Vammaispalvelut ja oikeudet lain uudistuessa

Kysymys: Miten ja milloin uusi vammaispalvelulaki muuttaa minulle jo myönnettyjä palveluita?

Vastaus: Ennen 1.1.2025 myönnetyt palvelut ja tuet pysyvät voimassa päätöksen mukaan, joko määräaikaisesti tai toistaiseksi, mutta enintään 31.12.2027 saakka. Tänä aikana sinun palvelutarpeesi on arvioitava uudelleen ja vasta sen perusteella palvelujen ja tukien päätöksiä voidaan muuttaa uuden vammaispalvelulain mukaisiksi.

Jos itse haluat, sinulle voidaan tehdä uusi päätös uuden vammaispalvelulain mukaan jo aiemmin. Hyvinvointialue voi myös tehdä uuden päätöksen siirtymäaikana, jos palvelutarpeesi muuttuu.

Kolmen vuoden ajan sinulla voi olla voimassa sekä vanhan että uuden lain mukaisia päätöksiä eri palveluista.

Kysymys: Mitä lakia sovelletaan vammaispalvelun hakemusten ja muutoksenhakujen käsittelyssä siirtymäaikana?

Vastaus: Hakemukset, jotka tehty ja toimitettu sosiaalitoimeen 31.12.2024 mennessä, käsitellään vanhan vammaispalvelulain perusteella. Hakemukset, jotka tehty 1.1.2025 jälkeen, käsitellään uuden vammaispalvelulain perusteella.

Muutoksenhaku 31.12.2024 mennessä annettuun päätökseen (oikaisuvaatimus tai valitus) käsitellään vanhan vammaispalvelulain perusteella.

Kysymys: Kuka on vammainen henkilö uuden vammaispalvelulain perusteella?

Vastaus: Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä. Vammaisen henkilönkin palvelut järjestetään ensisijaisesti yleislakien kuten sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain, varhaiskasvatuslain, perusopetuslain tai muun ensisijaisen lain perusteella.

Vammaispalvelulain mukaisia erityispalveluja järjestetään vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.

Oikeus palveluihin ei perustu diagnoosiin, vaan toimintarajoitteeseen ja siitä aiheutuvaan avun tai tuen tarpeeseen. Apu tai tuki on välttämätöntä, jos henkilö ei kykene suoriutumaan tekemisestä ilman apua tai jos hänen terveytensä tai turvallisuutensa vaarantuisi ilman sitä. Arviota ei siis tehdä sen perusteella, kuinka välttämätön itse tekeminen on.

Avun ja tuen tarve voi olla jatkuvaa ja laaja-alaista, kuten esimerkiksi neliraajahalvaantuneen henkilön arjessa. Vaikka henkilö pärjäisi joissain tilanteissa itsenäisesti, hän voi silti tarvita apua tai tukea toisissa tilanteissa tai ympäristöissä. Myös avun tai tuen tarve ennakoimattomissa tai uusissa tilanteissa voi olla välttämätöntä vammaispalvelulain tarkoittamalla tavalla.

Kysymys: Miten määritellään vammaisen henkilön pitkäaikainen toimintarajoite?

Vastaus: Pitkäaikainen toimintarajoite tarkoittaa rajoitetta, joka kestää vähintään vuoden ja on pysyvä. Arvio siitä, kuinka pitkään henkilön toimintakyky on heikentynyt, tehdään aina yksilöllisesti henkilön kokonaistilanne huomioiden. Esimerkiksi MS-tauti tai ALS voivat edetä nopeasti.

Asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin merkitys korostuu vammaispalvelulain mukaisten palveluiden ja tukien tarpeen arvioinnissa ja saannissa. Siksi asiakkaan on syytä valmistautua siihen huolellisesti (Katso vastaus kysymykseen ”Miten valmistaudut palvelutarpeen arviointiin”.).

Kysymys: Ovatko palvelut asiakkaalle maksullisia?

Vastaus: Sosiaalihuoltolain ja muun ensisijaisen lainsäädännön mukaisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä asiakasmaksuja asiakasmaksulain mukaisesti (Katso alta vastaus kysymykseen ”Mitä tarkoittaa asiakasmaksun suojasäännös?”).

Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat vammaiselle henkilölle maksuttomia. Joihinkin palveluihin voi kuitenkin sisältyä kuluja, jotka jäävät asiakkaan maksettaviksi. Esimerkiksi liikkumisen tuen kuljetuspalveluissa peritään matkakohtainen omavastuu. Jos asumisen tuki järjestetään ryhmämuotoisena, asiakas maksaa itse asunnon vuokran ja ateriakulut.

Kysymys: Mitä tarkoittaa asiakasmaksun suojasäännös?

Vastaus: Vuoden 2025 alusta alkaen vammaispalvelulain mukaisten palvelujen kohdalla ei arvioida asiakkaan etua sen perusteella, ovatko palvelut maksullisia vai maksuttomia tai kuinka suuri asiakasmaksu olisi. Palvelun tarve ratkaisee, eikä maksun määrä vaikuta siihen, minkä lain perusteella palvelu järjestetään.

Jos vammaiselle henkilölle järjestetään palvelu muun lain, kuten sosiaalihuoltolain perusteella, voidaan asiakasmaksun vaikutusta arvioida suojasäännöksen avulla. Tämän säännöksen mukaan hyvinvointialueen on jätettävä maksu määräämättä, perimättä tai alennettava sitä, jos maksu estäisi palvelun yksilöllisen järjestämisen tai vaikeuttaisi sitä olennaisesti. Sama koskee tilanteita, joissa maksu olisi kohtuuton huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.

Kysymys: Saako vammainen henkilö kaikki vammaispalvelut?

Vastaus: Vammaispalvelulaissa on määritelty jokaiselle palvelulle ja tuelle omat myöntämisedellytykset, jotka vammaisen henkilön on täytettävä saadakseen kyseisen palvelun tai tuen.

Kysymys: Miten saan selville, onko minulla oikeus vammaispalvelulain mukaiseen palveluun tai tukeen?

Vastaus: Voit hakea vammaispalvelulain mukaisia palveluita hyvinvointialueen sosiaalitoimesta. Asia voidaan laittaa vireille esimerkiksi kirjallisella hakemuksellasi, puhelimessa esittämälläsi kysymyksellä tai toisen viranomaisen ilmoituksella. Myös läheisesi voivat auttaa asian vireille laittamisessa.

Oikeusturvasi vuoksi on kuitenkin hyvä, että teet aina kirjallisen ilmoituksen tai hakemuksen omasta tarpeestasi. Sosiaalitoimen täytyy käsitellä asiasi kokonaisuudessaan viivytyksettä. Tämä tarkoittaa palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelman laatimista ja päätösten tekemistä.

Kysymys: Mitä tarkoittaa palvelutarpeen arviointi vammaispalveluissa?

Vastaus: Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään, millaista apua ja tukea asiakas tarvitsee.

Jos sosiaalitoimi saa tiedon, että henkilöllä on kiireellinen tarve sosiaalipalveluun tai tukeen, arviointi on aloitettava heti, jotta hän saa välttämättömän palvelun käyttöönsä välittömästi. Muissa tilanteissa arviointi täytyy aloittaa nopeasti ja hoitaa ilman aiheetonta viivytystä.

Jos henkilö on erityisen tuen tarpeessa, arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä. Jos kyseessä on vammaispalvelulain mukainen vammainen henkilö, arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän itse, hänen läheisensä tai edustajansa on ottanut yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin.

Kysymys: Mitä palvelutarpeen arviointi sisältää?

Vastaus: Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään, missä tilanteissa ja ympäristöissä asiakas tarvitsee apua tai tukea toimintarajoitteensa vuoksi. Esimerkiksi liikkuminen tai näkeminen voi olla vaikeaa vieraassa ympäristössä. Arvioinnissa kirjataan myös ne tilanteet, joissa apua ei tarvita, kuten liikkuminen tutussa ja esteettömässä kodissa.

Arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan terveydentila, elämäntilanne ja elinolosuhteet sekä niissä tapahtuvat muutokset. Myös yksilöllinen elämäntilanne vaikuttaa arviointiin, esimerkiksi lapsiperheen vanhemman ja yksin asuvan henkilön tarpeet voivat olla erilaiset, vaikka toimintarajoite olisi sama.

Asiakkaan ei tarvitse itse tietää, millaisia palveluja tarvitsee. Työntekijän tehtävänä on esitellä eri vaihtoehdot.

