Kuntoutus

Kysymys: Mitä palveluja kuuluu julkisen terveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutukseen?

Vastaus:

Julkisen terveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu esimerkiksi:

• kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittäminen
• fysioterapia, toimintaterapia ja puheterapia
• apuvälinepalvelut
• sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit
• kuntoutusohjaus

Kuntoutustarpeesi arvioidaan yksilöllisesti, ja sinulle laaditaan kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan juuri sinun tarpeisiisi sopivat palvelut.

Kysymys: Minulla on ollut MS-tauti muutaman vuoden ajan. Hiljattain olen huomannut kömpelyyttä liikkeissäni ja sorminäppäryyden heikentymistä. Voinko saada kuntoutusta?

Vastaus: Kyllä, voit saada kuntoutusta. Sote-keskukset ja sairaalat vastaavat sairaanhoitoon liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Myös muu kuntoutus kuuluu pääasiassa julkisen terveydenhuollon (sote-keskusten ja sairaaloiden) vastuulle. Kuntoutus järjestetään sairaanhoitopiirin ja sote-keskuksen sopimusten mukaisesti. Kuntoutusta voidaan järjestää myös yhteistyössä toisen hyvinvointialueen kanssa tai ostopalveluna.

Varaa aika hoitovastuussa olevan sote-keskuksen tai sairaalan poliklinikan lääkärin vastaanotolle. Lääkäri arvioi kuntoutustarpeesi ja tarvittaessa laatii suunnitelman kuntoutuksen toteuttamiseksi sekä ohjaa sinut sopivaan kuntoutukseen.

Kysymys: Maksaako julkisen terveydenhuollon kuntoutus?

Vastaus: Kyllä, kuntoutuksesta peritään asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaiset maksut. Esimerkiksi sarjahoitona annetusta fysikaalisesta hoidosta voidaan vuonna 2025 veloittaa enintään 18,60 euroa hoitokerralta. Maksu voidaan periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa.

Kysymys: Olen 65-vuotias, voinko saada vielä kuntoutusta?

Vastaus: Kyllä, voit saada kuntoutusta. Julkinen terveydenhuolto vastaa kaikkien, myös yli 65-vuotiaiden, kuntoutuksesta silloin, kun kuntoutuksella voidaan parantaa tai ylläpitää työ- tai toimintakykyä.

Kela korvaa vaikeavammaisten kuntoutuksen alle 65-vuotiaille. Kun henkilö täyttää 65 vuotta, vaikeavammaisen kuntoutus jatkuu edelleen yksilöllisen tarpeen mukaan, mutta sen järjestämisestä vastaa hyvinvointialue, ei enää Kela.

Kysymys: Kenelle harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu?

Vastaus: Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joiden työ- tai toimintakyvyn tukeminen edellyttää kuntoutusta. Kela järjestää esimerkiksi sairausryhmäkohtaisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja sekä moniammatillista yksilökuntoutusta. Kuntoutukseen ei ole yläikärajaa, mutta sen tarpeen ja hyödyn tulee olla perusteltavissa, ja kuntoutusjaksolle tulee asettaa selkeä tavoite.

Kysymys: Miten harkinnanvaraista kuntoutusta haetaan?

Vastaus: Harkinnanvaraista kuntoutusta haetaan Kelasta joko OmaKelan kautta sähköisesti tai lomakkeella KU 132. Hakemuksessa tulee perustella kuntoutuksen tarve mahdollisimman tarkasti. Lisäksi hakemukseen tulee liittää lääkärin B-lausunto.

Kysymys: Maksaako harkinnanvarainen kuntoutus?

Vastaus: Harkinnanvarainen kuntoutus on yleensä maksutonta kuntoutujalle. Harkinnanvaraista kuntoutusta ei kuitenkaan myönnetä ulkomaille.

Kysymys: Mitä jos kuntoutushakemus hylätään?

Vastaus: Harkinnanvaraisen kuntoutuksen päätöksestä ei ole valitusoikeutta.

Kysymys: Kenelle vaativa lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu?

Vastaus: Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille henkilöille ja korvaa siitä aiheutuneet kustannukset. Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa kuntoutujaa työskentelemään ja selviytymään paremmin arjen toiminnoista sairaudesta tai vammasta huolimatta sekä turvata tai parantaa hänen työ- ja toimintakykyään.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus voidaan toteuttaa kuntoutuslaitoksessa, terapiana tai kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseina. Kuntoutukseen hakeutuakseen asiakkaan ei tarvitse enää saada vammais- tai hoitotukea.

Kuntoutuksen myöntämisen edellytykset

• Hakija on alle 65-vuotias eikä ole julkisessa laitoshoidossa.
• Hakijalla on huomattavia vaikeuksia suoriutua arjen toiminnoista ja osallistua yhteiskuntaan.
• Sairauden tai vamman aiheuttama rajoite edellyttää vähintään vuoden kestävää kuntoutusta.
• Kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon.
• Kuntoutuksen tavoitteena on suoriutumisen ja osallistumisen tukeminen, ei pelkästään hoidolliset tavoitteet.
• Kuntoutus on perustellusti tarpeen.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö

Kuntoutuksessa korostuvat yksilöllinen suunnittelu ja toteutus kuntoutujan tarpeiden mukaan, kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä aktiivinen osallistuminen sekä yhteistyö kuntoutujalle tärkeiden tahojen, kuten päiväkodin, koulun, palvelutalon tai henkilökohtaisen avustajan kanssa.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus perustuu aina julkisessa terveydenhuollossa laadittuun kuntoutussuunnitelmaan.

Kuntoutuksen toteutusmuodot

Kuntoutus voi sisältää laitoskuntoutusta, avokuntoutusta tai molempia. Avokuntoutuksena voidaan tarjota lääketieteellisesti hyväksyttyjä kuntoutusmenetelmiä ja terapioita, kuten:

• fysioterapia
• toimintaterapia
• puheterapia
• psykoterapia
• muu terapia (esimerkiksi perhe- tai kuvataideterapia)
• neuropsykologinen kuntoutus

Päiväkuntoutusta tarjoavat myös yksityiset laitokset, joissa kuntoutuja saa päivän aikana vähintään kahta eri terapiamuotoa sekä mahdollisuuden lepoon ja ruokailuun.

Kysymys: Maksaako vaativa lääkinnällinen kuntoutus?

Vastaus: Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on asiakkaalle maksutonta. Kela korvaa kuntoutuksen kustannukset kokonaan. Matkakustannuksista jää maksettavaksi omavastuuosuus.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaiden Kelan korvaamia taksimatkoja voidaan yhdistää toisten asiakkaiden matkoihin.

Kysymys: Mitä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saaminen edellyttää?

Vastaus: Kuntoutuksen saaminen edellyttää, että hakijalle on tehty asianmukainen kuntoutussuunnitelma julkisessa terveydenhuollossa.

Kun olet saanut kuntoutussuunnitelman, voit hakea kuntoutusta Kelasta. Hakemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota perusteluihin: voisitko kuvata kuntoutuksen tarvetta tarkemmin ja kertoa omista tavoitteistasi? Mieti myös, olisiko hyödyllistä liittää hakemukseen fysioterapeutin lausunto toimintakyvystäsi, mieluiten sellaisen fysioterapeutin, joka on jo ollut mukana kuntoutuksessasi.

Kysymys: Mitä jos kuntoutushakemus hylätään?

Vastaus: Kelan päätöksestä vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta voi valittaa. Kirjallinen valitus osoitetaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle. Valituksessa kerrotaan, miten päätöstä tulisi muuttaa ja esitetään perustelut. Valituksen mukana voi toimittaa myös uutta selvitystä, esimerkiksi lääkärin täydennyksen kuntoutussuunnitelmaan tai fysioterapeutin lisäyksen terapiapalautteeseen.

