kelasta. Sen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet. Perhesuhteet eivät vaikuta sen suuruuteen. Eläkkeensaajan ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus eivät pienennä takuueläkettä. Myöskään eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeensaajan asumistuki ja omaishoidontuki eivät vaikuta sen määrään.

Takuueläke voi vähentää yleistä asumistukea ja toimeentulotukea. Takuueläkettä ei makseta, jos hakija saa pelkästään osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä.

Jos henkilön tulot ja varat ovat riittämättömiä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, hänellä voi olla oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta sekä täydentävästä  ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Perustoimeentulotuen määrään vaikuttavat kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten tulot ja varat sekä menot. Siksi myös heidän tuloistaan ja menoistaan kysytään hakemuksessa. Toimeentulotuessa hyväksyttäville asumismenoille on asetettu kuntakohtaiset enimmäismäärät. Kela voi hyväksyä enimmäismäärää suuremmat menot, jos asiakkaalla on siihen erityinen peruste kuten liikkumisen apuvälineiden vaatima liikkumis- tai säilytystila.

Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Perustoimeentulotuen hakemuksen ja sen vaadittavat liitteet voi toimittaa Kelalle sähköisesti verkkoasiointipalvelulla. Hakemuksen voi tehdä myös Kelan paperisella lomakkeella, jonka saa Kelasta tai Kelan nettisivuilta.

Perustoimeentulotuella hakijan pitää kattaa lähes kaikki arjen kulut. Täydentävä toimeentulotuki on suunnattu ainoastaan erityiskustannuksiin, kuten suuriin sairaus- ja lääkekuluihin.

Hyvinvointialueet myöntävät lisäksi täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Niiden tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä.

Sairausvakuutuslaki ja -asetus, kansaneläkelaki ja -asetus, työeläkelait, laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä, laki takuueläkkeestä, toimeentulotukilaki.