Neuroliiton säännöt

1 §

Yhdistyksen suomenkielinen nimi on Neuroliitto ry. Yhdistyksen ruotsinkielinen nimi on Finlands Neuroförbund ja englanninkielinen nimi on Finnish Neuro Society. Yhdistyksen rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

Yhdistyksen kotipaikka on Maskun kunta ja toimialueena koko maa.

Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä jäljempänä liitoksi.

2 §

Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena jäsenyhdistystensä keskusliittona tehdä työtä neurologisiin sairauksiin, muun muassa multippeliskleroosiin ja harvinaisiin neurologisiin sairauksiin sairastuneiden hoidon, kuntoutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi ja valvoa heidän yhteiskunnallisia etujaan sekä toimia sairastavien ja heidän läheistensä yhdistäjänä.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

• edistää neurologisia sairauksia sairastavien sekä heidän läheistensä järjestäytymistä sekä ohjaa, tukee ja seuraa jäsenyhdistysten toimintaa
• harjoittaa tiedotus-, julkaisu-, koulutus-, neuvonta- ja virkistystoimintaa
• tuottaa kuntoutusta ja asumispalveluja itse tai kokonaan tai osittain omistamiensa yhtiöiden toimintana
• edistää erityisryhmien terveys- ja kuntoliikuntaa sekä kokeilee ja kehittää erilaisia liikuntamuotoja neurologisia sairauksia sairastaville soveltuviksi
• kehittää neurologisia sairauksia sairastavien hoitomahdollisuuksia ja sosiaalisia oloja
• harjoittaa ja tukee tutkimustoimintaa
• edistää neurologisen pitkäaikaissairauden perusteella osatyökykyisten työllistymistä ja uudelleenkoulutusta
• edistää terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä elämäntapoja
• on yhteistoiminnassa viranomaisten ja toimialaansa lähellä olevien kotimaisten ja ulkomaisten järjestöjen kanssa
• luo ja pitää yllä suhteita muihin alan valtakunnallisiin järjestöihin ja viranomaisiin.

4 §

Liitolla on oikeus ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Liitto voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Liitto voi harjoittaa toimintansa rahoittamiseksi asianmukaiset luvat saatuaan ravitsemusliikettä, elokuva- ja kustannustoimintaa sekä pienimuotoista tuotteiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahan keräyksiä.

5 §

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity alueellinen tai valtakunnallinen yhdistys, joka hoitaa neurologisiin sairauksiin, muun muassa multippeliskleroosiin tai harvinaisiin neurologisiin sairauksiin sairastuneiden asioita, sekä muu liiton tavoitteita edistävä rekisteröity yhdistys.

Jäsenyyden muina edellytyksinä on, että yhdistys toimii Suomessa, hyväksyy näiden sääntöjen 2 §:stä ilmenevän tarkoituksen, noudattaa liiton sääntöjä ja toimii liiton ja jäsenyhdistysten yhteisiä arvoja ja tavoitteita edistävällä tavalla.

Jäseneksi hyväksymisen edellytyksenä on myös, että alueellisen yhdistyksen toimialue ei loukkaa aiemmin liiton jäseneksi hyväksytyn, samaa diagnoosiperustaista kohderyhmää vakiintuneesti edustavan yhdistyksen toimialuetta. Valtakunnallisesti toimivan yhdistyksen jäsenyyden hyväksymisen edellytyksenä on, että yhdistyksen säännöissä määritelty tarkoitus ja jäsenyyden ehdot eivät loukkaa aiemmin liiton jäseneksi hyväksytyn yhdistyksen oikeutta edustaa vakiintunutta diagnoosiperusteista kohderyhmäänsä eivätkä heikennä liiton jäseninä jo olevien yhdistysten toimintaedellytyksiä.

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö sekä yksityinen kansalainen, joka haluaa tukea liiton toimintaa.

Kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka erittäin ansiokkaalla tavalla on vaikuttanut liiton toimintaan.

Varsinaisen jäsenen ja kannattajajäsenen hyväksyy liittohallitus. Varsinaisen jäsenen jäsenhakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja selvitys yhdistyksen toimialueesta. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsuu liittohallituksen esityksestä liittovaltuusto.

Varsinaista jäsentä kutsutaan jäljempänä jäsenyhdistykseksi.

Liittohallitus pitää jäsenistä jäsenluetteloa, johon liiton jäsenellä on oikeus tutustua.

6 §

Jäsenyhdistyksien on vuosittain suoritettava jäsentensä lukumäärään perustuva euromääräinen jäsenmaksu, jonka suuruuden liittovaltuusto on määrännyt edellisen vuoden syyskokouksessa.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ovat vapaat jäsenmaksuista.

Kannattajajäsenten jäsenmaksu voi olla erisuuruinen kannattajajäseninä oleville henkilöille ja oikeuskelpoisille yhteisöille. Oikeuskelpoisten yhteisöjen maksu voidaan porrastaa niiden toiminnan laajuuden tai jäsenmäärän mukaan.

7 §

Jäsenyhdistyksen on toimitettava liitolle sen pyytämät tiedot sen mukaisesti mitä liittohallitus asiasta tarkemmin määrää.

8 §

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslain määräämällä tavalla. Ero tulee voimaan sen kalenterivuoden päättyessä, jonka aikana eroilmoitus on jätetty.

Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä. Erottamispäätöksestä voi jäsen valittaa liittovaltuustolle jättämällä kirjallisen valituksen liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Asia on käsiteltävä ensimmäisessä mahdollisessa liittovaltuuston kokouksessa.

Eroavan jäsenen on suoritettava kaikki ne taloudelliset velvoitteet, jotka sille eroamisvuonna kuuluvat.

9 §

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää, siten kuin jäljempänä määrätään, yhdistyslain mukainen yhdistyksen kokous, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liittovaltuusto.

Liittoa edustaa ja sen asioita hoitaa lainmukaisena hallituksena liittohallitus.

10 §

Liittovaltuustolla on päätösvalta liiton asioissa, lukuun ottamatta asioita, jotka näissä säännöissä on määrätty liittohallitukselle.

Liiton jokaisella jäsenyhdistyksellä on oikeus nimetä liittovaltuustoon yksi varsinainen edustaja (valtuutettu) sekä ensimmäinen ja toinen varaedustaja (varavaltuutettu). Valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi nimetty ei voi toimia liittohallituksen jäsenenä.

Jäsenyhdistyksen on valittava valtuutettunsa ja varavaltuutettunsa yhdistyksen kokouksessa. Jäsenyhdistyksen on ilmoitettava em. valinnat liiton hallitukselle sen ilmoittamana ajankohtana, kuitenkin viimeistään joulukuun loppuun mennessä liittovaltuuston toimikauden kolmantena vuotena.

Liittovaltuuston toimikausi kestää kolme vuotta, alkaen toimikauden ensimmäisestä kevätkokouksesta ja päättyen uuden liittovaltuuston ensimmäisen kevätkokouksen alkuun.

Toimikautensa ensimmäisessä kevätkokouksessa liittovaltuusto valitsee keskuudestaan, varsinaisista jäsenistään, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kolmevuotiskaudeksi.

Liittovaltuuston kokouksia ovat kevätkokous, syyskokous ja ylimääräinen kokous. Kevätkokous pidetään kunakin vuonna 30.6. mennessä ja syyskokous 30.11. mennessä. Ylimääräinen kokous pidetään, mikäli liittohallitus katsoo sellaisen tarpeelliseksi tai jos vähintään puolet valtuutetuista tai yksi kolmasosa (1/3) liiton jäsenyhdistyksistä sitä kirjallisesti liittohallitukselta pyytää erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten, jolloin kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa asianmukaisen pyynnön esittämisestä lukien.

Kokouskutsu on lähetettävä sähköpostitse tai kirjallisesti valtuutetuille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsua on seurattava esityslista päätösehdotuksineen.

Kokoukseen on mahdollista osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, mikäli liittohallitus on tästä kokouskutsussa ilmoittanut. Liittohallitus päättää etäosallistumisesta. Liittovaltuusto hyväksyy äänestys- ja vaalijärjestyksen.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet valtuutetuista tai varavaltuutetuista on saapuvilla.

