Ajattelun ja tiedonkäsittelytoimintojen hankaluuksia on noin puolella MS-tautia sairastavista

Mitä oireistosta tiedetään nyt?
Noin puolella MS-tautia sairastavista sairauteen liittyy ajattelun ja tiedonkäsittelytoimintojen hankaluuksia. Yleisimpiä ovat tiedonkäsittelyn hidastuminen, tarkkaavaisuuden jakamisen ja ylläpitämisen työläys, oppimisen hankaluudet ja kognitiivinen väsyvyys. Toisinaan tällaisia oireita voi ilmetä mielialan alavireisyyteen, pahenemisvaiheeseen tai uupumiseen liittyen. Tällöin oireet ovat tavallisesti ohimeneviä.

MS-tautiin liittyy kuitenkin myös pysyviä kognitiivisia rajoitteita, jotka johtuvat keskushermoston rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista. Oireita voi ilmetä missä tahansa sairauden vaiheessa ja ne saattavat edetä sairauden kuluessa.

Kognitiiviset haasteet voivat vaikuttaa esimerkiksi työkykyyn tai ajokykyyn ja hankalammissa muodoissaan aiheuttaa haasteita ihmissuhteisiin ja läheisen jaksamiseen. Kognitiivisten oireiden ilmaantumista on vaikea ennustaa, mutta korkean kognitiivisen reservin on havaittu suojaavan hankaluuksilta. Tämä tarkoittaa sitä, että kognitiivisten toimintojen aktiivinen käyttö suojaa kognitiivisilta hankaluuksilta.

Kognitiivisten toimintojen mahdolliset hankaluudet tiedetään varsin hyvin, mutta edelleenkään niihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Koska lievät keskittymisen hankaluudet tai oppimisen työläys eivät näy päällepäin, ne jäävät usein näkyvämpien oireiden varjoon. Koska oireiden kanssa pärjäämistä voidaan tukea, kannattaa sairastuneen itse ottaa mahdolliset oireet puheeksi varhain esimerkiksi hoitavan lääkärinsä tai MS-hoitajan kanssa. Lääkäri voi tarvittaessa ohjata neuropsykologiseen tutkimukseen, jossa kognitiivisia hankaluuksia ja toimintakyvyn vahvuuksia voidaan selvittää.

Voiko oiretta hoitaa?
Lääkkeellisistä hoitokeinoista sairauden kulkuun vaikuttavat lääkkeet todennäköisesti hidastavat kognitiivisten oireiden ilmaantumista ja etenemistä, kun taas oireenmukaisen lääkityksen tehosta ei ole näyttöä. Neuropsykologisella kuntoutuksella on todettu suotuisia vaikutuksia. Kognitiivisten toimintojen harjaannuttaminen saattaa parantaa kognitiivista suoriutumista. Neuropsykologinen ohjaus edesauttaa pärjäämistä oireiden kanssa. Ohjauksessa ja kuntoutuksessa voidaan etsiä parhaiten arkeen soveltuvat toimintatavat ja tukikeinot, jotta kognitiivisista hankaluuksista olisi mahdollisimman vähän haittaa.

Mitä sairastava voi itse tehdä pärjätäkseen oireen kanssa?
Koska kognitiivisen aktiivisuuden on todettu suojaavan kognitiivisilta häiriöiltä, on tärkeää käyttää muistiaan ja ajattelutoimintojaan aktiivisesti. Arjessa kannattaa tehdä itselleen tärkeitä ja mielekkäältä tuntuvia asioita – harrastaa, vaalia ihmissuhteita ja elämän pieniä nautintoja. Jos voimavaroja on, kannattaa aloittaa omaan tahtiin vaikkapa uuden kielen opiskelu. Se antaa mukavasti töitä aivoille ja ajattelulle. Kykyyn keskittyä ja oppia uutta vaikuttavat monet asiat. Niinpä on tärkeää pitää mahdollisimman hyvää huolta myös fyysisestä kunnosta, mielialasta, ravitsemuksesta ja nesteytyksestä sekä turvata riittävä uni ja lepo.

Asiantuntijana Päivi Hämäläinen, neuropsykologian dosentti, kuntoutuskeskuksen johtaja, Maskun neurologinen kuntoutuskeskus