Liikkumisen tuki

Kysymys: Kenellä on oikeus liikkumisen tukeen?

Vastaus:

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada liikkumisen tukea, jos:

• Hänellä on toimintarajoitteensa vuoksi erityisiä vaikeuksia liikkumisessa.
• Hän ei pysty käyttämään julkista liikennettä itsenäisesti ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Liikkumisen tuen tarve voi johtua fyysisestä, kognitiivisesta, psyykkisestä, sosiaalisesta tai aisteihin liittyvästä toimintarajoitteesta. Samalla henkilöllä voi olla useita toimintarajoitteita, jotka yhdessä vaikeuttavat liikkumista. Esimerkiksi MS-tauti voi aiheuttaa tasapainon ja jalkojen toiminnan vaikeuksia, hahmottamisen ongelmia ja fatiikkia (uupumusta).

Vammaisella henkilöllä voi olla oikeus liikkumisen tukeen myös silloin, jos hän tarvitsee toisen henkilön apua aina kodin ulkopuolella liikkuessaan.

Kohtuuttoman suuria vaikeuksia julkisen liikenteen käytössä voivat olla esimerkiksi:

• vaikeus kulkea pysäkille (esim. mäkinen maasto, kuoppainen tie, pitkä matka)
• vaikeus nousta ajoneuvoon ja poistua siitä sekä liikkua sen sisällä (esim. seisominen täydessä bussissa)
• odottamattomat tilanteet liikenteessä (esim. äkkijarrutus)
• apuvälineen, kuten pyörätuolin, käyttö, jos se estää ajoneuvoon pääsyn

Vammaisella henkilöllä ei yleensä ole oikeutta taksimatkaan, jos hän pystyy käyttämään julkista liikennettä henkilökohtaisen avustajan kanssa. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon liikkumiseen kuluva aika, kun henkilökohtaisen avun tuntimäärää määritellään.

Vammaisen henkilön kyky käyttää julkista liikennettä arvioidaan yksilöllisesti. Arvioinnissa huomioidaan henkilön toimintarajoitteet, liikkumistarpeet ja ympäristön esteettömyys, vuoden- ja vuorokaudenajat sekä muiden käytettävissä olevien tukien merkitys liikkumisessa.

Tarvittaessa tehdään koematka, jossa fysioterapeutti tai muu ammattihenkilö matkustaa asiakkaan kanssa julkisessa liikenteessä. Matka alkaa kotoa ja päättyy kotiin, ja sen aikana tulee hoitaa jokin käytännön asia. Koematkan tarkoitus on arvioida, millaisia vaikeuksia matkan aikana ilmenee ja ovatko ne niin suuria, että julkisen liikenteen käyttö itsenäisesti olisi kohtuuttoman vaikeaa. Koematkan perusteella tehtävässä arvioinnissa on huomioitava ainakin fiktiivisesti eri vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaikutus.

Kysymys: Onko julkisen liikenteen esimerkiksi linja-auton käyttö mahdollista?

Vastaus: Sinua tuetaan ensisijaisesti käyttämään esteetöntä ja toimivaa julkista liikennettä, kuten linja-autoa tai kutsu- ja palveluliikennettä, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Liikkumisen tulisi ensisijaisesti tapahtua julkisella liikenteellä.

Jos julkisen liikenteen käyttö tuntuu vaikealta, sinulle voidaan myöntää sosiaalihuoltolain mukaista tukea julkisen liikenteen käyttöön. Tämä voi sisältää:

• julkisen liikenteen käytön ohjausta ja harjoittelua
• saattajapalvelua
• ryhmäkuljetuksia

Tarvittaessa sinulle voidaan myös järjestää vammaispalvelulain mukaista valmennusta itsenäisen liikkumisen ja julkisen liikenteen käytön harjoitteluun.