Kotikäynti on usein osa arviointia. Kotikäynti antaa enemmän tietoa asiakkaan arjessa selviytymisestä sekä hänen asuinympäristöstään kuin sosiaalitoimessa tapahtuva toimistotapaaminen. Kotikäynnistä on aina sovittava yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalle on etukäteen kerrottava, keitä ammattihenkilöitä kotikäynnille osallistuu ja miksi.

Asiakkaalla täytyy olla riittävästi aikaa valmistautua ja tarvittaessa kutsua kotikäynnille mukaan esim. läheinen. Kotikäyntejä voi tarvittaessa olla useampiakin, jos palvelutarpeen selvittämiseen tarvitaan lisää tietoa.

Arvioinnin tulee sisältää vähintään:

• Yhteenveto asiakkaan tilanteesta ja tuen tarpeesta
• Sosiaalihuollon ammattihenkilön arvio asiakkuuden edellytyksistä
• Asiakkaan mielipide ja näkemys palvelutarpeestaan
• Tarvittaessa läheisten näkemykset
• Arvio omatyöntekijän tarpeesta

Kysymys: Miten asiakas voi valmistautua palvelutarpeen arviointiin?

Vastaus: Ennen palvelutarpeen arviointia on hyvä pysähtyä miettimään omaa tilannettasi. Voit halutessasi kirjata asioita ylös. Näin arviointikeskusteluun on helpompi valmistautua.

Pohdi erityisesti näitä:

1. Elämäntilanne ja sen muutokset. Mieti, millainen elämäntilanteesi on nyt ja miten se on mahdollisesti muuttunut tai on muuttumassa. Tarvitsetko palvelua tai tukea esimerkiksi työn, opiskelun, perheen tai harrastusten takia?
2. Nykyiset palvelut ja tuet. Mitä palveluja tai tukia saat sosiaalitoimelta, terveydenhuollosta tai sosiaaliturvasta? Onko niissä jotakin, mikä ei enää riitä tai toimi?
3. Asuin- ja toimintaympäristö. Onko kodissasi tai lähiympäristössäsi esteettömyyteen tai saavutettavuuteen liittyviä haasteita?
4. Terveydentila ja sen vaikutukset. Miten terveydentilasi vaikuttaa toimintakykyysi? Mieti toimintakykyäsi fyysisen kognitiivisen, psyykkisen ja, sosiaalisen toiminnan osalta sekä aistiesi toimintaa. Mitkä asiat vaikeuttavat arjessa selviytymistä?
5. Apuvälineet. Käytätkö apuvälineitä esimerkiksi liikkumisessa tai kotona? Tarvitsetko niihin muutoksia? Helpottaisivatko uudet apuvälineet suoriutumistasi?
6. Muut vaikuttavat asiat. Onko tulossa esimerkiksi muutto tai muu muutos, joka vaikuttaa avun tarpeeseen?
7. Läheisten tuki. Saatko apua omaiselta, läheiseltä tai tukihenkilöltä? Haluatko, että hän on mukana arviointitilanteessa?

Jos toimintakykysi tai elämäntilanteesi muuttuu myöhemmin, muista olla uudelleen yhteydessä sosiaalityöntekijään tai omatyöntekijään.

Kysymys: Mitä tarkoittaa asiakassuunnitelma?

Vastaus: Asiakassuunnitelma on sinun ja sosiaalihuollon yhteinen suunnitelma siitä, millaisia palveluja ja tukea tarvitset. Siinä kuvataan yksilöllinen tilanteesi, joka vaikuttaa siihen, millaisia palveluja sinulle tarjotaan, miten ne toteutetaan ja kuinka paljon niitä tarvitaan.

Vammaan tai sairauteen liittyvien tietojen lisäksi asiakassuunnitelmaan voi olla tarpeen kirjata työssäkäyntiin, opiskeluun, asumismuotoon sekä perhesuhteisiin liittyviä tietoja.

Suunnitelma laaditaan palvelutarpeen arvioinnin pohjalta, ja sen tekee sosiaalihuollon ammattihenkilö. Jos tarvitset erityistä tukea, suunnitelman laatii sosiaalityöntekijä. Suunnitelma tehdään aina yhteistyössä sinun kanssasi, ja sinun osallisuuttasi tuetaan ottaen huomioon oma toimintakykysi ja elämäntilanteesi.

