Kuntoutus

Kuntoutussuunnitelma on kuntoutumisen toteuttamiseksi julkisessa terveydenhuollossa laadittu kirjallinen asiakirja. Se on lakisääteinen edellytys tiettyjä etuuksia haettaessa. Kuntoutussuunnitelma on tärkeä tehdä aina pitkäaikaissairaan tulevaisuutta suunniteltaessa. Kuntoutussuunnitelma tehdään kuntoutujan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyönä.

Kuntoutussuunnitelmaa on tarvittaessa muutettava tai uudistettava. Kuntoutujalla tulee olla selkeä käsitys siitä, kuinka suunnitelma etenee ja kenellä on vastuu sen eri vaiheiden toteutumisesta.

Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä asiakas itse, sosiaali- ja terveydenhuolto, työterveyshuolto, Kela, vakuutusyhtiö tai TE-toimisto. Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto.

Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta haettaessa tarvitaan myös kirjallinen kuntoutussuunnitelma.

Terveyskeskukset ja sairaalat vastaavat sairaanhoitoon välittömästi liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi apuvälinepalvelut, fysioterapia, kuntoutusohjaus ja laitoskuntoutus.

Kuntoutujien, jotka eivät täytä Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saannin kriteereitä sekä yli 65-vuotiaiden henkilöiden kuntoutus on pääosin julkisen terveydenhuollon vastuulla.

Työterveyshuolto on keskeinen tekijä kuntoutustarpeen ja työkyvyn selvittämisessä sekä kuntoutukseen ohjaamisessa. Työkykyä voidaan arvioida esimerkiksi työkokeiluin ja työaikamuutoksin. Työeläkelaitokset järjestävät tietyin edellytyksin ammatillista kuntoutusta työntekijöille, joilla on terveydentilan perusteella odotettavissa työkyvyttömyyden uhka lähivuosina.

Kela järjestää ja korvaa alle 65-vuotiaiden vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka avulla kuntoutuja pystyy työskentelemään tai selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin. Muille henkilöille lääkinnällinen kuntoutus Kelasta on harkinnanvaraista. Esimerkiksi yli 65-vuotiaat, jotka eivät saa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, ja alle 65-vuotiaat, jotka eivät täytä vaativan kuntoutuksen edellytyksiä. Kela järjestää ja korvaa myös ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille.

Kelan kuntoutuksen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.

Kelan on selvitettävä kuntoutustarve niiltä henkilöiltä, joille on maksettu sairauspäivärahaa yli 60 päivää. Kela selvittää kuntoutustarpeen myös ennen kuin sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 päivää.

Kelan kuntoutusta haettaessa liitteeksi tarvitaan siis julkisen terveydenhuollon lääkärin tekemä kirjallinen kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmasta pitää ilmetä mm. kuntoutustarve sekä kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma ja sen aiheuttamat haitat.

Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saaminen edellyttää, että kuntoutuksen hakijalla on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa.

Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan kirjallinen julkisen terveydenhuollon tekemä kuntoutussuunnitelma.

Kuntoutussuunnitelmassa on mm. kuvattava

• Sairaus tai vamma ja sen aiheuttamat toimintakyvyn rajoitukset ja vaatimat apuvälineet
• Opiskelu-, työ- ja muu elämäntilanne
• Kuntoutuksen konkreettiset päätavoitteet
• Aiempi kuntoutus ja sen vaikutukset
• Kuntoutuksen sisältö, sen tavoitteet ja keinot

Kuntoutussuunnitelmassa on oltava maininta, jos omaisen on tarpeellista osallistua kuntoutuskurssille.

Kela järjestää ja korvaa vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena erityisasiantuntemukseen ja osaamiseen perustuvia, tehostettuja ja yksilöllisesti suunniteltuja laitos- tai avohoitokuntoutusjaksoja. Kun asiakas täyttää 65 vuotta, vastuu kuntoutuksen järjestämisestä siirtyy Kelalta kotikunnan terveydenhuollolle.

Kelan harkinnanvarainen kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta pääasiassa työikäisille, joilla vamma tai sairaus haittaa työkykyä. Harkinnanvaraista kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat yli 65-vuotiaat.

Harkinnanvaraista kuntoutusta voi olla esimerkiksi:

• moniammatillinen yksilökuntoutus sairausryhmäkohtaisesti
• kuntoutuskurssit eri sairausryhmille
• sopeutumisvalmennuskurssi.

Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla myös työtä helpottavien apuvälineiden hankkimista silloin, kun työnantaja tai terveydenhuolto ei vastaa kyseisten apuvälineiden hankinnasta. Haettaessa harkinnanvaraista kuntoutusta on hakemukseen liitettävä lääkärinlausunto B.

