facebook pixel

Vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki

Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä heidän kuntoutustaan ja hoitoaan. Vammaisetuuksia ovat:

  • Vammaistuki aikuiselle (16-vuotta täyttänyt)
  • Vammaistuki lapselle (alle 16-vuotta)
  • Eläkettä saavan hoitotuki

Vastaukset on tarkistettu 4/2025

Kuka voi saada 16 vuotta täyttäneen vammaistukea?

Kysymys: Kuka voi saada 16 vuotta täyttäneen vammaistukea?

Vastaus: Sinulla voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

  • sinulla on lääkärin toteama vamma tai pitkäaikainen sairaus
  • toimintakykysi on heikentynyt vähintään vuoden ajan
  • sinulle aiheutuu vammasta tai sairaudesta haittaa tai tarvitset niiden takia apua tai ohjausta
  • et saa eläkettä tai muuta korvausta, jonka perusteella sinulla saattaisi olla oikeus eläkettä saavan hoitotukeen.

Tuen tavoitteena on helpottaa 16 vuotta täyttäneen vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön jokapäiväistä elämää, työtä tai opiskelua. Vammaistuen tarve ja määrä arvioidaan aina yksilöllisesti.

Lue miten haet 16 vuotta täyttäneen vammaistukea. (kela.fi)

 

Miten haen vammaistukea ja millä perusteella sitä myönnetään?

Kysymys: Miten haen vammaistukea ja millä perusteella sitä myönnetään?

Vastaus: Vammaistukea haetaan Kelasta vammaistukihakemuksella. Tärkeää vammaistukihakemuksessa on tarkka arjen ja avuntarpeen kuvaus.

Jos lomakkeessa ei riitä tila, voit liittää hakemukseen lisäselvityksen omasta arjestasi. Omaa arkeaan voi miettiä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  • Kuinka aamuni sujuu?
  • Tarvitsenko apua pukeutumisessa, ruuanlaitossa, ruokailussa tai peseytymisessä?
  • Kuinka liikkumiseni ja asiointini sujuu?
  • Missä toiminnoissa tarvitsen apua ja tukea?
  • Mitä apuvälineitä käytän ja missä tilanteissa?
  • Mitkä asiat sujuvat hitaammin kuin ennen?

Hakemuksessa voit verrata itseäsi terveeseen/vammattomaan samanikäiseen henkilöön. Arjen kuvaamiseen voi käyttää apuna esimerkiksi päivänkelloa (eli vuorokausirytmiä kuvaavaa ympyräkaaviota): sen avulla voi tarkastella, missä vaiheessa vuorokautta tarvitset tukea tai apua ja mitkä asiat päivän aikana tuntuvat haastavilta.

Avun tai ohjauksen tarve arvioidaan Kelassa hakemuksesi perusteella. Voit saada vammaistukea avuntarpeen perusteella esimerkiksi, jos tarvitset:

  • apua henkilökohtaisissa toiminnoissa kuten peseytymisessä, pukeutumisessa ja kommunikoinnissa
  • ohjausta ja valvontaa kuten muistuttelua tai patistelua arjen toiminnoissa.

Jos tarvitset apua vain kotitaloustöissä ja asioinnissa, et voi saada vammaistukea avuntarpeen perusteella.

Omaa suoriutumista arjen toiminnoista kannattaa miettiä ja arvioida jo ennen lääkärin vastaanotolle menoa. Tarvittaessa voit tehdä itsellesi muistiinpanot sitä varten. Voit arvioida tilannettasi aiemmin mainittujen kysymysten avulla.

Jos ilmoitat hakemuksessasi sairaudesta tai vammasta aiheutuneita kustannuksia, liitä mukaan tarvittavat kuitit tai selvitykset erityiskustannuksista.

Vammaistukea voi hakea 6 kuukaudelta takautuvasti.

Lisätietoa vammaistuesta löydät Kelan verkkosivulta. (kela.fi)

 

Paljonko vammaistukea voi saada?

Kysymys: Paljonko vammaistukea voi saada?

Vastaus: Vammaistuki on porrastettu kolmeen tasoon: perusvammaistukeen, korotettuun vammaistukeen ja ylimpään vammaistukeen. Siihen, mitä niistä saat, vaikuttaa tarvitsemasi avun, ohjauksen ja valvonnan määrä ja haittaluokka. Lisäksi perustuki voidaan korottaa korotetuksi tueksi sairaudesta aiheutuvien kustannusten perusteella.

Perusvammaistukea voi saada henkilö, jonka toimintakyky on vamman tai sairauden vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan ja sairaus tai vamma aiheuttaa olennaista haittaa.

Korotettua vammaistukea voi saada henkilö, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa huomattavaa haittaa tai säännöllisen ohjauksen ja valvonnan tarvetta, tai joka tarvitsee säännöllistä apua henkilökohtaisissa toiminnoissaan.

Ylintä vammaistukea voi saada henkilö, joka on vaikeasti vammainen, tarvitsee päivittäin paljon apua, valvontaa ja ohjausta henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kuten pukeutumisessa, peseytymisessä, liikkumisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, on sokea, liikuntakyvytön tai varhaiskuuro tai ei kykene käyttämään alaraajojaan liikkumiseen.

Tuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi. Jos tuki myönnetään määräajaksi, voit hakea siihen jatkoa.

Jos sinulla on oikeus perusvammaistukeen ja sairaudesta tai vammasta aiheutuu erityiskustannuksia, voit saada perustuen sijasta korotettua vammaistukea. Ylintä vammaistukea ei voi saada erityiskustannusten perusteella. Erityiskustannuksia tulee olla joka kuukausi vähintään korotetun vammaistuen verran. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut sekä kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset.

Katso tarkemmat tiedot vammaistuen määristä ja hakemisesta. (kela.fi)

Kenelle myönnetään eläkettä saavan hoitotukea?

Kysymys: Kenelle myönnetään eläkettä saavan hoitotukea?

Vastaus: Eläkettä saavan hoitotukeen voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, joka asuu Suomessa ja joka saa joko Suomesta tai ulkomailta esimerkiksi vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai leskeneläkettä.

Sinulla voi olla oikeus hoitotukeen, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

  • olet kokopäiväisesti eläkkeellä
  • sinulla on lääkärin toteama vamma tai sairaus
  • toimintakykysi on heikentynyt vähintään vuoden ajan
  • tarvitset vamman tai sairauden vuoksi apua tai ohjausta

Hoitotuen tavoitteena on helpottaa jokapäiväistä elämääsi, tukea toimintakykyäsi sekä edistää hoitoa ja kuntoutusta.

Jos saat pelkästään osatyökyvyttömyyseläkettä tai osa-aikaeläkettä, et voi saada eläkettä saavan hoitotukea. Sinulla saattaa kuitenkin olla oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen.

Omaa suoriutumista arjen toiminnoista kannattaa pohtia ja arvioida jo ennen lääkärin vastaanotolle menoa. Tarvittaessa voit tehdä itsellesi muistiinpanot sitä varten.

Voit miettiä tilannettasi esimerkiksi näiden kysymysten avulla:

  • Tarvitsetko apua pukeutumisessa, ruoanlaitossa, ruokailussa tai peseytymisessä?
  • Kuinka liikkumisesi ja asiointisi sujuvat?
  • Missä toiminnoissa tarvitset apua ja tukea?
  • Mitä apuvälineitä käytät ja missä tilanteissa?
  • Mitkä asiat sujuvat hitaammin kuin aikaisemmin?

Käytä aikaa arkesi haasteiden kirjaamiseen ja kirjoita ne huolellisesti myös hakemukseen.

Lue lisää eläkettä saavan hoitotuesta. (kela.fi)

Paljonko voin saada eläkettä saavan hoitotukea?

Kysymys: Paljonko voin saada eläkettä saavan hoitotukea?

Vastaus: Eläkettä saavan hoitotuki on jaettu kolmeen tasoon: perushoitotukeen, korotettuun hoitotukeen ja ylimpään hoitotukeen. Se, mitä tasoa saat, riippuu siitä, kuinka paljon tarvitset apua, ohjausta ja valvontaa arjessa.

