Eduskunnan kuntoutusverkosto: Vaikuttava kuntoutus saatava kiinteäksi osaksi hyvinvointialueiden palveluja

Vaikuttava kuntoutus vahvistaa ihmisten terveyttä, arjessa pärjäämistä ja työ- ja toimintakykyä sekä nostaa työllisyysastetta, linjaa Eduskunnan kuntoutusverkosto kannanotossaan.  Kuntoutuksella on myös keskeinen merkitys parantumattomasti sairaan ja pysyvästi vammautuneen elämänlaadulle.

Eduskunnan kuntoutusverkosto julkaisi maaliskuussa kannanoton kuntoutuksen roolista tulevilla hyvinvointialueilla. Kuntoutus on yli 2 miljardin hyvinvointi-investointina yksi keskeisimmistä sote-palveluista hyvinvointialueilla ja koskettaa vuosittain satojatuhansia suomalaisia.

Verkosto painottaa, että vaikuttava ja oikea-aikainen kuntoutus säästää rahaa. Esimerkiksi masennuksen tai ahdistuksen tehokas hoito tuottaa 2,3–3 kertaisena takaisin siihen sijoitetun summan. Samoin säästää ikääntyneiden arkikuntoutus, jonka on havaittu lisäävän laatupainotettuja elinvuosia paremmin kuin tavanomainen kotihoito ja kuntoutus. Kustannuksiin nähden suurin säästö saadaan työkyvyttömyyseläkkeen ehkäisemisestä, kannanotossa todetaan.

Vaikuttava kuntoutus on määrältään riittävää ja perustuu asiakkaalle merkityksellisiin tavoitteisiin. Verkoston mukaan se edellyttää oikea-aikaisuutta, katkeamattomia hoito- ja palvelupolkuja sekä tutkimustietoa eri menetelmien vaikuttavuudesta. Yhteistyö sote-palveluiden, kuntien, Kelan, järjestöjen ja kuntoutusyritysten välillä mahdollistaa asiakkaalle sopivimman palvelukokonaisuuden.

Vaikuttava kuntoutus lisää toimintakykyä ja osallisuutta sekä vähentää muiden palvelujen ja etuuksien, kuten asumis- ja hoivapalveluiden tai toimeentulotuen tarvetta. Työkyvyn tai arjen itsenäisyyden menettäminen on paitsi merkittävä henkilökohtainen kriisi, myös huomattava kustannus yhteiskunnalle. Oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan tehokkaasti ehkäistä näitä inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä.

Verkosto painottaa, että kuntoutuksen tuloksellisuuden varmistamiseksi hyvinvointialueiden on liitettävä järjestöjen kuntoutuspalvelut osaksi palvelukokonaisuuttaan heti toimintansa alusta lähtien. Lisäksi kannanotossa pidetään keskeisenä, että kuntoutuksen kustannusvaikuttavuutta tutkitaan jatkossakin, jotta kuntoutuksen suhteen osataan tehdä oikeasuuntaisia päätöksiä.

Kuntoutuspalvelujen rahoituksesta ja järjestämisvastuusta on käyty vilkasta keskustelua jo kuukausia. Taustalla on hallitusohjelmaan kirjattu esitys monikanavarahoituksen purusta. Kuntoutusalalla ollaan huolestuneita siitä, että mikäli kuntoutus siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi, pois Kelalta, alueellinen eriarvoisuus kasvaa ja kuntoutuksen vaikuttavuus kärsii.

**

Vuonna 2020 perustettu Eduskunnan kuntoutusverkosto (EKKuve) toimii kuntoutujan ja kuntoutuksen aseman parantamiseksi. Verkoston puheenjohtajana toimii kansanedustaja Noora Koponen (vihr.).

Neuroliitto tarjoaa laitoskuntoutusta omassa kuntoutuskeskuksessaan Maskussa ja avokuntoutuksen palveluja eri puolilla Suomea.