Asiakassuunnitelma sisältää esimerkiksi seuraavat asiat:

1. Arvio tuen tarpeestasi (oma arviosi ja työntekijän arvio).
2. Arvio tarvittavista palveluista ja toimenpiteistä.
3. Arvio siitä, mitkä sosiaalipalvelut ovat terveydellesi tai kehityksellesi välttämättömiä ja kuinka kauan niitä tarvitaan.
4. Kuinka usein tapaat omatyöntekijän tai muun vastuuhenkilön.
5. Arvio vahvuuksistasi ja voimavaroistasi.
6. Tavoitteet, joita pyritään saavuttamaan sosiaalihuollon avulla.
7. Arvio siitä, kuinka pitkään asiakkuutesi jatkuu.
8. Tiedot eri tahoista, jotka osallistuvat palveluihin, ja vastuiden jakautuminen.
9. Tiedot suunnitelman seurannasta, tavoitteiden arvioinnista ja mahdollisista muutostarpeista.
10. Arvio elämäntilanteesi ja ympäristösi vaikutuksesta toimintakykyysi.
11. Ehdotuksesi siitä, miten palvelut olisi parasta toteuttaa.

Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon vammaispalvelulain vaatimukset. Esimerkiksi:

• Henkilökohtaisen avun päätöstä tehtäessä huomioidaan oma mielipiteesi, elämäntilanteesi ja avun tarpeesi.
• Henkilökohtaisen avun sijaisjärjestelyjen tuottamis- ja toteuttamistavat avustajan poissaolotilanteiden varalta on kirjattava asiakassuunnitelmaan ja palvelua koskevaan päätökseen.
• Työnantajamallin käytön edellytyksenä on, että vammainen henkilö kykenee vastaamaan työnantajan velvollisuuksista. Lisäksi edellytyksenä on, että vammainen henkilö antaa asiakassuunnitelmaan kirjattavan suostumuksensa työnantajana toimimiseen.
• Avustajan palkan sekä työnantajana toimimisesta aiheutuvien kulujen perusteet ja korvaamistapa on kirjattava asiakassuunnitelmaan ja päätökseen.
• Työnantajan vastuista ja velvollisuuksista annettavan selvityksen antamisen tapa ja sisältö on kirjattava asiakassuunnitelmaan.
• Asumisen tuesta päätettäessä on otettava huomioon asiakassuunnitelmaan kirjattu yksilöllinen tuen tarve, asiakkaan toivomukset ja asumisen tuen merkitys vammaisen henkilön itsenäiselle elämälle.
• Liikkumisen tuesta päätettäessä on otettava huomioon asiakassuunnitelmaan kirjattu liikkumisen tuen tarve, muut käytettävissä olevat palvelut ja toimintaympäristön esteettömyys.
• Usein palveluja ja tukia haetaan erillisellä hakemuksella asiakassuunnitelman pohjalta. Päätöksenteossa on siis huomioitava asiakassuunnitelman sisältö. Jos asiakassuunnitelmaan kirjatusta sosiaalipalvelujen kokonaisuudesta poiketaan, poikkeaminen on perusteltava päätöksessä.

Suunnitelmaa tarkistetaan aina, kun tilanteesi muuttuu olennaisesti. Muutoin tarkistuksesta sovitaan yleensä 2–3 vuoden välein.

Kysymys: Minulle ollaan laatimassa asiakassuunnitelmaa. Miksi sellainen laaditaan?

Vastaus: Asiakassuunnitelma laaditaan sen perusteella, millaisia palveluja ja tukea juuri sinä tarvitset. Sen avulla varmistetaan, että saat sinulle sopivat ja tarkoituksenmukaiset palvelut.

Suunnitelmalla tarkistetaan myös, vastaavatko nykyiset palvelusi ja tukimuotosi sinun voimavarojasi ja tarpeitasi.

Asiakassuunnitelma on tärkeä osa vammaispalvelulain mukaista asiakasprosessia, ja sen merkitys korostuu 1.1.2025 alkaen. Siksi sen laatimiseen kannattaa valmistautua huolellisesti, jotta omat toimintarajoitteesi sekä palvelun ja tuen tarpeesi tulevat selkeästi esille.