Asuminen ja tuki

Kysymys: Minkälaisiin kodin muutostöihin voi saada tukea vammaispalvelulain mukaan?

Vastaus: Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullinen tuki esteettömään asumiseen, jos hän tarvitsee sitä voidakseen asua vakituisessa asunnossaan. Hänellä on oikeus saada tukea kodin muutostöihin, jos vamman tai sairauden aiheuttama toimintarajoite estää häntä asumasta itsenäisesti omassa kodissaan. Tuen tavoitteena on helpottaa arkea ja liikkumista kotona ja sen lähiympäristössä.

Tukea voi saada esimerkiksi:

• Ovien leventämiseen, luiskien rakentamiseen ja tasoerojen poistamiseen.
• Kylpyhuoneen ja wc-tilojen esteettömyyden parantamiseen.
• Esteiden poistamiseen kodin lähiympäristöstä.
• Esteettömyyttä parantaviin välineisiin ja teknisiin ratkaisuihin.
• Esteettömän asumisen suunnitteluun.

Muutostyöt kannattaa aloittaa vasta, kun sosiaalitoimi on tehnyt kirjallisen päätöksen korvattavista töistä. Saat lisätietoa hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Huom! Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin liittyvät vastaukset perustuvat 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin. Koska laki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen soveltaminen ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Vastaukset pohjautuvat lain säännöksiin, niiden valmisteluaineistoon ja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Jos sinulla on kysyttävää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tuista, Neuroneuvonnan palveluasiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä Neuroneuvontaan!

Kysymys: Voiko vapaa-ajan asunnon muutostöiden kustannuksiin saada tukea?

Vastaus: Ei, esteettömän asumisen tukea voi saada vain vakituiseen asuntoon, jossa henkilö asuu suurimman osan vuodesta. Asunnon omistus- tai vuokrasuhteella ei ole merkitystä, mutta sen on oltava kunnan hyväksymä pysyvään asumiseen tarkoitettu rakennus. Vapaa-ajan asunnon muutostöihin ei voi saada tukea. 

Huom! Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin liittyvät vastaukset perustuvat 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin. Koska laki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen soveltaminen ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Vastaukset pohjautuvat lain säännöksiin, niiden valmisteluaineistoon ja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Jos sinulla on kysyttävää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tuista, Neuroneuvonnan palveluasiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä Neuroneuvontaan!

Kysymys: Mistä voin saada tukea ilmalämpöpumpun hankintaan?

Vastaus: Jos sairautesi, kuten MS-tauti, heikentää lämmönsietokykyäsi ja lämpö aiheuttaa esimerkiksi uupumusta, voit hakea tukea ilmalämpöpumpun hankintaan ja asennukseen vammaispalveluna. Vaihtoehtoisesti voit harkita siirrettävää ilmastointilaitetta, joka voi viilentää sisäilmaa.

Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus saada tukea esteettömään asumiseen, jos vamman tai sairauden aiheuttama toimintarajoite estää häntä asumasta omassa kodissaan ilman tätä tukea. Asumisen tuki voi sisältää myös teknisiä ratkaisuja, kuten ilmalämpöpumpun, jos se parantaa toimintakykyäsi kotona ja tukee itsenäistä elämääsi.

Hyvinvointialue voi harkinnanvaraisesti korvata osan ilmalämpöpumpun hankinta- ja asennuskuluista. Tuki on määrärahasidonnainen, ja siitä on olemassa soveltamisohjeet. Hyvinvointialue voi kattaa jopa 50 % kustannuksista, jos laite parantaa kykyäsi:

1. Suoriutua päivittäisistä toimista
2. Liikkua
3. Kommunikoida
4. Osallistua vapaa-ajan toimintoihin

Korvauksen piiriin kuuluvat erityiskustannukset, jotka johtuvat suoraan vammastasi tai sairaudestasi.

Lisätietoa ja ohjeita saat hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Huom! Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin liittyvät vastaukset perustuvat 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin. Koska laki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen soveltaminen ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Vastaukset pohjautuvat lain säännöksiin, niiden valmisteluaineistoon ja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Jos sinulla on kysyttävää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tuista, Neuroneuvonnan palveluasiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä Neuroneuvontaan!