Perushoitotukea voit saada, jos tarvitset vähintään viikoittain apua tai ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kuten pukeutumisessa tai peseytymisessä. Jos tarvitset apua vain kotitöissä tai asioiden hoidossa, hoitotukea ei voida myöntää. Poikkeuksena on sokea tai liikuntakyvytön henkilö, jolla on aina oikeus vähintään perushoitotukeen.

Korotettua hoitotukea voit saada, jos tarvitset päivittäin aikaa vievää apua useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kuten syömisessä, pukeutumisessa, peseytymisessä tai vuorovaikutuksessa. Tuen voi saada myös silloin, jos tarvitset paljon ja säännöllisesti ohjausta ja valvontaa, esimerkiksi muistuttelua ja silmälläpitoa. Lisäksi korotettu tuki voidaan myöntää, jos sinulla on oikeus perushoitotukeen ja sinulle aiheutuu jatkuvia ja ylimääräisiä erityiskustannuksia vähintään korotetun hoitotuen verran joka kuukausi.

Ylintä hoitotukea voit saada, jos tarvitset hoitoa ja valvontaa ympäri vuorokauden etkä pärjää yksin pitkiä aikoja.

Jos sinulla on oikeus perushoitotukeen ja sairaudesta tai vammasta aiheutuu jatkuvia ja ylimääräisiä erityiskustannuksia, voit saada perustuen sijasta korotettua hoitotukea. Ylintä hoitotukea ei voi saada kustannusten perusteella. Erityiskustannuksia tulee olla joka kuukausi vähintään korotetun hoitotuen verran. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut sekä kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset.

Hoitotukeen eivät vaikuta tulosi tai omaisuutesi. Jos saat saman vamman tai sairauden perusteella hoitokorvausta tapaturma- tai liikennevakuutuksesta, tai vastaavaa etuutta ulkomailta, se vähennetään hoitotuen määrästä.

Katso tarkemmat tiedot eläkettä saavan hoitotuen määristä. (kela.fi)

Olen jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Vaihtuuko korotettu vammaistuki automaattisesti eläkettä saavan hoitotueksi?

Kysymys: Olen jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Aikaisemmin olen saanut korotettua vammaistukea, vaihtuuko tuki suoraan eläkettä saavan hoitotueksi?

Vastaus: Vammaistuki ei vaihdu automaattisesti eläkettä saavan hoitotueksi, vaan tukea täytyy hakea erikseen. Hakemukseen tarvitset liitteeksi enintään puoli vuotta vanhan C-lausunnon.

Eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta joko sähköisessä asiointipalvelussa tai paperisella hakemuslomakkeella. Hakemuksessa kannattaa kuvata mahdollisimman tarkasti, miten selviydyt arjen toiminnoista ja missä asioissa tarvitset apua.

Eikö Kela enää muistuta määräaikaisen vammaistuen ja hoitotuen päättymisestä?

Kysymys: Olen kuullut, että Kela ei enää muistuta määräaikaisen vammaistuen ja hoitotuen päättymisestä ja ohjaa tekemään jatkohakemusta?

Vastaus: Kela ei enää lähetä muistutuskirjettä määräaikaisen vammaistuen tai hoitotuen jatkohakemuksen tekemisestä. Siksi sinun tulee säilyttää määräaikainen päätös huolellisesti.

Voit tarkistaa päätöksen voimassaoloajan myös Kelan sähköisestä asiointipalvelusta tai soittamalla Kelan Kuntoutus ja vammaistuet -palvelunumeroon 020 692 205.

Sinun kannattaa tehdä jatkohakemus Kelalle vähintään kaksi kuukautta ennen aiemman määräajan päättymistä. Tee jatkohakemus kuitenkin viimeistään puolen vuoden kuluessa edellisen tukijakson päättymisestä. Kela myöntää tuen takautuvasti enintään 6 kuukauden ajalta.

Kela ei enää korvaa jatkohakemuksen liitteenä toimitetun lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia asiakkaille.