Mielialaoireet liittyvät usein sairauteen sopeutumiseen

Mitä oireistosta tiedetään nyt?
Neurologisilla potilailla esiintyy enemmän esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuusoireita kuin väestössä keskimäärin.  Mielialaoireet liittyvät usein sairauteen sopeutumisen psyykkiseen prosessiin: diagnoosin saaminen, siihen sopeutuminen, sairauden etenemiseen usein liittyvä epävarmuus sekä sairauden vaikutukset toimintakykyyn ja esimerkiksi työ- ja perhe-elämään aiheuttavat psyykkistä kuormitusta ja altistavat mielialaoireille. Sopeutumisprosessin edetessä mielialaoireet usein tasoittuvat, varsinkin jos henkilö on saanut oikeaan aikaan tarvitsemaansa psyykkistä ja sosiaalista tukea. Joidenkin neurologisten sairauksien kohdalla mielialaoireet voivat johtua myös sairauteen kuuluvista fysiologisista muutoksista. Tällöin ne ovat eräs sairauden oire, eivätkä liity välttämättä sopeutumisprosessiin.  Mielialaoireiden puheeksi ottaminen vaikuttaa käytännössä vaihtelevan jonkin verran niin potilaiden itsensä kuin terveydenhuollon ammattilaistenkin osalta. Voi olla, että potilas ei esimerkiksi itse tunnista mielialassaan tapahtuneita muutoksia, tai sitten hän ei halua ottaa niitä puheeksi. Ammattilaisten olisi hyvä ”olla herkällä korvalla” ja ottaa tarvittaessa asia rohkeasti puheeksi potilaan kanssa.

Voiko oiretta hoitaa?
Mielialaoireiden ehkäisyn ja hoidon kannalta on tärkeää, että neurologinen potilas saa tukea sopeutumisprosessiinsa. Läheisiltä saatu sosiaalinen tuki on tärkeä osa tätä. Myös keskusteluapu ja vertaistuki ovat mahdollisia keinoja saada tukea sopeutumiseen. Joskus myös mielialalääkitys on tarpeen, mutta sen ei tulisi olla ainoa keino pyrkiä vaikuttamaan mielialaan. Mielialaoireita voidaan tuloksellisesti hoitaa myös säännöllisellä liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja muilla terveyttä edistävillä elämäntavoilla. Esimerkiksi riittävällä rasituksesta palautumisella ja maltillisella päihteidenkäytöllä on merkittävä vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Myös luovat ja toiminnalliset menetelmät kuten musiikin kuuntelu, kuvataiteet, runot ja muu soveltuva kirjallisuus, tanssi, jooga, rentoutusmenetelmät ja luonnossa liikkuminen ovat hyväksi mielelle.

Mitä sairastava voi itse tehdä pärjätäkseen oireen kanssa?
Omista arjen voimavaroista kiinni pitäminen on tärkeää sairauden kanssa elettäessä. Kiinnitä huomiota siihen, mikä tuottaa sinulle arjessa mielihyvää ja mistä saat energiaa. Monille tällaisia asioita ovat esimerkiksi omat harrastukset ja mielenkiinnon kohteet sekä ihmissuhteet. Olisi tärkeää, etteivät nämä asiat sairauden myötä katoaisi elämästä, vaan olisivat edelleen osa päivittäistä elämää. On myös hyvä pitää mielessä, että mielialaoireiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Avun piiriin kannattaa hakeutua jo varhaisessa vaiheessa tilanteen pahenemisen ehkäisemiseksi.

Asiantuntijoina psykologi Jenni Siikavirta ja psykologi Sanna Lyly-Heikkilä Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta