Henkilökohtainen apu

Kysymys: Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun?

Vastaus: Vammaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen apuun, jos hän tarvitsee toisen henkilön apua:

• Päivittäisissä toimissa
• Työssä tai opiskelussa
• Vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa

Avun tarve tulee johtua vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkäaikaisesta toimintarajoitteesta. Oikeus henkilökohtaiseen apuun määräytyy henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan, ja siinä otetaan huomioon elämäntilanne kokonaisuudessaan – esimerkiksi asumisolosuhteet, perhetilanne, työ ja vapaa-ajan toiminta.

Henkilökohtainen apu kattaa tehtävät, jotka vammainen henkilö tekisi itse, jos toimintakyky ei olisi heikentynyt. Lisäksi henkilön on kyettävä ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä joko itsenäisesti tai tuettuna, jotta hänellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun.

Lisäksi edellytetään, että hänen yksilöllisen avun tai tuen tarpeisiinsa ei voida vastata sopivin palveluin ns. yleislain kuten sosiaalihuoltolain perusteella.

Lisätietoja henkilökohtaisesta avusta saa hyvinvointialueen vammaispalvelusta.

Kysymys: Mihin henkilökohtaista apua voi saada?

Vastaus: Henkilökohtaista apua voidaan myöntää seuraaviin tilanteisiin:

• Päivittäiset toimet – esimerkiksi liikkuminen, asiointi, kotityöt, pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia ja wc-käynnit. Apu voi kattaa myös vanhemman mahdollisuuden huolehtia lapsestaan.
• Työ ja opiskelu – työ voi olla myös osa-aikaista tai yrittäjyyttä. Opiskelun tulee tähdätä tutkintoon, ammattiin tai ammattitaidon vahvistamiseen.
• Vuorovaikutus, vapaa-aika ja yhteiskunnallinen osallistuminen – apua voidaan myöntää esimerkiksi harrastuksiin, ystävien tapaamiseen ja järjestötoimintaan.

Apua voidaan myöntää myös terveyden ylläpitoon liittyviin itsehoidollisiin toimenpiteisiin, kuten lääkkeen antamiseen, katetrointiin ja haavanhoitoon. Hyvinvointialueen on järjestettävä näihin toimenpiteisiin tarvittava ohjaus vammaiselle henkilölle ja avustajalle.

Lisätietoja henkilökohtaisesta avusta saa hyvinvointialueen vammaispalvelusta.

Kysymys: Kuinka paljon henkilökohtaista apua voi saada?

Vastaus: Henkilökohtaista apua myönnetään päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun sen verran kuin vammainen henkilö yksilöllisesti tarvitsee.

Yksilöllinen arviointi pohjautuu aina vammaisen henkilön toimintarajoitteen tai -rajoitteiden aiheuttamaan avun ja tuen tarpeeseen vastaavan toisen henkilön antaman avun välttämättömyyteen.

Vuorovaikutukseen, vapaa-aikaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen apua on myönnettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, ellei pienempi tuntimäärä ole riittävä turvaamaan vammaisen henkilön avuntarvetta. Jos hän ei tarvitse tai halua apua näin paljon, voidaan myöntää pienempi tuntimäärä, mutta tämä tulee perustella asiakassuunnitelmassa ja päätöksessä. 

Jos avun tarve on suurempi, apua tulee myöntää yli 30 tuntia kuukaudessa, jos se on välttämätöntä ja perusteltua yksilöllisen tarpeen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. 

Lisätietoja henkilökohtaisesta avusta saa hyvinvointialueen vammaispalvelusta. 

Kysymys: Miten henkilökohtainen apu toteutetaan?  

Vastaus: Hyvinvointialueen on järjestettävä henkilökohtaista apua työnantajamallilla ja palvelusetelillä sekä näiden lisäksi vähintään yhdellä seuraavista tuottamistavoista: omatuotanto, yhteistoiminta muiden hyvinvointialueiden kanssa ja ostopalvelu.

