Edunvalvonta
Yleensä edunvalvojalle annetaan tehtäväksi hoitaa päämiehensä omaisuutta ja taloudellisia asioita. Taloudellisten asioiden lisäksi edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Vastaukset on tarkistettu 6/2024.
Suomi.fi:n edunvalvontaopas vastaa esimerkiksi kysymyksiin, mitä edunvalvonta on, milloin tarvitaan edunvalvoja ja mitä tarkoittaa edunvalvontavaltuutus.
- Tutustu oppaaseen: Miten toimin – edunvalvonta tai edunvalvontavaltuutus (Suomi.fi)
- En oikein enää muista asioita ja pelkään sotkevani talousasiani. Mitä voin tehdä?
En oikein enää muista asioita ja pelkään sotkevani talousasiani. Mitä voin tehdä?
Jos huomaa oman tilanteensa heikentyneen siten, että edunvalvojan tuki ja apu on tarpeen, voi saada itselleen edunvalvojan tekemällä kirjallisen hakemuksen Digi- ja väestötietovirastoon (DVV).
Kirjallinen hakemus Digi- ja väestötietovirastoon
Hakemuksessa tulee kertoa, miksi edunvalvojaa tarvitaan ja kenet edunvalvojaksi halutaan. Hakemukseen tulee yleensä liittää lääkärinlausunto, josta ilmenee, että hakija kykenee antamaan pätevän suostumuksen edunvalvojan määräämiselle.
Asian käsittelyssä DVV kuulee hakijaa henkilökohtaisesti, jos joku muu kuin hakija itse on tehnyt hakemuksen. Kirjallinen hakemus edunvalvojan määräämiseksi voidaan tehdä myös käräjäoikeudelle. Hakemuksen käräjäoikeudelle voi apua tarvitsevan ohella tehdä myös tämän isä, äiti, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen.
Kuka voi toimia edunvalvojana ja mitä tehtäviä hän tulee hoitamaan?
Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva ja suostuva henkilö, jolla on riittävä taito ja kokemus. Edunvalvojana voi toimia tukea tarvitsevan lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen. Edunvalvojaksi määrätään usein yleinen edunvalvoja, joka hoitaa näitä tehtäviä työnsä puolesta.
Yleensä edunvalvojalle annetaan tehtäväksi hoitaa päämiehensä omaisuutta ja taloudellisia asioita. Taloudellisten asioiden lisäksi edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Edunvalvojan tulee tarvittaessa olla yhteistyössä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.
Digi- ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojan toimintaa. Aloittaessaan edunvalvonnan edunvalvoja tekee DVV:lle selvityksen edunvalvottavan varoista ja veloista. Lisäksi hän tekee säännöllisesti yleensä vuosittain DVV:lle tilityksen, josta selviää edunvalvottavan tulot ja menot sekä varat ja velat.
Edunvalvoja tarvitsee Digi- ja väestötietoviraston luvan päämiehensä puolesta tehtäviin tärkeisiin oikeustoimiin. Lupa tarvitaan esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myymiseen ja ostamiseen sekä omaisuuden luovuttamiseen pantiksi. Edunvalvojalla ei ole oikeutta tehdä lahjoituksia päämiehensä puolesta.
Edunvalvojalla on oikeus saada korvaus kuluistaan ja kohtuullinen palkkio.
Lisätiedot
- Tutustu oppaaseen: Miten toimin – edunvalvonta tai edunvalvontavaltuutus (Suomi.fi)
- Voinko etukäteen päättää kuka hoitaa asioitani sitten, kun itse en enää pysty?
Voinko etukäteen päättää kuka hoitaa asioitani sitten, kun itse en enää pysty?
Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen voit etukäteen huolehtia siitä, että toinen hoitaa taloudellisia ja muita asioitasi tulevaisuudessa, jos oma toimintakykysi heikkenee esimerkiksi sairauden vuoksi.
Tee kirjallinen valtuutus
Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Edunvalvontavaltuutusta koskevassa valtakirjassa valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään, sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuuttamansa henkilön huolehtimaan omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä myös häntä itseään koskevista asioista, kuten terveyden- ja sairaanhoidosta.
Valtakirjan laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntijan apua. Kahden esteettömän todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan. Tämän jälkeen todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Valtuuttajan lähiomainen ei voi toimia todistajana. Allekirjoitettu valtakirja luovutetaan siinä nimetyn valtuutetun haltuun tai siitä valtuutetulle.
Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa
Sitten, kun valtuutuksen antanut henkilö ei kykene enää hoitamaan asioitaan, esimerkiksi sairauden vuoksi, valtuutettu voi pyytää Digi- ja väestötietovirastoa vahvistamaan edunvalvontavaltuutuksen. Valtuutetun on tällöin toimitettava Digi- ja väestötietovirastolle alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto tai vastaava selvitys siitä, että valtuutuksen tehnyt on tullut kyvyttömäksi hoitamaan valtuutuksessa määriteltyjä asioita. Valtuutettu voi aloittaa asioiden hoitamisen sen jälkeen, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut valtuutuksen.
Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole
Jos henkilö on jo tilanteessa, jossa asioiden hoitaminen itsenäisesti ei onnistu, saattaa edunvalvontavaltuutuksen tekeminen olla myöhäistä. Tällöin Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus voi määrätä henkilölle edunvalvojan.
Lisätiedot