Julkinen liikenne ei välttämättä ole sopiva ja toimiva vammaiselle henkilölle. Siksi hänen palvelutarpeen arvioinnissa on selvitettävä, voiko hän tosiasiassa käyttää sitä liikkumistarpeisiinsa. Arvioinnissa on otettava huomioon:

• pääsetkö julkisen liikenteen pysäkille
• pystytkö nousemaan ajoneuvoon ja liikkumaan sen sisällä sekä tulemaan sieltä ulos
• suoriudutko matkan aikana asioinnista ja paluumatkasta kotiin

Usein liikkumisen tuen tarve on hyvä selvittää koematkalla, jossa arvioidaan, miten hyvin selviydyt matkasta käytännössä.

On kuitenkin hyvä tietää, että liikkumisen tuella ei korvata julkisen liikenteen yleisiä puutteita, jotka haittaavat kaikkien alueen asukkaiden liikkumismahdollisuuksia.

Kysymys: Mihin tilanteisiin liikkumisen tukea myönnetään?

Vastaus:

Liikkumisen tukea on järjestettävä seuraaviin matkoihin:

• Työ- ja opiskelumatkat
• Sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan matkat
• Tavanomaisen elämän matkat, kuten: asiointimatkat, harrastusmatkat, sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen liittyvät matkat, yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyvät matkat

Liikkumisen tukea on järjestettävä myös vammaisen henkilön tarpeen mukaan esimerkiksi silloin, kun kyse on valmennuksesta, erityisen osallisuuden tuesta, tuetusta päätöksenteosta, vaativasta moniammatillisesta tuesta tai lyhytaikaisesta huolenpidosta.

Jos vammainen henkilö pystyy käyttämään julkista liikennettä osan matkasta, liikkumisen tuki voidaan järjestää vain osalle matkaa. Tämä voi olla tarkoituksenmukaista erityisesti pitkillä matkoilla. Tällöin tulee kuitenkin varmistaa, että siirtymät liikennevälineestä toiseen onnistuvat aiheuttamatta kohtuutonta haittaa vammaiselle henkilölle.

Esimerkki: Vammainen henkilö voi matkustaa esteettömällä julkisella liikenteellä rautatieasemalle, jatkaa junalla määränpäähän ja siirtyä lopuksi taksilla asiointipaikkaan kuljetuspalvelun avulla.

Kysymys: Mitä tarkoitetaan liikkumisen tuen piiriin kuuluvilla työ- ja opiskelumatkoilla?

Vastaus: Liikkumisen tukea järjestetään vammaiselle henkilölle, jotta hän voi tehdä työhön ja opiskeluun liittyvät välttämättömät matkat.

Työmatkat tarkoittavat matkoja kotoa työpaikalle ja takaisin. Matkan lähtö- tai päätepiste voi olla muukin kuin koti tai työpaikka, jos se ei pidennä matkaa kohtuuttomasti. Esimerkiksi työpäivän jälkeen voi jäädä suoraan asioille.

Työ voi olla myös osa-aikaista tai yritystoimintaa. Olennaista on, että vammainen henkilö tekee työtä tai harjoittaa yritystoimintaa säännöllisesti. Työpäivän aikana tehtävät työtehtäviin liittyvät matkat eivät kuitenkaan kuulu liikkumisen tuen piiriin – ne tulee korvata työnantajan tai yrittäjän itse.

Opiskelumatkat korvataan, jos ne liittyvät opiskeluun, joka:

• johtaa tutkintoon tai ammattiin
• parantaa valmiuksia ammattiin johtavaan opiskeluun
• vahvistaa henkilön ammattitaitoa ja työllistymismahdollisuuksia

Opiskelulla tarkoitetaan esimerkiksi toisen asteen opintoja (esim. lukio, ammattioppilaitos), korkeakouluopintoja (esim. ammattikorkeakoulu, yliopisto), pitkäkestoista työvoimapoliittista koulutusta, opiskeluun liittyvää harjoittelua tai pakollisia tutustumiskäyntejä.

Opiskelumatkana ei pidetä harrastusluonteiseen opiskeluun, jonka ei voida arvioida parantavan henkilön mahdollisuuksia työllistyä, liittyvää matkaa. (katso muut tavanomaisen elämän matkat linkki)

Kysymys: Mitä ovat liikkumisen tuen piiriin kuuluvat muut tavanomaisen elämän matkat?

Vastaus: Muun tavanomaisen elämän matkoja ovat esimerkiksi asioimiseen, harrastuksiin, sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyvät matkat.

Kysymys: Kuinka paljon liikkumisen tukea voi saada?

Vastaus:

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada liikkumisen tukea tarvitsemansa määrä, jos matkat liittyvät:

• työntekoon tai opiskeluun
• työllistymistä tukevaan toimintaan ja työtoimintaan (sosiaalihuoltolain mukaan)
• valmennukseen
• erityiseen osallisuuden tukeen
• tuettuun päätöksentekoon
• vaativaan moniammatilliseen tukeen
• lyhytaikaiseen huolenpitoon

Tavanomaisen elämän matkoihin, kuten asiointiin, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin, liikkumisen tukea järjestetään edelleen vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, ellei henkilö itse hae tätä pienempää määrää.

Päätökseen liikkumisen tuesta kirjataan aina tuen määrä ja toteutustapa.

Kysymys: Miten liikkumisen tuki voidaan toteuttaa?

Vastaus: Liikkumisen tuki voidaan toteuttaa eri tavoin tai niiden yhdistelmällä. Päätökseen liikkumisen tuesta on aina kirjattava, miten tuki toteutetaan.

Liikkumisen tuki voidaan järjestää esimerkiksi:

• kuljetuspalveluna
• henkilökohtaisella avulla
• saattajan avulla
• taloudellisena tukena auton tai muun kulkuneuvon hankintaan tai käyttöön
• muulla soveltuvalla tavalla.

Hyvinvointialueen on järjestettävä liikkumisen tuki ainakin henkilökohtaisella avulla sekä kuljetuspalvelulla ja tarvittaessa siihen liittyvällä saattajan avulla. Jos olet vammainen henkilö, sinulla on oikeus liikkumisen tukeen, mutta ei tiettyyn toteuttamistapaan. Hyvinvointialueen viranhaltijan on varmistettava liikkumisen tuen päätöstä tehtäessä, että vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet liikkumiseen toteutuvat ja että valitut toteuttamistavat ovat hänelle sopivia ja toimivia.

Esimerkiksi liikkumisen tukea ei tarvitse järjestää taksimatkoina, jos pystyt käyttämään julkista liikennettä henkilökohtaisen avun turvin.

Kysymys: Miten liikkumisen tuki toimii kuljetuspalveluna?

Vastaus: Jos liikkumisen tuki toteutetaan kuljetuspalveluna, sen täytyy vastata yksilöllisiin tarpeisiisi.

Sinulla ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia tiettyä toteutustapaa, kuten tiettyä vakiotaksia. Vanhaa vammaispalvelulakia (380/1987) koskevassa oikeuskäytännössä on kuitenkin todettu, että kuljetuspalvelun toteuttamistapa ei saa estää sinua käyttämästä sinulle myönnettyä palvelua.

Kysymys: Miten liikkumisen tuki toteutetaan henkilökohtaisella avulla?

Vastaus: Liikkumisen tuki voidaan toteuttaa henkilökohtaisella avulla, jos pystyt liikkumaan avustajan avustamana tai käyttämään julkista liikennettä avustajan tukemana.

Henkilökohtaisen avun tuntien määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon liikkumiseen käytettävä aika.

Henkilökohtainen apu liikkumisen tuen toteuttamistapana tulee arvioida ottaen huomioon vammaisen henkilön palvelujen kokonaisuus. Esimerkiksi jos sinulla on henkilökohtainen avustaja koko päivän tai työpäivän ajan, liikkumisen tuki voidaan järjestää sen pohjalta.

Kysymys: Miten liikkumisen tuki toteutetaan saattajan avulla?  

Vastaus: Liikkumisen tuki voidaan toteuttaa myös saattajan avulla. Saattaja voidaan myöntää myös erillisenä tukimuotona, eikä sen tarvitse liittyä pelkästään kuljetuspalveluun. 

