Uupumus on yksi tavallisimmista MS-tautiin liittyvistä oireista

Mitä oireesta tiedetään nyt?
Uupumus on yksi tavallisimmista MS-tautiin liittyvistä oireista. Jopa 80 % sairastuneista ilmoittaa kokevansa tavallisuudesta poikkeavaa uupumusta. Usein sairastuneet kokevat sen olevan yksi eniten elämänlaatuun vaikuttavista oireista. Sen on myös havaittu olevan sangen pysyvä oire.

Poikkeavaa uupumusta voi ilmetä paitsi fyysisen rasituksen, myös ajattelutoimintojen yhteydessä. Ajattelutoimintoihin liittyvä uupumus voi näkyä toimintakyvyn heikentymisenä toistetuissa tarkkaavuutta, prosessointinopeutta ja työmuistia kuormittavissa kognitiivisissa tehtävissä. Suoritustaso voi myös heiketä yksittäisen tehtävän kuluessa tai aaltoilla sen aikana. Uupuminen voi tulla esiin myös subjektiivisena tunteena oman suoritustason heikentymisestä, vaikka objektiivisesti mitattuna heikentymistä ei pystyttäisikään toteamaan.

Voiko oiretta hoitaa?
Uupumusta voidaan pyrkiä hoitamaan erilaisin toimenpitein. On tärkeää kiinnittää huomiota muihin sairauteen liittyviin tekijöihin, jotka aiheuttavat väsymystä, kuten heikko ravitsemus, kivut, lääkkeiden sivuvaikutukset, masennus, unihäiriöt sekä liikunnan vähäisyys. Tieto sairaudesta ja sen aiheuttamista yksilöllisistä toimintakyvyn muutoksista tai rajoitteista auttaa sairastunutta tiedostamaan myös uupumisoireensa paremmin. Tällöin esimerkiksi tekemistä tauottamalla tai kompensoivia toimintatapoja opettelemalla voi parantaa uupumisoireen hallintaa.

Useat sairastuneet kokevat viilennyshoidon auttavan uupumisoireeseen. Myös sopivalla liikunnalla on todettu suotuisia vaikutuksia. Neuropsykologisen kuntoutuksen on havaittu ainakin jonkin verran lievittävän uupumisoireita sekä tukevan heidän ja läheisten selviytymistä oireen kanssa. Lääkkeistä amantadiini ja modafiniili saattavat auttaa yleistyneeseen uupumukseen.

Mitä sairastava voi itse tehdä pärjätäkseen oireen kanssa?
On tärkeää tulla tietoiseksi miten uupumisoire ilmenee: onko se yhteydessä tiettyyn vuorokaudenaikaan vai kuormittavaan tekemiseen. Tätä tietoisuutta voi lisätä pitämällä uupumispäiväkirjaa jossa seurataan uupumista päivittäin eri vuorokaudenaikoina ja toiminnoissa. Tällöin omaa tekemistään voi jaksottaa niin, ettei samalle päivälle tule liikaa uupumista aiheuttavaa tekemistä ja aikaa jää tarpeeksi levolle. On tärkeää, että myös muut väsymistä aiheuttavat tekijät ovat hallinnassa; hyvä ravitsemus ja nesteytys, riittävä uni ja psyykkisestä sekä fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen tukevat jaksamista.

Asiantuntijana Sanna Liuha, neuropsykologi, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Logo