Kysymys: Muistini on heikentynyt merkittävästi. Lääkärini kehotti hankkimaan ajastimella varustetun lieden ja kahvinkeittimen. Voinko saada tukea niiden hankintaan?

Vastaus:Kyllä, voit saada tukea, jos muistisi heikentyminen aiheuttaa sinulle toimintarajoitteita, jotka vaikeuttavat itsenäistä asumista.

Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus saada tukea esteettömään asumiseen, jos hän ei vamman tai sairauden vuoksi pysty selviytymään asumiseen liittyvistä toimista ilman tätä tukea.

Tukea voidaan myöntää esimerkiksi asumisturvallisuutta parantavien laitteiden, kuten liesivahdin tai ajastimella varustetun lieden ja kahvinkeittimen hankintaan.

Saat lisätietoa ja ohjeita hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Huom! Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin liittyvät vastaukset perustuvat 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin. Koska laki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen soveltaminen ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Vastaukset pohjautuvat lain säännöksiin, niiden valmisteluaineistoon ja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Jos sinulla on kysyttävää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tuista, Neuroneuvonnan palveluasiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä Neuroneuvontaan!

Kysymys: Voiko hyvinvointialueen sosiaalitoimesta saada siivousapua vai onko minun palkattava siivooja?

Vastaus:Hyvinvointialueen sosiaalitoimi ei yleensä tarjoa suoraa siivousapua. Joillakin hyvinvointialueilla voi kuitenkin olla käytössä palveluseteli, jolla voit maksaa osan yksityisen siivoojan palkkiosta.

Huomioi, että palvelusetelillä maksetuista kuluista ei voi saada verotuksen kotitalousvähennystä.

Lisätietoa saat hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Huom! Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin liittyvät vastaukset perustuvat 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin. Koska laki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen soveltaminen ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Vastaukset pohjautuvat lain säännöksiin, niiden valmisteluaineistoon ja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Jos sinulla on kysyttävää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tuista, Neuroneuvonnan palveluasiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä Neuroneuvontaan!

Kysymys: Mitä tarkoittaa kotitalousvähennys? Jos palkkaan itselleni siivoojan, voinko vähentää osan kuluista verotuksessa?

Vastaus: Kotitalousvähennys tarkoittaa verotuksessa saatavaa vähennystä kotona teetetyistä töistä, kuten siivouksesta, hoitotyöstä tai asunnon kunnossapitotöistä.

Saat vähennyksen työn osuudesta, mutta et matkakuluista tai tarvikkeista. Vähennyksen voi saada, kun palkkaat joko yksityisen työntekijän tai yrityksen, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin.

Vähennyksen saa vain, jos työ on tehty omassa tai esimerkiksi vanhempien asunnossa. Jos käytät hyvinvointialueen myöntämää palveluseteliä, et voi saada kotitalousvähennystä.

Lue lisää kotitalousvähennyksestä. (vero.fi)

Kysymys: Saako lapsiperhe, jossa on äiti ja kolme alle kouluikäistä lasta, apua arjen pyörittämiseen? Äidillä on MS-taudin aiheuttama fatiikki, minkä vuoksi hän ei aina jaksa vastata kaikesta.

Vastaus: Kyllä, perheellä voi olla oikeus saada apua arjen pyörittämiseen.

Lapsiperheillä on oikeus sosiaalihuoltolain mukaiseen kotipalveluun, jos sitä tarvitaan lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Apua voi saada esimerkiksi silloin, kun vanhemman toimintakyky on heikentynyt sairauden, synnytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi. Myös erityiset perhetilanteet, kuten vanhempien ero tai perheessä olevat kaksoset, voivat oikeuttaa kotipalveluun.

Äidillä voi olla lisäksi oikeus vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun, jos MS-tauti rajoittaa hänen toimintakykyään merkittävästi.

Lisätietoa ja apua saat hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Kysymys: Suunnittelen ostavani hoivapalvelua yksityiseltä yritykseltä. Voinko saada kuluista muuta korvausta kuin verotuksen kotitalousvähennyksen? Olen kuullut, että näistä palveluista ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa.

Vastaus: Kyllä, voit saada hoivapalveluista kotitalousvähennyksen, ja tietyissä tilanteissa palvelu voi olla myös arvonlisäverotonta.

Palvelu voi olla arvonlisäverotonta, jos palveluntuottaja on rekisteröity aluehallintoviraston yksityisten sosiaalihuoltopalvelujen rekisteriin. Lisäksi sinun ja palveluntuottajan on tehtävä kirjallinen sopimus ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään palveluntarpeen syy (esim. sairaus, vamma tai ikääntyminen), toimintakyky ja hoidon tarve sekä ostettavat palvelut ja niiden määrä. Jos nämä ehdot täyttyvät ja maksat palvelun itse, se voi olla arvonlisäverotonta. Jos hyvinvointialue antaa sinulle palvelusetelin ja edellä mainitut ehdot täyttyvät, myös oma maksuosuutesi on arvonlisäveroton.

• Lue lisää kotitalousvähennyksestä. (vero.fi)
• Lue lisää sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverottomuudesta. (vero.fi)

Kysymys: Voinko eläkeläisenä saada asumistukea?

Vastaus: Kyllä, pienituloinen eläkeläinen voi saada eläkkeensaajan asumistukea, jos hän saa jotain seuraavista eläkkeistä:

• vanhuuseläkettä
• takuueläkettä
• perhe-eläkettä
• täyttä työkyvyttömyyseläkettä

Eläkkeensaajan asumistukea voi saada yksin asuva tai yhdessä asuvat puolisot, jolloin tuki määräytyy heidän yhteenlaskettujen tulojensa ja asumismenojensa mukaan. Jos henkilö saa vain osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai vapaaehtoista eläkettä, hän kuuluu yleisen asumistuen piiriin.

Tuki on verotonta, ja sitä haetaan Kelasta. Kela voi maksaa tuen myös suoraan vuokranantajalle.

Lue lisää eläkkeensaajan asumistuesta. (kela.fi)

Kysymys: Mikä on yleinen asumistuki?

Vastaus: Yleinen asumistuki on Kelan myöntämä tuki asumisen kustannuksiin, jos asut vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. 1.1.2025 alkaen tukea ei voi enää saada omistusasuntoon liittyviin menoihin.

Jos olet opiskelija, sinulla voi olla oikeus asumistukeen. Opiskelijat siirtyvät kuitenkin takaisin opintotuen asumislisän piiriin 1.8.2025 alkaen. Asumislisää pitää hakea erikseen opintotuen muutosilmoituksella.

Tuen määrä riippuu siitä, kuinka monta aikuista ja lasta ruokakuntaasi kuuluu, missä kunnassa asut, kuinka paljon ruokakuntasi bruttotulot ovat kuukaudessa, ja onko teillä omaisuutta. Jos vammaisen henkilön asumiseen tarvitaan tavallista enemmän tilaa esimerkiksi apuvälineiden tai avustajan takia, Kela voi huomioida suuremman henkilöluvun kuin ruokakunnassa todellisuudessa on.

Asumistukeen kuuluu omavastuuosuus. Tukea haetaan Kelasta, ja sinun täytyy itse ilmoittaa, jos olosuhteesi muuttuvat. Asumistuki myönnetään yleensä vuodeksi eteenpäin, ja tuloja tarkastellaan koko tältä ajalta. Tuki on verotonta tuloa.

Lue lisää yleisestä asumistuesta. (kela.fi)

Kysymys: Mitä kotihoito on ja miten sitä voi saada?

Vastaus: Kotihoito tarkoittaa palveluita, jotka auttavat kotona asuvaa henkilöä selviytymään arjessa, kun hän ei siihen itse kykene. Kotihoitoa haetaan ottamalla yhteyttä oman alueen sote-keskukseen, josta saat tietoa alueesi kotihoidon palveluista.

