Vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki

Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä heidän kuntoutustaan ja hoitoaan.

Vammaisetuuksia ovat:

• 16 vuotta täyttäneen vammaistuki
• eläkettä saavan hoitotuki
• alle 16-vuotiaan vammaistuki.

Vammaistuki aikuiselle

16 vuotta täyttäneen vammaistuen tarkoitus on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle sairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan.

Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään, selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä.

Etuuden myöntäminen edellyttää lisäksi

• lääketieteellisesti arvioitua haittaa tai
• avuntarvetta esim. henkilökohtaisissa toiminnoissa, esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa ja kommunikoinnissa tai
• ohjauksen ja valvonnan tarvetta, esim. muistuttelua, patistelua ja silmälläpitoa arjen eri toiminnoissa.

16 vuotta täyttäneen vammaistuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta. 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen saanti ei edellytä sitä, että sairaudesta tai vammasta aiheutuu erityiskustannuksia.

Vammaistukea haetaan Kelasta vammaistukihakemuksella. Liitteeksi hakemukseen tarvitaan C-lausunto, joka on korkeintaan puoli vuotta vanha tai tai B-lääkärinlausunto, jos siitä ilmenevät hakemuksen ratkaisemisessa tarvittavat tiedot.

Tärkeää vammaistukihakemuksessa on tarkka arjen ja avuntarpeen kuvaus. Jos lomakkeessa ei riitä tila, voi hakemuksen liitteeksi laittaa lisäselvityksen omasta arjestaan. Omaa arkeaan voi miettiä esimerkiksi seuraavien kysymyksien avulla; kuinka aamuni sujuu, tarvitsenko apua pukeutumisessa, ruuanlaitossa, ruokailuissa, peseytymisessä, kuinka liikkumiseni ja asiointini sujuu, missä toiminnoissa tarvitsen apua ja tukea, mitä apuvälineitä käytän ja missä tilanteissa, mitkä asiat sujuvat hitaammin kuin aikaisemmin.  Hakemuksessa voit verrata itseäsi terveeseen/vammattomaan samanikäiseen henkilöön. Arjen kuvaamisen apuvälineenä voi käyttää esimerkiksi päivänkelloa: missä vaiheessa vuorokautta tarvitsen tukea tai apua tai mitkä asiat päivän aikana tuntuvat haastavilta.

Erityiskustannukset vaikuttavat vammaistuen määrään ainoastaan korottavasti nostaen sen korotettuun vammaistukeen. Laissa säädetään, mitkä sairaudesta tai vammasta aiheutuneet erityiskustannukset otetaan huomioon arvioitaessa vammaistuen tasoa.

Vammaistuessa huomioitavia erityiskustannuksia ovat:

1. Kotipalvelusta, tukipalvelusta ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset.
2. Palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- ja hoivakustannukset.
3. Laitoshoidosta ja sairaalahoidosta aiheutuvat kustannukset, ei kuitenkaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c §:ssä tarkoitettua pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävää maksua.
4. Lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset.
5. Lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset.
6. Sellaiset hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset, jotka ovat aiheutuneet 4 tai 5 kohdassa tarkoitetuista huomioon otettavista hoidoista tai kuntoutuksesta.
7. Lääkärin, hammaslääkärin tai lääkkeen määräämisestä annetuissa säännöksissä tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä aiheutuvat kustannukset.

Jos ilmoitat sairaudesta tai vammasta aiheutuneita kustannuksia, liitä mukaan tarvittavat kuitit tai selvitykset erityiskustannuksista.

Vammaistukea voi hakea 6 kuukaudelta takautuvasti.

Vammaistuki on porrastettu kolmeen tasoon haitan, avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Erityiskustannukset ovat ylimääräisiä kustannuksia, joita sairaudesta tai vammasta aiheutuu. Ne voivat korottaa perustuen korotetuksi tueksi.