Valitus kannattaa toimittaa ensin Kelaan, vaikka se on osoitettu muutoksenhakulautakunnalle. Kela voi tällöin itse oikaista päätöksen asiakkaalle edullisemmaksi.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ei saa liittyä välittömään sairaanhoitoon. Kuntoutus katsotaan välittömästi sairaanhoitoon liittyväksi, jos sen aikana tehdään diagnostisia tai hoidollisia ratkaisuja. Jos olet laitoshoidossa tai kuntoutus liittyy suoraan sairaanhoitoon, kuntoutuksesta vastaa julkinen terveydenhuolto, kuten sairaala tai sote-keskus.

Kysymys: Olen osallistumassa kuntoutukseen. Työnantaja ei maksa palkkaa kuntoutuspäiviltä. Voinko saada rahaa niiltä päiviltä, kun osallistun kuntoutukseen?

Vastaus: Kyllä, voit saada kuntoutusrahaa Kelasta, jos osallistut kuntoutukseen etkä pysty tekemään työtä sen aikana. Kuntoutusraha on tarkoitettu turvaamaan toimeentulosi kuntoutuspäiviltä.

Voit saada kuntoutusrahaa, jos:

• olet 18–67-vuotias (tai 16 vuotta, jos olet syntynyt 2008 tai sitä ennen)
• kuntoutuspäivä kestää matkoineen vähintään 4 tuntia tai estää sinua muuten tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa
• kuntoutus on Kelan, työterveyshuollon tai hyvinvointialueen myöntämää.

Voit saada myös osakuntoutusrahaa, jos pystyt työskentelemään osan päivästä, mutta työaikaasi on lyhennetty kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 % normaalista työajastasi. Osakuntoutusraha on puolet täydestä kuntoutusrahasta.

Kuntoutusrahan määrä lasketaan samalla tavalla kuin sairauspäiväraha ja määräytyy yleensä verotuksessa todettujen työtulojesi perusteella. Kuntoutusrahaa maksetaan kuudelta päivältä viikossa.

Kuntoutusrahan hakemuksen liitteeksi tarvitset kuntoutuspäätöksen. Myös omaisesi voi saada kuntoutusrahaa, jos hän osallistuu kuntoutukseesi sen ohjelman mukaisesti.

Kysymys: Mikä on kuntoutussuunnitelma ja mihin sitä tarvitaan?

Vastaus: Kuntoutussuunnitelma on suunnitelma, joka kokoaa yhteen kuntoutuksesi tarpeet ja tavoitteet. Lääkäri voi kirjata sen B-lausuntoon. Suunnitelma tehdään yleensä pidemmäksi ajaksi, ja se voidaan yhdistää hoito- ja palvelusuunnitelmaan (asiakassuunnitelmaan). Suunnitelmaa voidaan myös muuttaa tarpeen mukaan.

Kuntoutussuunnitelma on tärkeä, kun:

• haet vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Kelasta
• haet ammatillista kuntoutusta
• haet kuntoutustukea
• haet nuoren kuntoutusrahaa

Tarvitset sitä myös terveydenhuollon tarjoamaan kuntoutukseen ja terapioihin.

Suunnitelma tehdään julkisessa terveydenhuollossa yhdessä sinun ja mahdollisesti läheisesi kanssa. Mukana on yleensä lääkäri ja moniammatillinen työryhmä. Käytännöt voivat vaihdella hyvinvointialueittain.

Hyvä kuntoutussuunnitelma huomioi fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet. Siinä määritellään esimerkiksi, kuinka monta kertaa vuodessa tarviset terapiaa, kuinka pitkään ja missä terapia voidaan toteuttaa (vastaanotolla tai kotona). Lääkäri voi kuntoutussuunnitelmassa suositella avokuntoutusta vuosittain toteutettavaksi ja yhden laitoskuntoutusjakson, jos esimerkiksi kuntoutussuunnitelma on laadittu kolmelle vuodelle.

Kuntoutussuunnitelma on sinulle maksuton.

Kysymys: Miten Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma tehdään?

Vastaus: Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen perustana on kirjallinen kuntoutussuunnitelma. Se tehdään aina julkisessa terveydenhuollossa yhdessä sinun, lääkärin ja terveydenhuollon työryhmän kanssa. Tarvittaessa myös läheisesi tai terapeutti (esim. fysioterapeutti tai neuropsykologi) voi osallistua sen tekemiseen tai tarkistamiseen.

Suunnitelma tehdään yleensä 1–3 vuodeksi kerrallaan, mutta sitä voidaan tarvittaessa tarkistaa.

Suunnitelman pitää sisältää seuraavat tiedot:

• Tärkeysjärjestyksessä ne kuntoutuksen kannalta tärkeimmät diagnoosit (ICD-10-koodeineen), joihin toimintakyvyn heikentyminen perustuu.
• Sairauden tai vamman oireet ja niiden nykytilanne, hoidon ja kuntoutuksen tilanne sekä apuvälineet.
• Kuvaus aiemmin toteutuneesta kuntoutuksesta ja siitä saadusta hyödystä.
• Kuvaus tutkimushavainnoista ja tehtyjen toiminta- ja työkykymittausten tuloksista.
• Kuvaus toimintakyvystä: kuinka potilas suoriutuu arjessa, mistä selviytyy, missä on rajoitteita, mitä vahvuuksia hänellä on ja miten ympäristö tukee suoriutumista.
• Sairauden tai vamman vaikutukset varhaiskasvatukseen, opiskeluun, työhön ja arkielämään.
• Mahdolliset ympäristön rajoittavat tekijät, niihin tehtävät muutokset ja potilaan tarvitsema ohjaus.
• Kuvaus siitä, millainen lapsen toimintakyky on varhaiskasvatuksessa tai koulussa.
• Lapsen perheen tai potilaan oma motivaatio kuntoutumista tukevaan harjoitteluun.
• Perustelut sille, miksi suunniteltu kuntoutusmuoto on valittu.
• Kuntoutuksen tavoitteet.
• Kuntoutuksen arvioinnin ja seurannan suunnitelma.
• Suunnitelma hoidon jatkumisesta kuntoutuksen aikana sekä tulossa olevista tutkimuksista ja seurantakäynneistä.
• Suunnitelma yhteistyöstä hoitavan tahon, terapeutin, potilaan ja hänen muun lähiverkostonsa kanssa.
• Kuntoutuksen toimenpiteet, niiden ajoitus, määrä ja kesto.
• Kielitaito ja tulkkauksen tarve.
• Suunnitelman voimassaoloaika.
• Seurantasuunnitelma ja -taho sekä kuntoutussuunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt ja yhteystieto, johon potilas, terapeutti, palveluntuottaja tai Kela voi olla yhteydessä, jos tarvitaan suunnitelman muutosta, verkostoyhteistyötä tai lisätietoja.

Suunnitelmaan kirjataan myös yhteistyö terapeuttien, hoitavan tahon ja muiden tukiverkostosi kanssa.

Suunnitelmasta tulee käydä selvästi ilmi, miten sairaus, vika tai vamma vaikeuttaa tai rasittaa selviytymistä arjessa – kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa. Tärkeää on arvioida, miten ja missä tilanteissa nämä vaikeudet ja rasitukset ilmenevät jokapäiväisessä elämässä.

Lasten kohdalla on erityisen tärkeää arvioida, miten lapsi suoriutuu arjen askareista verrattuna ikätovereihinsa. Suunnitelmassa tulee myös kuvata, miten kuntoutuksen odotetaan tukevan tai parantavan lapsen selviytymistä arjen toiminnoista.

Kysymys: Miten valmistaudun kuntoutussuunnitelman tekemiseen lääkärin vastaanotolla?

Vastaus:

Kirjaa itsellesi ylös vähintään seuraavat asiat ennen lääkärin tapaamista:

• Miten sairautesi vaikeuttaa selviytymistäsi arjessa, kotona, harrastustoiminnassa, opiskelussa tai työssä?
• Mihin toivoisit saavasi kuntoutuksesta apua? Kirjaa ylös esimerkiksi: parempi tasapaino, lisää voimaa jalkoihin, keinoja kognitiivisten häiriöiden hallintaan tai vinkkejä uupumuksen hallintaan.
• Mitä kokemuksia olet saanut aiemmasta kuntoutuksesta? Mitä hyödyit avokuntoutuksesta, tai laitoskuntoutuksesta?
• Minkälaista kuntoutusta toivot tällä hetkellä tai pidät tarpeellisena, ja perustele miksi.

Kysymys: Millainen on hyvä kuntoutussuunnitelma?

Vastaus: Hyvä kuntoutussuunnitelma laaditaan aina yhteistyössä sinun ja mahdollisesti läheisesi kanssa – varsinkin, jos sinulla on kielellisiä tai kognitiivisia vaikeuksia.

Suunnitelmassa huomioidaan fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet. Siinä kerrotaan seuraavat tiedot:

• Kuntoutuksen kannalta tärkeimmät diagnoosit (ICD-10-koodeineen) tärkeysjärjestyksessä, joihin toimintakykysi heikentyminen perustuu.
• Sairauden tai vamman oireet ja niiden nykytilanne sekä hoidon, kuntoutuksen ja käytössäsi olevien apuvälineiden tilanne.
• Kuvaus aiemmin toteutuneesta kuntoutuksesta ja saamastasi hyödystä.
• Kuvaus tutkimushavainnoista ja tehtyjen toiminta- ja työkykymittausten tuloksista.
• Kuvaus toimintakyvystäsi: miten suoriudut arjessa, missä onnistut, missä on rajoitteita, mitä vahvuuksia sinulla on ja miten ympäristö tukee suoriutumistasi.
• Sairauden tai vamman vaikutukset varhaiskasvatukseen, opiskeluun, työhön ja arkielämään.
• Mahdolliset ympäristön rajoittavat tekijät, niihin tehtävät muutokset ja tarvitsemasi ohjaus.
• Lapsen kohdalla: Kuvaus siitä, millainen lapsen toimintakyky on varhaiskasvatuksessa tai koulussa.
• Lapsen kohdalla: Perheen tai lapsen oma motivaatio kuntoutumista tukevaan harjoitteluun.
• Perustelut sille, miksi suunniteltu kuntoutusmuoto on valittu.
• Kuntoutuksen tavoitteet.
• Kuntoutuksen arvioinnin ja seurannan suunnitelma.
• Suunnitelma hoidon jatkumisesta kuntoutuksen aikana sekä tulevista tutkimuksista ja seurantakäynneistä.
• Suunnitelma yhteistyöstä hoitavan tahon, terapeutin, sinun ja muun tukiverkostosi kanssa.
• Kuntoutuksen toimenpiteet, niiden ajoitus, määrä ja kesto.
• Kielitaito ja tulkkauksen tarve.
• Suunnitelman voimassaoloaika.
• Seurantasuunnitelma ja -taho sekä kuntoutussuunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt ja yhteystieto, johon sinä, terapeutti, palveluntuottaja tai Kela voi olla yhteydessä, jos suunnitelmaan tarvitaan muutoksia, verkostoyhteistyötä tai lisätietoja.

Pyydä aina itsellesi kopio kuntoutussuunnitelmasta. Siitä on hyötyä, kun täytät kuntoutushakemuksia. Julkinen terveydenhuolto voi myös lähettää sen suoraan Kelaan.

Kysymys: Mitä teen, kun kuntoutussuunnitelmani Kelalle on umpeutumassa?

Vastaus: Toimita uusi kuntoutussuunnitelma Kelalle hyvissä ajoin – vähintään kaksi kuukautta ennen kuin edellinen suunnitelma umpeutuu. Näin vältät katkoksia esimerkiksi avoterapioissa.

Varmista, että aiemmasta kuntoutuksestasi on tehty Kelalle palaute.

Katso ylempää myös vastaus kysymykseen ”Mikä on kuntoutussuunnitelma ja mihin sitä tarvitaan?”.