Kotihoidon palveluita voivat olla esimerkiksi:

• Terveyden- ja sairaanhoito – Kotiin tuotavat hoitopalvelut, kun muunlainen järjestäminen on hankalaa.
• Ateriapalvelu – Ruokailun järjestäminen kotiin toimitettuna.
• Kauppapalvelu – Kaupassa käynnin apu, esimerkiksi ostosten toimittaminen kotiin.
• Siivouspalvelu – Tarjolla vähävaraisille, joiden toimintakyky on heikentynyt.
• Peseytymisapu – Apua esimerkiksi saunassa tai suihkussa käyntiin.
• Pyykkihuolto – Apua pyykin pesussa ja huollossa.
• Turvapuhelin – Tulotasoon sidottu palvelu, joka parantaa turvallisuutta kotona.
• Saattamis- ja asiointiapu – Apua esimerkiksi lääkäriin tai muihin menoihin, usein vapaaehtoisten tai seurakunnan kautta.

Kun kotihoitoa haetaan, asiakkaalle laaditaan yksilöllinen asiakassuunnitelma. Suunnitelmassa selvitetään yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa, mitä palveluita tarvitaan ja miten niitä voidaan järjestää. Myös yksityisten palveluiden käyttömahdollisuudet ja läheisten auttamishalukkuus kartoitetaan. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja tarvittaessa.

Kotihoidon kuukausimaksu määräytyy palveluiden määrän, asiakkaan bruttotulojen ja ruokakunnan koon mukaan. Tarkemmat tiedot saat oman hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Kysymys: Mitä kotisairaanhoito on?

Vastaus: Kotisairaanhoito on asiakkaan kotiin vietyä sairaanhoitoa. Kotisairaanhoitoa annetaan silloin, kun ihminen ei alentuneen toimintakykynsä tai sairautensa vuoksi kykene käyttämään muita terveyden- ja sairaanhoidon palveluita. Tarkoituksena on helpottaa sairaalasta kotiutumista, sairaan ihmisen kotona selviytymistä ja tukea läheisiä sairaan ihmisen kotihoidossa.

Kotisairaanhoitoa ovat erilaiset lääkärin määräämät sairaanhoidon toimenpiteet, mm. näytteiden ottaminen, mittaukset, lääkityksen valvominen ja asiakkaan voinnin seuraaminen. Kotisairaanhoito on osa kotihoitoa. Kotisairaanhoitoa toteuttavat pääasiassa sairaanhoitajat.

Kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan, onko hoito tilapäistä vai jatkuvaa ja säännöllistä.

Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä kultakin kotikäynniltä maksu. Maksun suuruus määräytyy hyvinvointialueen perimän asiakasmaksun mukaan.

Jatkuvasta hoidosta voidaan periä kohtuullinen kuukausimaksu, joka määräytyy palvelun laadun, määrän, saajan maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Maksukykyä määriteltäessä otetaan huomioon palvelun saajan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän puolison tulot.

Lisätietoja saat sote-keskuksesta.

Kysymys: Mitä asumispalvelu tarkoittaa?

Vastaus: Sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu tarkoittaa asumista ja arjessa suoriutumista tukevia palveluja. Siihen kuuluvat asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tarvittaessa asumispalveluun sisältyy myös asunto.

Kysymys: En pärjää kotona sairauteni ja ikääntymisen aiheuttaman toimintakyvyn heikentymisen vuoksi edes useiden kotihoidon käyntien avulla. Voinko saada jotenkin sekä uuden kodin että arjessa tarvitsemani palvelut ja toisen henkilön tuen?

Vastaus: Jos et pärjää kotona sairautesi ja ikääntymisen heikentämän toimintakyvyn vuoksi kotihoidon avulla, ota yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalitoimeen. He voivat selvittää tilanteesi ja järjestää asumisen ja arjessa selviytymisen tuen joko sosiaalihuoltolain (lisätietoa alla) tai vammaispalvelulain perusteella (lisätietoa Asumisen tuki vammaispalveluna -otsikon alla).

Asumispalvelujen toteuttaminen sosiaalihuoltolain mukaan

Asumispalvelut järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisesti henkilöille, jotka tarvitsevat erityisestä syystä apua ja tukea asumisen järjestämisessä. Suurin osa asumispalvelujen käyttäjistä on vanhuksia, mutta palveluja voidaan järjestää myös kehitysvammaisille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.

Asumispalveluilla tarkoitetaan yleensä kokonaisuutta, jossa asumista tukevat palvelut auttavat selviytymään kotona. Näihin kuuluvat hoito- ja hoivapalvelut sekä tukipalvelut, kuten ateria-, vaatehuolto-, hygienia- ja siivouspalvelut tai näiden yhdistelmät. Tarvittaessa palveluun voi sisältyä myös asunto, jos henkilön toimintakyky sitä edellyttää.

Tuki- ja palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat enemmän tukea kuin tavanomaisessa asunnossa voidaan järjestää. Tuetussa asumisessa annetaan tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymiseen sosiaaliohjauksen ja muiden sosiaalipalvelujen avulla.

Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat paljon apua, hoivaa ja valvontaa ympärivuorokautisesti. Siihen kuuluu asuminen palvelutalossa tai vastaavassa paikassa sekä tarpeen mukainen hoito, huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Asukas maksaa yleensä asumisesta vuokran ja palveluista asiakasmaksun.

Kysymys: Miten asumispalvelua haetaan?

Vastaus: Asumispalvelua haetaan oman hyvinvointialueen sosiaalitoimesta. Hakemukseen on hyvä liittää lääkärin lausunto, kuntoutusseloste tai muu dokumentti, joka kuvaa toimintakykyä ja avuntarvetta.

Sosiaalitoimessa laaditaan asumispalvelun kokonaisuudesta kirjallinen asiakassuunnitelma. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat vaikeavammainen henkilö, hänen läheisensä ja tarvittavat ammattilaiset.

Hakija saa asumispalvelusta kirjallisen päätöksen. Jos palveluasumista ei myönnetä, päätöksessä on ilmoitettava perustelut.

Kysymys: Otetaanko asiakkaan mielipide huomioon asumispalvelun järjestämisessä?

Vastaus: Palvelut on järjestettävä asiakkaan tarpeen mukaisessa laajuudessa ja muodossa. Sosiaalihuoltolain mukaista asumispalvelun järjestämistapaa valittaessa tulee huomioida asiakassuunnitelmassa kuvattu palveluntarve sekä asiakkaan oma käsitys siitä, miten ja missä palveluasumista tulisi järjestää. Asiakkaan elämäntilanne, kuten parisuhde, voi myös vaikuttaa asumispalveluun liittyviin ratkaisuihin. Hyvinvointialueella on kuitenkin oikeus päättää asumispalvelun järjestämistavasta.

Kysymys: Mitä asumispalvelu maksaa?

Vastaus: Sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden hinta määräytyy hyvinvointialueen päätöksen tai muun palveluntuottajan hinnaston mukaan. Hyvinvointialueen järjestämän palvelu- ja tukiasumisen asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia.

Toisen henkilön antamasta avusta peritään asiakasmaksu, joka määräytyy asukkaan tulojen ja avuntarpeen mukaan. Asumisen kustannuksiin kuuluvat yleensä vuokra, sähkö- ja vesimaksut sekä muut palvelumaksut vuokrasopimuksen mukaisesti. Lisäksi asiakas maksaa itse muun muassa ruokansa, lääkkeensä ja terveydenhuoltomenonsa.

Kysymys: Mitä tarkoittaa asumisen tuki?

Vastaus: Asumisen tuki mahdollistaa vammaisen henkilön itsenäisen asumisen silloin, kun hän tarvitsee apua tai tukea asumiseen liittyvissä toimissa. Se sisältää vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisen avun ja tuen päivittäisissä toimissa, vuorovaikutuksessa, osallisuudessa sekä terveyden ylläpitoon ja pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon.