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että pystyt jatkamaan terveydellesi soveltuvassa työssä tai palaamaan soveltuvaan työhön sairaudesta huolimatta tai sen jälkeen. Kuntoutuksella pyritään säilyttämään tai parantamaan työ- ja ansiokykyä. Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumisesta ja oikea-aikaisuudesta voit keskustella työterveyshuollon kanssa tai hoitavan lääkärin kanssa, jos et ole työterveyshuollon asiakas. 

Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuu riippuu henkilön työtilanteesta ja ammatillisesta historiasta. Työelämään vakiintuneet kuuluvat työeläkekuntoutuksen piiriin, jolloin ammatillista kuntoutusta kustantaa viimeisimmän työnantajan työeläkelaitos. Kela vastaa työelämään kiinnittymättömien nuorten ja aikuisten ammatillisesta kuntoutuksesta. Lisäksi osa TE-toimistojen palveluista voidaan järjestää ammatillisena kuntoutuksena. 

Työeläkekuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on työkyvyttömyyden uhka. Tämä tarkoittaa, että ilman kuntoutusta henkilö jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle noin viiden vuoden kuluessa. Lisäksi haettavan kuntoutustoimenpiteen tulee olla tarkoituksenmukainen työkyvyn parantamisen kannalta. 

Työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä ovat työkokeilu omalla tai muulla työpaikalla, työhönvalmennus (työkokeilu, johon yhdistetään usein yksilöllistä koulutusta), ammatillinen uudelleenkoulutus sekä tuki elinkeinotoimintaan. 

Kelan ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on, että sairaus, vika tai vamma aiheuttaa tai arvioidaan lähivuosina aiheuttavan työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä joko yksistään tai yhdessä muiden tekijöiden, kuten elämäntilanteen, taloudellisten ja sosiaalisten seikkojen ja asumisolosuhteiden kanssa. 

Kelan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat ammatillinen kuntoutusselvitys, työelämässä olevien KIILA-kuntoutus, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, koulutuskokeilu, elinkeinotuki, perus-, jatko- ja uudelleenkoulutus sekä TAITO-kuntoutus (valmiuksia työelämään tukeva kuntoutus). 

Kelasta voi hakea kuntoutusrahaa toimeentulon turvaamiseksi kuntoutuksen ajalla. Kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutuksen päämääränä on työelämään pääseminen, siellä pysyminen tai sinne paluu. Mikäli vakuutusyhtiö korvaa kuntoutuksen, se vastaa myös kuntoutusajan toimeentulosta.

Kelan kuntoutusrahaan on oikeutettu 16–67-vuotias kuntoutuja ajalta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Myöntämisen edellytyksenä on kuntoutuspäätös. Kuntoutusrahaa voivat saada myös sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset. Kuntoutusrahassa on järjestettävän kuntoutuksen ja sitä edeltäneiden sosiaaliturvaetuuksien mukaan vaihteleva omavastuuaika 0–30 päivää, jolloin kuntoutuja ei ole oikeutettu kuntoutusrahaan. Kuntoutusraha on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin Kelan sairauspäiväraha. Veronalaista kuntoutusrahaa maksetaan enintään kuudelta päivältä viikossa.

Kela voi myöntää nuoren kuntoutusrahaa 16–19-vuotiaalle nuorelle vajaakuntoiselle ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi, jos sairaus, vika tai vamma heikentää olennaisesti hakijan työkykyä ja ammatinvalintamahdollisuuksia.

Nuorella tulee olla kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), joka toimitetaan Kelaan. Jos suunnitelmaan kuuluu tutkinto, kuntoutusrahaa maksetaan koulutuksen päättymiseen asti iästä riippumatta.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on vähintään kuntoutusrahan vähimmäismäärän suuruinen. Jos henkilö saa kuntoutusrahaa vähimmäismäärän, hänelle voidaan maksaa harkinnanvaraisesti verotonta ylläpitokorvausta. Sillä voidaan korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia, kuten esimerkiksi matkakustannuksia. Ylläpitokorvausta maksetaan lähinnä avomuotoisen kuntoutuksen ajalta.

Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa aktiivisen ammatillisen koulutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on hakijan laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa henkilölle, joka jatkaa osittain ansiotyötään ammatillisen kuntoutuksen ohessa.

Työeläkelaitos voi myöntää kuntoutujalle harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi kuntoutukseen pääsyn odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajalta, jos kuntoutuja ei saa sairauspäivärahaa tai työttömyyspäivärahaa. Työeläkelaitos voi korvata myös muita kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia, kuten matka- tai opiskelukustannuksia.

Terveydenhuoltolaki, laki ja asetus Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, työeläkelait, laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista.