Kipuun liittyy usein oheisongelmia kuten mielialan laskua tai univaikeuksia

Mitä oireesta tiedetään nyt?
Kipu on yksilöllinen kokemus. Pitkään ajateltiin, ettei MS-tautiin liittyisi lainkaan kipuja, mutta nykyään ymmärretään kivun olevan yksi MS-taudin oireista. Kirjallisuudessa julkaistut arviot kivun yleisyydestä vaihtelevat huomattavasti. Kivut ovat pääjaottelultaan akuutteja tai kroonisia kipuja. Krooniset kivut jaotellaan syntymekanisminsa mukaisesti pääasiassa kudosvauriokipuihin tai neuropaattisiin kipuihin eli hermovauriokipuihin. Kiputyypin tunnistaminen ohjaa kipuhoitojen valintaa. Kivun arvioinnin lähtökohtana tulisi olla kivuliaan henkilön oma arvio kivustaan, koska toisen henkilön kipukokemusta ei voi arvioida luotettavasti.

Voiko oiretta hoitaa?
Kivun hoidossa korostetaan nykyään lääkkeettömien kivunhallintakeinojen käyttöä. Ne eivät kuitenkaan poissulje kipulääkitysten käyttöä tarvittaessa. Kivunhoidon tavoitteita ovat kivun lievittyminen, toimintakyvyn koheneminen ja elämänlaadun paraneminen. Mahdollinen syyn mukainen kivunhoito toki tulisi toteuttaa viipymättä jos mahdollista. Krooniseen kipuun liittyy usein oheisongelmia kuten mielialan laskua tai univaikeuksia. Oheisongelmien hoitaminen voi lievittää myös koettua kipua. Pitkäaikaista kipua tulisi hoitaa moniammatillisesti, kivulias henkilö kokonaisuutena huomioiden. Tähän kuntoutusjaksoilla on mahdollisuus. Kuntoutuksessa yritetään myös yhdessä kuntoutujan kanssa löytää toimivia lääkkeettömiä kivunhallintakeinoja ja antaa moniammatillisesti tietoa ja ohjausta kivunhallintaan. Omien selviytymiskeinojen löytymisessä kuntoutuksesta voi myös olla apua. Kipulääkityksiä aloitetaan kuntoutusjaksolla harkiten, sillä osa lääkityksistä vaatii jatkoseurantaa.

Mitä sairastava voi itse tehdä pärjätäkseen oireen kanssa?
Silloin kun kivun taso sen sallii, tulisi pyrkiä mahdollisimman normaaliin ja mukavaan elämään. Mielekäs tekeminen ja mielihyvää tuottavat asiat toimivat ”luomulääkkeinä” kipuun mahdollisen kipulääkityksen tukena. Stressin lievittäminen esimerkiksi rentoutumisen avulla, levon ja rasituksen sopivan suhteen toteuttaminen, liikunta, kylmä- tai lämpöhoidot ja vertaistuki voivat esimerkiksi olla kivunhallinnan keinoja. Kivuliaan henkilön tuleekin etsiä juuri itselleen sopivia keinoja kivunhallinnan toteutumiseksi. Armollisuus itseä kohtaan ja huonojenkin hetkien hyväksyminen on tärkeää, vaikka positiiviseen ajatteluun pyritäänkin.

Asiantuntijana Heli Viljanen, kipuhoitaja, Neuroliitto

Logo