Päivittäisiin toimiin kuuluvat esimerkiksi liikkuminen, asioiden hoitaminen kodin ulkopuolella, kotityöt, lastenhoito, pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia ja wc-käynnit. Asumisen tuen tulee aina tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja osallisuutta hänen toiveidensa mukaisesti. Asumisen tukeen liitetään vammaisen henkilön tarpeen mukaisia muita palveluja, kuten kotisairaanhoito ja lapsiperheiden kotipalvelu.

Laissa ei ole määritelty, miten asumisen tuki voidaan toteuttaa. Tarkoituksena on kehittää asumisen tuen toteutustapoja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Asumisen tuen määrä ja sisältö määritellään yksilöllisesti vammaisen henkilön tarpeiden mukaan. Tuki voi sisältää esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaista kotihoitoa, henkilökohtaista apua ja omaishoidon tukea.

Asumisen tuki annetaan yleensä vammaisen henkilön omaan kotiin, mutta se voidaan toteuttaa myös ryhmämuotoisessa asumisessa (ns. vanhan vammaispalvelulain mukaista palveluasumista vastaava), jolloin asunto sisältyy tukeen.

Asumisen tuen sisältö, määrä ja toteutustapa kirjataan vammaiselle henkilölle annettavaan päätökseen. Asumisen tuesta perittävä asiakasmaksu määräytyy siihen sisältyvistä palveluista, jotka voivat perustua sosiaalihuoltolakiin, terveydenhuoltolakiin tai vammaispalvelulakiin. Osa palveluista voi olla maksuttomia, mutta osasta voidaan periä asiakasmaksu. Jos asumisen tukeen sisältyy asunto, vammainen henkilö maksaa siitä vuokraa.

Huom! Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin liittyvät vastaukset perustuvat 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin. Koska laki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen soveltaminen ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Vastaukset pohjautuvat lain säännöksiin, niiden valmisteluaineistoon ja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Jos sinulla on kysyttävää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tuista, Neuroneuvonnan palveluasiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä Neuroneuvontaan!

Kysymys: Kenellä on oikeus esteettömän asumisen tukeen?

Vastaus: Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullinen tuki esteettömään asumiseen, jos hän tarvitsee sitä voidakseen asua vakituisessa asunnossaan. Tuen tarpeen tulee johtua vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkäaikaisesta toimintarajoitteesta, joka vaikeuttaa tai estää päivittäisiä toimia, liikkumista tai muita itsenäisiä toimia asunnossa ja sen lähiympäristössä.

Tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen henkilön yksilöllinen tilanne, kuten lasten huolto, työ- tai opiskelupaikka, palveluiden saatavuus ja asuinympäristön vaikutus.

Huom! Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin liittyvät vastaukset perustuvat 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin. Koska laki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen soveltaminen ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Vastaukset pohjautuvat lain säännöksiin, niiden valmisteluaineistoon ja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Jos sinulla on kysyttävää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tuista, Neuroneuvonnan palveluasiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä Neuroneuvontaan!

Kysymys: Mihin esteettömän asumisen tukea voi saada?

Vastaus: Hyvinvointialueen on järjestettävä esteettömän asumisen tukea seuraaviin tarkoituksiin:

1. Asunnon muutostyöt
2. Esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä
3. Esteettömän asumisen mahdollistavat välineet ja tekniset ratkaisut
4. Esteettömän asumisen suunnittelu

Hyvinvointialue voi myös tarjota välineitä ja muita teknisiä ratkaisuja vammaisen henkilön käyttöön maksutta. Tukea voidaan myöntää erityisen painavasta syystä myös palveluyksikössä sijaitsevaan asuntoon.

Huom! Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin liittyvät vastaukset perustuvat 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin. Koska laki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen soveltaminen ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Vastaukset pohjautuvat lain säännöksiin, niiden valmisteluaineistoon ja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Jos sinulla on kysyttävää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tuista, Neuroneuvonnan palveluasiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä Neuroneuvontaan!

Kysymys: Mitä ovat asunnon muutostyöt ja mitä tarkoittaa esteiden poistaminen asunnon välittömästä läheisyydestä?

Vastaus: Asunnon muutostyöt tarkoittavat vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaisia muutoksia, jotka helpottavat liikkumista ja päivittäisiä toimia asunnossa. Muutostöitä voivat olla esimerkiksi:

• Oviaukkojen leventäminen pyörätuolilla liikkumista varten
• Luiskien rakentaminen rollaattorin tai pyörätuolin käyttöä helpottamaan
• Lattioiden tasoerojen poistaminen, jotta asunnossa liikkuminen apuvälineiden kanssa on mahdollista
• Asunnon wc:n ja kylpyhuoneen toiminnallisuuden parantaminen esteettömyyden lisäämiseksi

Asunnon muutostöihin voivat kuulua myös asumisturvallisuutta lisäävät laitteet, kuten hälytysjärjestelmät ja liesivahdit sekä saunan esteettömyyttä parantavat muutokset.

Esteiden poistaminen asunnon lähiympäristöstä tarkoittaa muutoksia, joiden avulla vammainen henkilö pääsee esteettä asuntoonsa ja sieltä pois sekä voi liikkua turvallisesti asunnon piha-alueella. Näitä voivat olla esimerkiksi:

• Pihan kulkureittien korjaaminen roska-astialle ja parkkipaikalle pyörätuolille sopivaksi
• Parvekkeen ja yhteiskäytössä olevien tilojen, kuten pyöräsuojan ja kellarin, esteettömyyden parantaminen

Esteettömän asumisen tukeen sisältyvät myös tarpeellisten muutostöiden kohtuulliset suunnittelukustannukset ja mahdolliset kulut asunnon palauttamisesta alkuperäiseen kuntoon.

Huom! Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin liittyvät vastaukset perustuvat 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin. Koska laki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen soveltaminen ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Vastaukset pohjautuvat lain säännöksiin, niiden valmisteluaineistoon ja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Jos sinulla on kysyttävää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tuista, Neuroneuvonnan palveluasiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä Neuroneuvontaan!

Kysymys: Miten arvioidaan esteettömän asumisen tuen kohtuullisuus?

Vastaus: Esteettömän asumisen tuen kohtuullisuus arvioidaan todennäköisesti sen perusteella, mikä on muutostyön, laitteen tai teknisen ratkaisun keskimääräinen hinta markkinoilla. Tarvikkeiden, laitteiden ja tehdyn työn tulee vastata yleistä laatutasoa.

Arvioinnissa otetaan aina huomioon, että ratkaisun on oltava vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin sopiva ja käytännössä toteutettavissa.

Huom! Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin liittyvät vastaukset perustuvat 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin. Koska laki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen soveltaminen ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Vastaukset pohjautuvat lain säännöksiin, niiden valmisteluaineistoon ja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Jos sinulla on kysyttävää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tuista, Neuroneuvonnan palveluasiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä Neuroneuvontaan!

Kysymys: Minkälainen palvelu lyhytaikainen huolenpito on?

Vastaus: Lyhytaikainen huolenpito on palvelu, joka turvaa vammaiselle henkilölle avun ja tuen päivittäisiin toimiin tai valvonnan turvallisuuden vuoksi silloin, kun perhe tai muu läheinen ei tilapäisesti pysty huolehtimaan niistä. Palvelu on tarkoitettu vammaiselle henkilölle, joka asuu perheen tai läheisen kanssa.

Lyhytaikainen huolenpito täydentää vammaisen henkilön muita palveluja, ja sen sisältö ja toteuttamistapa määritellään vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan. Myös perheen tai läheisen tilanne otetaan huomioon palvelua järjestettäessä.

Palvelu voidaan toteuttaa henkilökohtaisena tai ryhmässä annettavana palveluna tai osana muuta palvelua. Lyhytaikaisen huolenpidon sisältö, määrä ja toteutustapa kirjataan vammaiselle henkilölle annettavaan kirjalliseen päätökseen.

Huom! Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin liittyvät vastaukset perustuvat 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin. Koska laki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen soveltaminen ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Vastaukset pohjautuvat lain säännöksiin, niiden valmisteluaineistoon ja THL:n Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Jos sinulla on kysyttävää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tuista, Neuroneuvonnan palveluasiantuntijat auttavat mielellään. Ota yhteyttä Neuroneuvontaan!