Työnantajamalli

Työnantajamallissa vammainen henkilö palkkaa henkilökohtaisen avustajan työsopimuslain (55/2001) mukaiseen työsuhteeseen ja toimii avustajan työnantajana. Hyvinvointialue korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Henkilökohtaisen avun järjestäminen työnantajamallilla edellyttää muun muassa vammaiselta henkilöltä kykyä toimia työnantajana ja vastata työnantajavelvoitteista sekä nimenomaista suostumusta työnantajana toimimiseen.

Palveluseteli

Hyvinvointialue voi antaa vammaiselle henkilölle palvelusetelin henkilökohtaisen avun hankkimiseksi.

Palvelusetelin arvon on oltava sellainen, että vammainen henkilö voi sillä tosiasiallisesti hankkia sillä hänelle myönnetyn henkilökohtaisen avun. Vammainen henkilö voi kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä.

Omatoiminta, yhteistoiminta muiden hyvinvointialueiden kanssa tai ostopalvelu

Hyvinvointialue tuottaa avustajapalvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkii ne ostopalvelusopimuksella muilta palvelujen tuottajilta.

Kysymys: Miten henkilökohtaisen avun toteuttamistapa valitaan?

Vastaus: Päättäessään henkilökohtaisen avun toteuttamistavasta hyvinvointialueen on otettava huomioon:

• vammaisen henkilön oma mielipide,
• elämäntilanne ja
• asiakassuunnitelmaan kirjattu avun tarve.

Valitun henkilökohtaisen avun toteuttamistavan on edistettävä vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumista.

Henkilökohtaisen avun eri toteuttamistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Henkilökohtainen apu voidaan esimerkiksi järjestää työnantajamallilla, mutta myöntää palveluseteli avustajan sijaisuuksien hoitamista varten.

Lisätietoja henkilökohtaisesta avusta saa hyvinvointialueen vammaispalvelusta.

Kysymys: Mistä saa sijaisen henkilökohtaiselle avustajalle? 

Vastaus: Sijaisjärjestelyistä avustajan poissaolojen, kuten sairaus- ja vuosilomien ajaksi, on päätettävä etukäteen. Järjestelyt tulee kirjata asiakassuunnitelmaan ja palvelupäätökseen.

Kysymys: Voiko perheenjäsen toimia henkilökohtaisena avustajana?

Vastaus: Pääsääntöisesti avustajan tulee olla perheen ulkopuolinen henkilö. Perheenjäsen voi toimia avustajana vain erityisestä syystä, jos se on vammaisen henkilön edun mukaista sekä hänelle sopivaa ja tarkoituksenmukaista. Rajaus koskee kaikkia henkilökohtaisen avun toteuttamistapoja.

Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi:

• Äkillinen tai tilapäinen avuntarve, kuten avustajan sairastuminen tai perheen lomamatka
• Vaikeus löytää perheen ulkopuolista avustajaa
• Vammaisen henkilön toimintarajoitteesta johtuva erityinen tarve, kuten avustajan tarve osata tulkita henkilön liikkumistapaa tai tunnetiloja

Vammaispalvelulain mukaan perheenjäsenellä tarkoitetaan vammaisen henkilön puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa.

Lisätietoja saat hyvinvointialueen vammaispalvelusta.

Kysymys: Kuka voi toimia henkilökohtaisen avustajan työnantajana?

Vastaus: Työnantajamallissa työnantajana voi toimia vammainen henkilö, jos hän:

• kykenee vastaamaan työnantajan velvollisuuksista, ja
• antaa nimenomaisen suostumuksen työnantajana toimimiseen

Hyvinvointialueen on annettava vammaiselle henkilölle riittävä selvitys työnantajan vastuista ja velvollisuuksista. Työnantajana toimivan henkilön on oltava oikeustoimikelpoinen.

Työnantajavelvollisuuksista vastaaminen

Henkilökohtaisen avun järjestäminen työnantajamallilla edellyttää, että vammainen henkilö kykenee hoitamaan työnantajan velvollisuudet. Ennen toteuttamistavan valintaa hyvinvointialueen on arvioitava vammaisen henkilön kyky vastata työnantajavelvollisuuksista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, henkilökohtainen apu tulee järjestää muulla tavalla.