Kysymys: Voinko vammaisena henkilönä saada auton tai muun kulkuneuvon käyttöön liikkumisen tukena?

Vastaus: Hyvinvointialue voi laatimansa ohjeistuksen mukaan harkinnanvaraisena toteuttamistapana antaa taloudellisena tukena vammaisen henkilön käyttöön auton tai muun kulkuneuvon tai myöntää niiden hankintaan taloudellista tukea. Näiden edellytyksenä on se, että vammaisen henkilön liikkumisen tuen tarve on runsasta. Runsas liikkumisen tuen tarve voi johtua esimerkiksi työssä käymisestä tai opiskelusta.

Hyvinvointialue voi omistaa ajoneuvon itse tai hankkia sen esimerkiksi leasing-sopimuksella. Auton tai kulkuneuvon myöntäminen voi parantaa liikkumismahdollisuuksiasi ja olla pitkällä aikavälillä hyvinvointialueelle kustannustehokkaampaa kuin yksittäisten matkojen korvaaminen.

Muuna kulkuneuvona voi olla esimerkiksi moottorikelkka tai mönkijä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, kuten sähköpyörätuolia tai sähkömopoa, ei kuitenkaan myönnetä liikkumisen tukena.

Kysymys: Voinko vammaisena henkilönä saada muuta liikkumisen tukea, jos minulle on myönnetty harkinnanvaraisesti auto käyttöön tai auton hankintatukea?

Vastaus: Kyllä, sinulla on oikeus saada muuta liikkumisen tukea vähintään 24 yhdensuuntaista matkaa vuodessa, ellet itse hae tätä pienempää määrää matkoja. Muun liikkumisen tuen tarkoituksena on turvata osallistumismahdollisuutesi esimerkiksi silloin, kun autosi on korjattavana tai keliolosuhteet estävät sen käytön.

Kysymys: Voidaanko vammaisen henkilön liikkumisen tuen toteuttamistapoja yhdistää?

Vastaus: Kyllä, liikkumisen tuki voidaan toteuttaa yhdistämällä eri tapoja.

Toteuttamistavan ei kuitenkaan saa estää tai rajoittaa oikeuttasi liikkumisen tukeen. Voit esimerkiksi matkustaa esteettömällä linja-autolla saattajan kanssa keskustaan ja jatkaa siitä yksin perille kuljetuspalveluna toteutettavalla taksimatkalla.

Erilaiset liikkumistarpeet voidaan toteuttaa eri tavoilla. Esimerkiksi voit kulkea lähiliikuntapaikkaan esteettömällä linja-autolla henkilökohtaisen avustajan kanssa ja saada iltaiseen harrastukseen kuljetuspalvelun.

Kysymys: Voidaanko liikkumisen tuen matkoja yhdistellä?

Vastaus: Kyllä, kuljetuspalvelumatkoja voidaan yhdistellä toteutettavaksi samalla kulkuvälineellä, jos siitä ei aiheudu kohtuuttoman pitkää matkustusaikaa tai muuta kohtuutonta haittaa sinulle.

Kohtuuttoman haitan arvioinnissa otetaan huomioon terveydentilasi, toimintakykysi ja matkan tarkoitus. Jos esimerkiksi tarvitset avustajaa matkan aikana tai matkasi kestää liian kauan, matkojen yhdistelyä voidaan rajoittaa. Esimerkiksi matkan pitkä kesto voi pidätyskyvyn ongelmissa voi aiheuttaa henkilölle kohtuutonta rasitusta.

Työssä käynti ja opiskelu edellyttävät täsmällisyyttä ja usein liikkumista ruuhka-aikoina, joten erityisesti näissä matkoissa matkustusaika ei saisi kohtuuttomasti pidentyä eikä yhdistelystä saisi aiheutua muuten kohtuutonta haittaa. Siksi näitä matkoja ei aina yhdistellä.

Kysymys: Millä alueella voin liikkua liikkumisen tuen avulla?

Vastaus: Liikkumisen tuen alueellinen kattavuus tarkoittaa sitä maantieteellistä aluetta, jonka sisällä sinulla on oikeus käyttää liikkumisen tukea.

Alueellista laajuutta arvioitaessa tulee huomioida palvelun kohtuullisuus niin vammaisen henkilön liikkumisen tuen tarpeen kuin palvelusta aiheutuvien kustannusten perusteella. Liikkumisen tuen alueellinen laajuus on kirjattava sitä koskevaan päätökseen.

Työ- ja opiskelumatkoille ei ole määritelty kuntarajoihin perustuvaa aluetta, vaan alueellinen laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnissa on otettava huomioon vammaisen henkilön yhdenvertainen oikeus työntekoon ja opiskeluun sekä vammaisen henkilön yksilöllinen liikkumisen tuen tarve.

Muita matkoja voit tehdä oman asuinkuntasi, lähikuntien ja sinulle merkittävien kuntien alueella.

Toiminnallinen lähikunta on lähin kunta, jossa tarvittavat palvelut ovat saatavilla. Sen määrittelyyn vaikuttaa myös se, missä ihmiset yleensä alueella liikkuvat ja missä he asioivat sekä se, kuinka erilaisia palveluita on saatavissa.

Merkittävä kunta taas voi olla paikka, jossa sinulla on perhe- tai ystävyyssuhteita tai jokin muu säännöllinen asiointitarve kuten vapaa-ajan asunto. Kun kyse vammaisen henkilön elämän kannalta merkittävään kuntaan tehtävästä matkasta, matkan pituus voidaan huomioida myönnettävien matkojen määrässä. Tällöin voidaan myös edellyttää, että vammainen henkilö käyttää osaan matkaa esteetöntä julkista joukkoliikennettä.

Erityisistä syistä voit saada liikkumisen tukea myös muihin kuntiin, esimerkiksi lomamatkaa varten. Näistä matkoista tehdään yksilöllisen hakemuksen perusteella erillinen päätös. Tällaisena matkana voisi tulla kyseeseen esimerkiksi Suomeen suuntautuva lomamatka.

Kysymys: Voinko saada liikkumisen tuen matkabudjettina?

Vastaus: Hyvinvointialue voi harkintansa ja soveltamisohjeensa mukaisesti ottaa matkabudjetin liikkumisen tuen toteuttamistavaksi.

Hyvinvointialue voi vammaisen henkilön hakemuksesta toteuttaa liikkumisen tuen matkabudjettina. Siinä liikkumisen tuki toteutetaan euromääräisenä tai kilometri- ja euromääräisenä. Euromäärään sekä kilometri- ja euromäärään perustuvia matkoja voi tehdä koko maan alueella. Tällaisia matkoja voivat olla esimerkiksi pidemmät matkat kauempana asuvien sukulaisten luo sekä loma-ajan matkat.

Matkabudjetista on tehtävä asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen päätös.

Euromäärää tai kilometri- ja euromäärää määriteltäessä on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon vammaisen henkilön aiemmin liikkumiseen käyttämä kilometrimäärä tai euromäärä ja se, miten tämä määrä vastaa vammaisen henkilön tarpeisiin. Tärkeää on, ettei päätös matkabudjetin määrästä perustu vain vammaisen henkilön aiempaan liikkumiseen, jos se ei enää vastaa vammaisen henkilön tarpeita.

Kysymys: Mitä tarkoittaa liikkumisen tuen jaksottaminen?

Vastaus: Liikkumisen tuen määrää voidaan hakemuksestasi jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle, enintään vuoden ajaksi, jotta palvelu olisi joustavampi. Jaksottamisesta on tehtävä päätös, johon voit tarvittaessa hakea muutosta.

Päätöstä tehtäessä hyvinvointialueen on varmistettava, että pystyt seuraamaan matkojen käyttöä helposti, jotta oikeutesi liikkumisen tukeen ei vaarannu. Matkojen käyttöä olisi hyvä voida seurata reaaliaikaisesti tai ainakin lähes reaaliaikaisesti, jotta suunnittelu ja seuranta olisi mahdollisimman helppoa.