Valtuutetun, tai varavaltuutetun, käytettävissä olevaäänimäärä määräytyy hänet nimenneen jäsenyhdistyksen henkilöjäsenten määrän mukaan.

Äänimäärän perusteena on jäsenyhdistyksen edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän henkilöjäsenmäärä, josta on maksettu liitolle liittovaltuuston määräämä jäsenmaksu. Yhdistyksellä on yksi ääni jokaista henkilöjäsentensä alkavaa satalukua kohden, mutta liittovaltuuston kokouksissa äänimäärän käyttöä rajoitetaan seuraavasti:

Yhdistykset asetetaan äänimääränsä mukaiseen suuruusjärjestykseen, jotta saadaan äänimäärien mediaani. Yhdistys, jonka äänimäärä on sama kuin mediaani tai sitä pienempi, saa käyttää koko äänimääräänsä. Yhdistys, jonka äänimäärä on mediaania suurempi, saa äänestyksissä käyttää äänimäärää, joka saadaan lisäämällä mediaaniin yksi viidesosa yhdistyksellä olevasta mediaanin ylittävästä äänimäärästä.

Äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai liittohallituksen siihen määräämä liittohallituksen jäsen on velvollinen olemaan läsnä liittovaltuuston kokouksessa. Liiton puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla, liittohallituksen varsinaisella jäsenellä sekä liiton johtoryhmän jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Liiton kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä ja kannattajajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Liittovaltuusto voi sallia läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille henkilöille.

Aloiteoikeus on liiton jäsenellä ja liittovaltuuston varsinaisella jäsenellä. Kevätkokouksessa käsiteltäväksi haluttu aloite on jätettävä kirjallisesti liittohallitukselle helmikuun loppuun mennessä ja syyskokouksessa käsiteltäväksi haluttu aloite vastaavasti elokuun loppuun mennessä.

Liittovaltuuston sihteerinä toimii liiton toimitusjohtaja tai muu toimihenkilö.

11 §

Liittovaltuuston syyskokouksessa käsitellään mm. seuraavat asiat:

1. Kuullaan liittohallituksen katsaus liittovaltuuston kokousten väliseltä ajalta,
2. Toimikauden ensimmäisessä syyskokouksessa valitaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joita kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi,
3. valitaan liittohallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi
   Toimikauden ensimmäisessä syyskokouksessa on erovuorossa aina neljä hallituksen jäsentä, seuraavina vuosina kumpanakin kaksi jäsentä. Jäsenet liittohallitukseen pyritään valitsemaan siten, että sen kokoonpanossa tulee otetuksi huomioon liiton toiminnan kannalta välttämätön asiantuntemus. Vähintään yhden liittohallituksen jäsenen tulee omata erikoislääkärin oikeudet neurologian alalta ja vähintään puolet jäsenistä tulee olla jäsenyhdistysten potilas- tai omaisjäseniä,
4. hyväksytään liiton toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi,
5. määrätään seuraavalta kalenterivuodelta perittävien liiton jäsenmaksujen suuruudet, päätetään liittovaltuuston, liittohallituksen ja mahdollisten neuvottelukuntien puheenjohtajille ja jäsenille sekä tilintarkastajille maksettavista palkkioista ja kulujen korvauksista,
6. hyväksytään liiton talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi, valitaan joko KHT-yhteisö tai kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä ja Hallintoa, käsitellään valtuustoaloitteet ja päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista, jotka kuuluvat sen toimivaltaan.

Liittovaltuuston kevätkokouksessa käsitellään mm. seuraavat asiat:

1. kuullaan liittohallituksen katsaus liittovaltuuston kokousten väliseltä ajalta,
2. käsitellään liiton toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta,
3. käsitellään liiton tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä kalenterivuodelta ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
4. käsitellään valtuustoaloitteet ja päätetään muista kokouksellesääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista.

Liittovaltuuston ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle.

12 §

Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, liiton varapuheenjohtaja ja kahdeksan (8) muuta jäsentä. Liittohallituksen jäseneksi valittu ei voi kuulua liittovaltuustoon. Liittovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on liittohallituksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun kokouksesta on ilmoitettu kaikille jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta ja kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) muuta jäsentä.

Liittohallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Liittohallitus voi tarvittaessa valita keskuudestaan työvaliokunnankolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Työvaliokunnan muodostaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) jäsentä. Työvaliokunta käyttää päätösvaltaa liittohallituksen määräämissä rajoissa.

Liittohallitus voi tarvittaessa nimetä liitolle talousvaliokunnan. Talousvaliokunnan muodostaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) jäsentä. Talousvaliokunta tekee esityksiä ja antaa lausuntoja talousasioista.

Liittohallitus voi tarvittaessa nimetä liiton toimintayksikölle ja keskeiselle vastuualueelle neuvottelukunnan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan muodostaa puheenjohtaja ja vähintään viisi jäsentä, joista vähintään yhden tulee olla jonkin jäsenyhdistyksen potilas- tai omaisjäsen. Neuvottelukuntien tehtävät määritellään liiton hallintosäännössä.

Liittohallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja tai muu liittohallituksen määräämä henkilö ja sihteerinä muu liiton toimihenkilö.

13 §

Liittohallituksen tehtäviin kuuluu erityisesti:

1. johtaa liiton yleistä toimintaa lain, liiton sääntöjen ja liittovaltuuston päätösten mukaisesti,
2. valmistella liittovaltuuston käsiteltävät asiat ja kutsua liittovaltuusto koolle,
3. tehdä esityksiä liiton toiminnan kehittämiseksi,
4. hyväksyä jäsenet liittoon ja pitää luetteloa liiton jäsenistä,
5. huolehtia varojen hankinnasta ja omaisuuden hoidosta,
6. huolehtia siitä, että liitossa pidetään sellaista kirjanpitoa kuin laki ja hyvä tapa vaativat,
   päättää henkilöstön palkkaamisesta ja työsuhteiden ehdoista siltä osin, kuin liiton hallintosäännössä tarkemmin määrätään,
7. päättää liiton omaisuuden vuokraamisesta, myymisestä, vaihtamisesta, kiinnittämisestä ja vakuudeksi luovuttamisesta,
8. päättää liiton kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden perustamisesta ja niiden omistajaohjauksesta.

14 §

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä liiton toimitusjohtajan kanssa. Liittohallitus voi antaa oikeuden liiton nimen kirjoittamiseen nimeämälleen liiton työntekijälle yksin tai kahdelle nimeämälleen liiton työntekijälle yhdessä.

15 §

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Liittohallituksen on jätettävä tuloslaskelma ja tase sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat huhtikuun loppuun mennessä tilintarkastajille.

Liiton tilintarkastajilla ja heidän varamiehillään tulee olla KHT-tutkinto. Tilintarkastajana voi toimia vaihtoehtoisesti KHT-yhteisö.

16 §

Liitolla on toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien ja liittohallituksen päätösten mukaisesti johtaa ja kehittää liiton toimintaa, vastata asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä huolehtia päätösten toteuttamisesta.

Liitolla on tarpeen mukaan muuta henkilökuntaa.

17 §

Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että muutosehdotusta kannattaa liittovaltuuston kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.

18 §

Liiton purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä liittovaltuuston kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta, ja siihen vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi sen varat luovutetaan käytettäväksi neurologista sairautta, ensi sijassa multippeliskleroosia ja harvinaisia neurologisia, mm. selkäydin- ja pikkuaivosairauksia, sairastavien kuntoutukseen ja em. sairauksien tutkimukseen.

19 §

Muissa kohdin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.

20 §

Siirtymäsäännös sovellettavaksi tämän sääntöluonnoksen voimaantulovaiheessa:

Liittohallituksen varajäseniin, joiden toimikautta on jäljellä näiden sääntöjen tullessa voimaan, sovelletaan heidän loppukautensa ajan eli 31.12.2026 asti näiden sääntöjen kumotuksi tulleita, liittohallituksen varajäseniä koskeneita, sääntömääräyksiä. Jos joku heistä luopuu tehtävästä ennen kauden päättymistä, ei hänen tilalleen enää valita uutta varajäsentä.