Vammaisen henkilön suostumus

Työnantajamallin käyttö edellyttää myös vammaisen henkilön nimenomaista suostumusta työnantajana toimimiseen. Suostumuksen on perustuttava henkilön omaan tahtoon, ja se tulee kirjata asiakassuunnitelmaan.

Selvitys työnantajan velvollisuuksista ja vastuista

Ennen suostumuksen antamista hyvinvointialueen on annettava vammaiselle henkilölle riittävä ja ymmärrettävä selvitys työnantajan lakisääteisistä velvollisuuksista ja vastuista.

Selvityksessä käsitellään keskeisiä työnantajana toimimiseen liittyviä asioita, kuten rekrytoinnista, palkasta, palkkahallinnon järjestämisvaihtoehdoista, työturvallisuudesta, työterveyshuollon järjestämisestä, syrjintäkielloista, vakuutuksista, vuosilomista, työsuhteen päättämisestä sekä muista lakisääteisistä työnantajavelvoitteista ja vastuista.

Selvityksen antamistapa ja sisältö on kirjattava asiakassuunnitelmaan. Samalla hyvinvointialue arvioi, kykeneekö henkilö hoitamaan työnantajavelvollisuudet. Lopulta vammainen henkilö vastaa itse lakisääteisten velvollisuuksien toteutumisesta.

Henkilökohtainen apu tulee tarvittaessa toteuttaa jollakin muulla toteutustavalla.

Kysymys: Voiko joku muu hoitaa työnantajan velvollisuuksia?

Vastaus: Vammainen henkilö voi siirtää osan työnantajavelvollisuuksistaan esimerkiksi hyvinvointialueelle tai tilitoimistolle. Tämä voi koskea esimerkiksi palkanmaksua. Työnantajan oikeuksien ja velvollisuuksien siirrot on kirjattava asiakassuunnitelmaan. Lopullinen vastuu työnantajavelvoitteista jää kuitenkin työnantajana toimivalle vammaiselle henkilölle.

Kysymys: Kuka neuvoo työnantajana toimivaa vammaista henkilöä?

Vastaus: Vammaispalvelulaissa on säädetty työnantajamalliin liittyvästä hyvinvointialueen velvollisuudesta antaa yksilöllistä neuvontaa ja tukea työnantajamalliin liittyvissä käytännön asioissa.

Neuvontaa ja tukea tarjotaan työnantajan lakisääteisiä velvollisuuksia ja vastuita koskevissa asioissa, joista hyvinvointialueen tulee antaa selvitys vammaiselle henkilölle ennen kuin apua ryhdytään toteuttamaan työnantajamallilla.

Kysymys: Mitä kustannuksia työnantajamallissa korvataan?

Vastaus:

Työnantajamallissa hyvinvointialue korvaa vammaiselle henkilölle seuraavat kulut:

• Kohtuullinen avustajan palkka
• Työnantajan lakisääteiset maksut ja korvaukset (esim. eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut)
• Muut välttämättömät ja kohtuulliset kulut, kuten palkkahallinnon ja rekrytoinnin kustannukset

Nämä kustannukset ja niiden korvaustapa tulee kirjata asiakassuunnitelmaan ja päätökseen.

Kohtuullinen avustajan palkka

Hyvinvointialue korvaa kohtuullisen palkan sekä liittoon kuuluville että liittoon kuulumattomille työnantajille. Palkan suuruutta määriteltäessä otetaan huomioon avustajalta vaadittava koulutus, kokemus ja erityistaidot. Palkan tulee olla sellainen, että avustaja on mahdollista palkata käytännössä. Palkan korotusperusteet on kirjattava asiakassuunnitelmaan ja päätökseen. Tämä turvaa työnantajien aseman myös silloin, kun he eivät kuulu työnantajaliittoon.

Työnantajan lakisääteiset maksut

Korvattavia lakisääteisiä maksuja ovat esimerkiksi:

• Sosiaaliturvamaksut
• Eläkevakuutusmaksut
• Tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut
• Työterveyshuollon maksut
• Työaikalain ja vuosilomalain mukaiset korvaukset

Muut välttämättömät ja kohtuulliset kulut

Palkkahallinnon lisäksi korvattavia kuluja voivat olla esimerkiksi:

• Rekrytointikustannukset
• Avustajan matkakulut ja sisäänpääsymaksut
• Työehtosopimuksessa määritellyt muut kuin palkkakulut, jos vammainen henkilö kuuluu työnantajaliittoon

Hyvinvointialue korvaa vain välttämättömät ja kohtuulliset kulut, jotka ovat suoraan työnantajamallista aiheutuvia.

Lisätietoja henkilökohtaisesta avusta saa hyvinvointialueen vammaispalvelusta.

Kysymys: Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työnantajana toimivalla vammaisella henkilöllä on?

Vastaus: Työnantajan tärkein velvollisuus on maksaa avustajalle palkka ja huolehtia siitä, että työntekijän suojaksi säädettyä lainsäädäntöä noudatetaan. Tämä koskee esimerkiksi työsuojelua, työterveydenhuoltoa ja tapaturmavakuutuksia.

Jos työnantaja kuuluu Heta-Liittoon, hänen on noudatettava myös Heta-Liiton ja JHL:n välistä työehtosopimusta.

Työnantajalla on työnjohto-oikeus (direktio-oikeus), eli hän saa päättää,

• Mitä työntekijä tekee (työn sisältö)
• Miten työntekijä työnsä suorittaa (työn suoritustapa)
• Milloin työtä tehdään (työvuoro)
• Missä työtä tehdään (työpaikka)

Työnjohto-oikeus ei kuitenkaan ole rajaton. Työnantaja ei voi antaa lain tai hyvän tavan vastaisia määräyksiä, ja hänen on otettava huomioon työntekijän osaaminen ja fyysiset edellytykset. Työnantajan oikeudet koskevat vain työaikaa, eikä hän saa loukata työntekijän yksityisyyden suojaa.

Lisätietoja henkilökohtaisesta avusta saa hyvinvointialueen vammaispalvelusta.

Kysymys: Mitkä ovat avustajan (työntekijän) oikeudet ja velvollisuudet?

Vastaus: Avustajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät työsopimuksen ja lainsäädännön mukaan. Työnantajan ja avustajan välillä on työsuhde, ja avustajan tehtävät määrittelee työnantaja.

Avustajan tehtävänä on auttaa niissä toimissa, jotka vammainen henkilö tekisi itse ilman toimintarajoitetta. Avustaja ei kuitenkaan saa tehdä lain tai hyvän tavan vastaisia tehtäviä. Hyvinvointialue ei yleensä päätä avustajan tehtävistä, mutta myöntämispäätös voi rajata työnkuvaa. Esimerkiksi kodin ulkopuoliseen toimintaan tarkoitettua apua ei voi käyttää kodin hoitotehtäviin.

Avustajalla on oikeus saada palkkaa ja työskennellä turvallisissa olosuhteissa. Hänen velvollisuutensa on tehdä työnsä huolellisesti ja noudattaa työnantajan ohjeita. Avustajan tulee toimia lojaalisti työnantajaa kohtaan, eli välttää toimintaa, joka voisi vahingoittaa työnantajan asemaa. Tätä kutsutaan lojaliteettivelvoitteeksi.

Työntekijän tietojen käsittelyyn sovelletaan tietosuojaa koskevia lakeja. Työntekijän tietoja ei saa luovuttaa ulkopuolisille ilman perusteltua syytä. Perusteltuna syynä on esimerkiksi ulkoistetun palkanmaksun vuoksi välttämättömien tietojen luovuttaminen.

Lisätietoja henkilökohtaisesta avusta saa hyvinvointialueen vammaispalvelusta.