Järjestöt kannustavat kuntia soveltavan liikunnan edellytysten ja palveluiden ylläpitämiseen sekä kehittämiseen

Se nedan för den svenska versionen.

Kunnat ovat keskeisiä soveltavan liikunnan palveluiden järjestäjiä Suomessa. Kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöt haluavat kannustaa kuntia vahvistamaan soveltavan liikunnan asemaa, sillä sen merkitys toimintarajoitteisille, vammaisille sekä pitkäaikaissairaille henkilöille on suuri. Järjestöt ovat huolissaan kuntien soveltavan liikunnan tilasta ja tulevaisuudesta Valtion liikuntaneuvoston (2024) Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa -selvityksen perusteella.

Soveltavan liikunnan edellytysten ja palveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeä askel kohti kaikille avointa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Näin voidaan merkittävästi parantaa toimintarajoitteisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntaedellytyksiä ja edistää heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan kunnassa.

Soveltavalla liikunnalla (aikaisemmin käytetty käsitettä erityisliikunta) tarkoitetaan organisoitua liikuntaa tai liikuntaa edistävää toimintaa henkilöille, joiden on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai niiden sosiaalisiin tilanteisiin aiheuttaman vaikutuksen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Soveltavan liikunnan kohderyhmää ovat erityisesti toimintarajoitteiset, pitkäaikaissairaat sekä ne yli 65-vuotiaat henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi. Soveltavan liikunnan piiriin kuuluu noin 15 prosenttia Suomen väestöstä ja kohderyhmä kasvaa väestön ikääntyessä.

Me järjestöt kannustamme kuntia ylläpitämään ja kehittämään soveltavan liikunnan edellytyksiä seuraavasti:

1. Mahdollistamalla kaikkien kuntalaisten liikunnan harrastaminen tarjoamalla soveltavan liikunnan ryhmiä sekä myöntämällä etuuksia erityisryhmien omaehtoiseen liikkumiseen. Kunnista 59 prosentilla on käytössään jonkinlainen alennuskorttikäytäntö, joilla tuetaan toimintarajoitteisten kuntalaisten omaehtoista liikuntaa. Liikuntaetuudet eivät poista soveltavan liikunnan ryhmien tarvetta, mutta ovat tärkeä liikkumisen kannustin niille, joiden mahdollisuudet osallistua ryhmämuotoiseen liikuntaan ovat rajalliset. Kuntien tarjoamien soveltavan liikunnan ryhmien määrät ovat vähentyneet viime vuosina.
2. Tukemalla yhdistyksiä, jotka järjestävät soveltavaa liikuntaa. Kunnat käyttävät soveltavaan liikuntaan rahaa keskimäärin noin 1,8 euroa asukasta kohden. Vuonna 2023 kunnat käyttivät liikuntaan kokonaisuudessaan keskimäärin 145 euroa asukasta kohden. Soveltavan liikunnan menot ovat prosentin luokkaa liikunnan kokonaismenoista. Pääosin vapaaehtoisvoimin toimivat soteyhdistykset ovat tärkeitä soveltavan liikunnan asiantuntijoita ja liikuntaryhmien järjestäjiä. Tarjoamalla avustuksia, tiloja, välineitä ja ohjaajia yhdistyksille, voidaan täydentää kuntien soveltavan liikunnan tarjontaa.
3. Kehittämällä ulko- ja sisäliikuntapaikkojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esteettömyys tulee huomioida kevyen liikenteen väylillä, liikuntapaikoilla, ulkoilureiteillä ja lähiliikuntapaikoilla. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä; yhdenvertaisuus ei toteudu, jos liikuntapaikoille ei pääse tai siellä ei pysty tai osaa toimia. Esteettömyys edistää kaikkien osallistumista ja esteettömyyskartoitukset ovat keskeinen työkalu tähän. Kunnista 54 prosenttia on tehnyt esteettömyyskartoituksia, mutta ei säännöllisesti.
4. Kuulemalla kohderyhmiä palveluiden kehittämiseksi. Järjestöissä on asiantuntijuutta soveltavan liikunnan käyttäjien tarpeista. Alle puolet (48 %) kunnista ilmoittaa, että kunnassa on soveltavaa liikuntaa käsittelevä yhteistyöelin ja noin 40 prosenttia kunnista järjestää säännöllisiä asiakas- tai asukaskuulemisia.
5. Edistämällä yhteistyötä lähikuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Kuntien ja hyvinvointialueiden liikuntaneuvonnan kautta tavoitetaan erityisesti vähän liikkuvia, myös soveltavan liikunnan kohderyhmään kuuluvia. Kuntien ja hyvinvointialueiden on tärkeää ohjata asiakkaita yhdistysten liikuntatoimintaan. Lisäksi toimivia yhteistyön muotoja ovat mm. uimahallien tai muiden esteettömien liikuntatilojen käytön tukeminen yli kuntarajojen.
6. Lisäämällä osaamista ja ymmärrystä soveltavasta liikunnasta. Erityisliikunnanohjaajien määrä on vähentynyt kunnissa ja harvassa kunnassa soveltava liikunta on osa kunnan liikuntastrategiaa. Kuntien tarjoama koulutus erityisryhmien tarpeista liikunnanohjaajille, hyvinvointikoordinaattoreille ja muille ammattilaisille sekä yhdistyksissä toimiville liikunnan vertaisohjaajille parantaa soveltavan liikunnan palveluiden laatua. Tietouden lisääminen eri liikkumismahdollisuuksista kannustaa kuntalaisia liikunnalliseen elämäntapaan.

Soveltava liikunta ei ole strateginen valinta, sillä vammaisille henkilöille tulee taata yhdenvertaiset oikeudet urheiluun ja vapaa-ajantoimintaan YK:n vammaisyleissopimuksen (2016 / 30 §) mukaisesti. Kuntalain mukaan (2015 / 1 §) kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Lisäksi liikuntalaissa (2015 / 5 §) on määritelty kunnan vastuulle luoda asukkaille yleiset edellytykset liikunnalle paikallistasolla; 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille näyttäisi aiheuttaneen haasteita kuntien soveltavan liikunnan järjestämiselle. Kunnat ovat antaneet kriittistä palautetta yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa liittyen esimerkiksi palveluketjun toimivuuteen hyvinvointialueen terveys- ja kuntoutuspalveluista kunnan tarjoamiin soveltavan liikunnan palveluihin.

Me kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöt olemme huolissamme soveltavan liikunnan tulevaisuudesta. Kannustamme kuntia soveltavan liikunnan edellytysten ja palveluiden kehittämiseen järjestöjen kanssa, jotta kuntalaisten yhdenvertainen oikeus liikkumiseen toteutuu.

Allekirjoittajat

• Aivoliitto ry
• Aivovammaliitto ry
• Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
• Epilepsialiitto ry
• Hengitysliitto ry
• Invalidiliitto ry
• Lihastautiliitto ry
• Liikehäiriösairauksien liitto ry
• Mielenterveyden keskusliitto ry
• Muistiliitto ry
• Neuroliitto ry
• Selkäliitto ry
• Suomen CP-liitto ry
• Suomen Luustoliitto ry
• Suomen Nivelyhdistys ry
• Suomen Paralympiakomitea ry
• Suomen Reumaliitto ry
• Suomen Sydänliitto ry

Lähteet

1. Timo Ala-Vähälä. 2024. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023 (liikuntaneuvosto.fi). Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2024:2.
2. Liikuntatieteellinen Seura & Sanastokeskus. 2023. Soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanasto (lts.fi). Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä, nro 23, 2023.
3. Valtiokonttori. Kuntien keskeiset tunnusluvut 2023 (tutkihallintoa.fi).
4. Petteri Muukkonen ym. 2022. Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta – työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun (blogs.helsinki.fi). Helsingin yliopisto.
5. THL. 2024. TEA-viisari: Liikunnan edistäminen strategioissa (teaviisari.fi).

Organisationerna uppmuntran till kommuner att upprätthålla och utveckla förutsättningar och tjänster för anpassad fysisk aktivitet

Kommunerna är de viktigaste leverantörerna av tjänster för tillämpad motionsservice i Finland. Folkhälso-, patient- och handikapporganisationer vill uppmuntra kommunerna att stärka den anpassade fysiska aktivitetens roll, som är av stor betydelse för personer med funktionsnedsättning, personer med funktionshinder och personer med långtidssjukdomar. Organisationerna är oroade över tillståndet och framtiden för den anpassade motionen i kommunerna, baserat på Riksidrottsförbundets rapport (2024) om situationen för den anpassade motionen fysiska aktiviteten i kommunerna.

Att upprätthålla och utveckla förutsättningarna och tjänsterna för anpassad motion/fysisk aktivitet är ett viktigt steg mot ett mer öppet och jämlikt samhälle för alla. Detta kan avsevärt förbättra förutsättningarna för motion för personer med funktionsnedsättning, personer med funktionshinder och personer med långtidssjukdomar och främja deras välbefinnande och delaktighet i samhället.

Anpassad motion (tidigare kallad specifik fysisk aktivitet) definieras som organiserad fysisk aktivitet eller aktiviteter för att främja fysisk aktivitet för personer som på grund av funktionsnedsättning, sjukdom eller andra funktionsnedsättningar eller deras inverkan på sociala situationer har svårt att delta i de fysiska aktiviteter som är allmänt tillgängliga. Anpassad motion riktar sig särskilt till personer med funktionsnedsättning, personer med långvarig sjukdom och personer över 65 år som har en betydande nedsättning av funktionsförmågan. Cirka 15 procent av Finlands befolkning utövar anpassad motion och målgruppen växer i takt med att befolkningen åldras.

Vi som organisationer uppmuntrar kommunerna att upprätthålla och utveckla förutsättningarna för anpassad motion på följande sätt

1. Möjliggöra för alla medborgare att delta i fysisk aktivitet genom att tillhandahålla grupper för anpassad motion och genom att bevilja förmåner för frivillig fysisk aktivitet för specifika grupper. 59% av kommunerna har någon form av rabattkortssystem för att stödja frivillig fysisk aktivitet för funktionshindrade invånare. Motionsförmåner eliminerar inte behovet av anpassade grupper för fysisk aktivitet, men är ett viktigt incitament för dem som har begränsade möjligheter att delta i fysisk aktivitet i grupp. Antalet anpassade motionsgrupper som erbjuds av kommunerna har minskat under de senaste åren.
2. Stödja föreningar som organiserar anpassad motion. I genomsnitt spenderar kommunerna cirka 1,8 euro per invånare på anpassad motion. År 2023 kommer kommunerna att spendera i genomsnitt 145 euro per invånare på idrott som helhet. Utgifterna för tillämpad idrott utgör cirka 1 % av de totala utgifterna för idrott. Sociala föreningar, som huvudsakligen drivs av volontärer, är viktiga experter på anpassad motion och organisatörer av motionsgrupper. Genom att tillhandahålla bidrag, anläggningar, utrustning och instruktörer till dessa föreningar kan de komplettera utbudet av anpassad motion i kommunerna.
3. Genom att förbättra tillgängligheten och användbarheten för idrottsanläggningar utomhus och inomhus. Tillgänglighet bör beaktas i lätta trafikleder, idrottsanläggningar, friluftsleder och lokala idrottsanläggningar. Tillgänglighet handlar inte bara om att kunna röra sig. Jämlikhet uppnås inte om människor inte har tillgång till, eller inte kan fungera på, platser för fysisk aktivitet. Tillgänglighet främjar deltagande för alla och kartläggning av tillgänglighet är ett viktigt verktyg för detta. 54% av kommunerna har genomfört tillgänglighetsundersökningar, men inte regelbundet.
4. Genom att konsultera målgrupper för att utveckla tjänster. Organisationer har expertis om behoven hos användare av anpassad motion. Mindre än hälften (48%) av kommunerna uppger att de har ett samarbetsorgan för anpassad motion, och cirka 40% av kommunerna organiserar regelbundna samråd med klienter eller invånare.
5. Främja samarbete mellan grannkommuner och välfärdsområden. Kommunala och regionala rådgivningstjänster för motion är särskilt användbara för att nå personer med låg fysisk aktivitetsnivå, inklusive målgruppen för tillämpad fysisk aktivitet. Det är viktigt att kommuner och välfärdsregioner hänvisar kunder till föreningarnas aktiviteter för motion. Dessutom är stöd till användning av simhallar eller andra tillgängliga idrottsanläggningar över kommungränserna en effektiv form av samarbete.
6. Öka kunskapen om och förståelsen för anpassad motion. Antalet specialiserade motionsinstruktörer i kommunerna har minskat och i få kommuner är anpassad motion en del av den kommunala strategin för fysisk aktivitet. Utbildning som kommunerna tillhandahåller om specialgruppers behov för motionsinstruktörer, välfärdssamordnare och andra yrkesverksamma, samt för kamratinstruktörer i föreningar, kommer att förbättra kvaliteten på anpassade motionstjänster. Ökad medvetenhet om olika alternativ för fysisk aktivitet kommer att uppmuntra medborgarna att anta en mer fysisk livsstil.

Anpassad motion är inte ett strategiskt val, eftersom personer med funktionsnedsättning måste garanteras lika rättigheter till idrotts- och fritidsaktiviteter i enlighet med FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning (2016/30§). Enligt kommunallagen (2015/1§) ska kommunen främja kommuninvånarnas välfärd och områdets livskraft samt ordna tjänster för kommuninvånarna på ett ekonomiskt, socialt och miljömässigt hållbart sätt. I idrottslagen (2015/5§) fastställs dessutom kommunens ansvar för att skapa allmänna förutsättningar för motion och idrott på lokal nivå för kommuninvånarna; 1) genom att ordna idrottstjänster och motion som främjar hälsa och välbefinnande med beaktande av olika målgrupper; 2) genom att stödja medborgarverksamhet, inklusive föreningsverksamhet; och 3) genom att bygga och underhålla idrottsanläggningar.

Överföringen av social- och hälsovårdstjänster från kommunerna till välfärdsområdena verkar ha skapat utmaningar för organiseringen av anpassad motion i kommunerna. Kommunerna har gett kritisk feedback om samarbetet med välfärdsområdena, till exempel om hur servicekedjan från välfärdsområdets hälso- och rehabiliteringstjänster till kommunens tjänster för anpassad motion fungerar. (5) Vi som folkhälso-, patient- och handikapporganisationer är oroade över framtiden för anpassad motion. Vi uppmuntrar kommunerna att utveckla förutsättningarna och tjänsterna för anpassad motion i samarbete med organisationerna, så att den lika rätten till fysisk aktivitet för alla medborgare förverkligas.

• Aivoliitto rf
• Aivovammaliitto rf
• Allergi-, Hud- och Astmaförbundet rf
• Epilepsiförbundet rf
• Andningsförbundet rf
• Invalidförbundet rf
• Muskel- och Ledförbundet rf
• Rörelsestörningar-förbundet rf
• Mentalhälsans centralförbund rf
• Minnesförbundet rf
• Finlands Neuroförbund rf
• Ryggförbundet rf
• Finlands CP-förbund rf
• Finlands Skelettförbund rf
• Finlands Ledförbund rf
• Finlands Paralympiska Kommitté rf
• Finlands Reumatismförbund rf
• Finlands Hjärtförbund rf

Källor

1. Timo Ala-Vähälä. 2024. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023 (liikuntaneuvosto.fi). Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2024:2.
2. Liikuntatieteellinen Seura & Sanastokeskus. 2023. Soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanasto (lts.fi). Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä, nro 23, 2023.
3. Valtiokonttori. Kuntien keskeiset tunnusluvut 2023 (tutkihallintoa.fi).
4. Petteri Muukkonen ym. 2022. Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta – työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun (blogs.helsinki.fi). Helsingin yliopisto.
5. THL. 2024. TEA-viisari: Liikunnan edistäminen strategioissa (teaviisari.fi).