Perusvammaistuki myönnetään, jos sairaus tai vamma aiheuttaa olennaista haittaa.

Korotettu vammaistuki myönnetään, jos sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavaa haittaa tai säännöllisen ohjauksen ja valvonnan tarvetta taikka vaatii toisen henkilön antamaa säännöllistä apua henkilökohtaisissa toiminnoissa esim. pukeutumisessa, peseytymisessä, liikkumisessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Ylin vammaistuki myönnetään vaikeasti vammaiselle tai henkilölle, joka tarvitsee runsaasti ohjausta, valvontaa tai päivittäin paljon apua henkilökohtaisissa toiminnoissaan, esim. pukeutumisessa, peseytymisessä, liikkumisessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sokealle, liikuntakyvyttömälle tai varhaiskuurolle myönnetään myös ylin vammaistuki.

Jos hakijalla on oikeus perusvammaistukeen ja sairaudesta tai vammasta aiheutuu hänelle erityiskustannuksia, niiden vuoksi voidaan myöntää perustuen sijasta korotettu vammaistuki. Tällöin kustannuksia tulee olla vähintään korotetun vammaistuen verran.
Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut sekä kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset. Huomioitavat kustannukset harkitaan aina tapauskohtaisesti.

Eläkettä saavan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan jokapäiväistä elämää, toimintakyvyn ylläpitämistä, kuntoutusta ja hoitoa.

Eläkettä saavan hoitotukea voi saada täytettyään 16 vuotta. Sen saaminen edellyttää, että asut Suomessa ja saat joko Suomesta tai ulkomailta

• vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä
• työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea
• leskeneläkettä ja olet yli 65-vuotias
• täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain mukaista jatkuvaa eläkettä tai korvausta
• tai ulkomailta vastaavia etuuksia.

Eläkettä saavan hoitotukea ei voi saada, jos saat pelkästään osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä.

Hoitotuen saaminen edellyttää, että henkilön toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää henkilön kykyä:

• huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua)
• tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai
• asioida kodin ulkopuolella.

Etuuden myöntäminen edellyttää lisäksi säännöllistä:

• avuntarvetta esim. henkilökohtaisissa toiminnoissa, kuten peseytymisessä, pukeutumisessa tai kommunikoinnissa tai
• ohjauksen tai valvonnan tarvetta, esim. muistuttelua, patistelua ja silmälläpitoa arjen eri toiminnoissa.

Hoitotuen määrä

Eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen tasoon vähintään vuoden kestävän avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeen perusteella (perustuki, korotettu tuki, ylin tuki). Lisätietoja tuen määristä: www.kela.fi.

Eläkettä saavan hoitotukea ei voi enää saada pelkästään erityiskustannusten perusteella. Erityiskustannukset voivat korottaa hoitotuen määrän perushoitotuesta vain korotetun tuen tasolle.

Erityiskustannuksina voidaan ottaa huomioon toimintakykyä heikentävästä sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvat tarpeelliset, ylimääräiset ja jatkuvat kustannukset siltä osin kuin henkilö vastaa niistä itse.

Erityiskustannuksia ovat:

1. kotipalvelusta, tukipalvelusta ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset
2. palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- ja hoivakustannukset
3. laitoshoidosta ja sairaalahoidosta aiheutuvat kustannukset (pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävää maksua ei huomioida),
4. lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset
5. lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset
6. sellaiset hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset, jotka ovat aiheutuneet 4 tai 5 kohdassa tarkoitetuista huomioon otettavista hoidoista tai kuntoutuksesta
7. lääkärin, hammaslääkärin tai lääkkeen määräämisestä annetuissa säännöksissä tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä aiheutuvat kustannukset.

Erityiskustannuksiksi ei hyväksytä muita kustannuksia kuin edellä mainitut.

Eläkettä saavan hoitotukea voi hakea 6 kuukaudelta takautuvasti. Hoitotuki on verotonta tuloa. Eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta vammaistukihakemuksella. Liitteeksi hakemukseen tarvitaan C-lausunto, joka on korkeintaan puoli vuotta vanha tai tai B-lääkärinlausunto, jos siitä ilmenevät hakemuksen ratkaisemisessa tarvittavat tiedot.

Ennen 1.6.2015 myönnetty ja maksussa oleva eläkettä saavan hoitotuki maksetaan entisen suuruisena määräaikaisen päätöksen ajan tai toistaiseksi myönnettynä siihen asti, kunnes sitä tarkistetaan esimerkiksi tuensaajan terveydentilan, hoidon, huolenpidon tai toimintakyvyn muutoksen vuoksi.

Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa sinulle säännöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia.

Vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen ryhmään haitan, avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella.

• Lisätietoa vammaisetuuksista www.kela.fi ja oman kotikunnan vammaisasioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä.

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Erityiskustannukset ovat ylimääräisiä kustannuksia, joita sairaudesta tai vammasta aiheutuu. Ne voivat korottaa perustuen korotetuksi tueksi.

Perushoitotuki myönnetään henkilölle, joka tarvitsee vähintään viikoittain apua tai ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa (esimerkiksi pukeutuminen, peseytyminen).

Jos henkilö tarvitsee apua ainoastaan kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa, hoitotukea ei voida myöntää.

Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen.

Korotettu hoitotuki myönnetään henkilölle, joka tarvitsee joka päivä aikaa vievää apua useissa henkilökohtaisissa toiminnoissaan (esim. syömisessä, pukeutumisessa, peseytymisessä, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa) tai huomattavissa määrin säännöllistä ohjausta ja valvontaa (esim. muistuttelua, patistelua ja silmälläpitoa)

Ylin hoitotuki myönnetään henkilölle, joka tarvitsee ympärivuorokautista toisen henkilön hoitoa ja valvontaa eikä pärjää yksin kuin lyhyen aikaa.

Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus.

Jos saat saman sairauden tai vamman takia tapaturma- / liikennevakuutusjärjestelmästä maksettavaa hoitotukea tai haittalisää tai vammaistukea vastaavaa etuutta ulkomailta, vammaistuesta voidaan vähentää toisen etuuden määrän.

Olen jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Aikaisemmin olen saanut korotettua vammaistukea, vaihtuuko tuki suoraan eläkettä saavan hoitotueksi?

Vammaistuki ei vaihdu suoraan eläkettä saavan hoitotueksi, vaan tukea tulee hakea uudestaan. Hakemukseen tarvitaan liitteeksi korkeintaan puoli vuotta vanha C-lausunto.

Eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta joko sähköisesti asiointipalvelussa tai hakemuslomakkeella.

Kuvaa hakemuksessa arjen toiminnoista suoriutumistasi ja missä toimissa tarvitset apua yksityiskohtaisesti.

Olen kuullut, että Kela ei enää muistuta määräaikaisen vammaistuen ja hoitotuen päättymisestä ja ohjaa tekemään jatkohakemusta?

Kela ei enää lähetä muistutuskirjettä määräaikaisen vammaistuen tai hoitotuen jatkohakemuksen tekemisestä. Siksi sinun tulee säilyttää määräaikainen päätös huolellisesti.

Voit tarkistaa päätöksen voimassaoloajan myös Kelan sähköisestä OmaKela-asiointipalvelusta tai soittamalla Kelan kuntoutus ja vammaistuet -palvelunumeroon 020 692 205.

Sinun kannattaa tehdä jatkohakemus Kelalle vähintään kaksi kuukautta ennen aiemman määräajan päättymistä. Tee jatkohakemus kuitenkin viimeistään puolen vuoden kuluessa edellisen tukijakson päättymisestä. Kela myöntää tuen takautuvasti enintään 6 kuukauden ajalta.

Kela ei enää korvaa jatkohakemuksen liitteenä toimitetun lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia asiakkaille.