Neuroliiton vastuullisuusohjelma
Neuroliiton vastuullisuusohjelma 2027–2030
Vastuullisuuslupaus
Toteutamme perustehtävää tavalla, joka vahvistaa neurologisia sairauksia sairastavien ja heidän läheistensä hyvinvointia, oikeuksia ja osallisuutta. Kannamme vastuun toimintamme vaikutuksista avoimesti ja pitkäjänteisesti.
1. Vastuullisuus Neuroliitossa
Vastuullisuus on tapa toteuttaa liiton perustehtävää oikeudenmukaisesti, avoimesti, turvallisesti ja pitkäjänteisesti.
Neuroliiton vastuullisuus toteutuu siinä, miten neurologisia sairauksia sairastavat ihmiset ja heidän läheisensä kohdataan, miten palvelut tuotetaan, miten henkilöstöstä ja vapaaehtoisista huolehditaan, miten varoja ja luonnon resursseja käytetään sekä miten päätöksistä ja toiminnan vaikutuksista kannetaan vastuu. Se ei ole erillinen hanke, vaan osa jokapäiväistä työtä.
Vastuullisuusohjelma koskee Neuroliitto ry:tä ja sen toimintayksiköitä. Sitä sovelletaan myös Neuroliitto-konserniin kuuluvien yhtiöiden ja Suomen MS-säätiö sr:n toimintaan niiden oman päätöksenteon ja sääntöjen puitteissa. Yhteistyö- ja hankintasuhteissa ohjelma ohjaa kumppanivalintoja ja sopimusehtoja mahdollisuuksien mukaan.
Kaikessa toiminnassa velvoittavia lähtökohtia ovat lainsäädäntö, viranomaismääräykset, sitovat säännöt ja ohjeet sekä sopimuskumppanien ja rahoittajien asettamat ehdot.
Perustehtävä vastuullisuustyön perustana
Neuroliiton vastuullisuutta arvioidaan ennen kaikkea sen perusteella, edistääkö toiminta liiton sääntöjen mukaista tarkoitusta: neurologisia sairauksia sairastavien ihmisten hoitoa ja kuntoutusta, heidän yhteiskunnallisia oikeuksiaan, hyvinvointiaan ja osallisuuttaan.
Liitto toteuttaa tarkoitustaan monipuolisella järjestötoiminnalla, asumispalveluilla ja kuntoutuksella, ja myös konserniyhtiöidensä kautta.
Arvot ja vastuullisuusperiaatteet
- Inhimillisyys: ihmisarvo, yksilöllisyys ja myötätunto ohjaavat kohtaamisia ja ratkaisuja.
- Yhteisöllisyys: osallisuus, vertaistuki ja yhdessä tekeminen vahvistavat hyvää elämää.
- Luotettavuus: toiminta on lainmukaista, avointa, johdonmukaista ja turvallista.
- Asiantuntevuus: päätökset ja palvelut perustuvat osaamiseen, tietoon ja jatkuvaan oppimiseen.
Agenda 2030 viitekehyksenä
Tämän vastuullisuusohjelman viitekehyksenä on YK:n Agenda 2030, joka yhdistää sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden. Neuroliiton toimintaan liittyvät erityisesti seuraavat Agenda 2030:n osa-alueet: terveys ja hyvinvointi, ihmisarvoinen työ, eriarvoisuuden vähentäminen, kestävät yhteisöt, vastuullinen kuluttaminen, hyvä hallinto sekä yhteistyö ja kumppanuus.
Näitä tavoitteita sovelletaan liiton perustehtävän ja olennaisten vaikutusten kautta, ei erillisenä raportointilistana.
2. Vastuullisuusteemat ja sidosryhmät
Vastuullisuustyö kohdistetaan erityisesti asioihin, joilla on suurin merkitys sidosryhmiin kuuluville, liiton perustehtävälle ja toiminnan jatkuvuudelle.
Keskeisiä sidosryhmiä ovat jäsenet, asiakkaat / asukkaat ja heidän läheisensä, jäsenyhdistykset, henkilöstö, vapaaehtoiset, luottamushenkilöt, viranomaiset, palvelujen järjestäjätahot sekä yhteistyö- ja yrityskumppanit. Heidän tarpeitaan ja kokemuksiaan selvitetään mm. palautekyselyillä, keskusteluilla ja muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla.
Olennaiset vastuullisuusteemat ryhmitellään tässä ohjelmassa viiteen kokonaisuuteen: vastuu tuotettavista palveluista, vastuu henkilöstöstä ja vapaaehtoisista, vastuullinen hallinto ja taloudenhoito, vastuu ympäristövaikutuksista sekä vastuu tietojen suojaamisesta ja teknologian käytöstä.
- 2.1. Vastuu tuotettavista palveluista
Yhdenvertaisuus, osallisuus ja saavutettavuus
Syrjintää, häirintää, epäasiallista kohtelua tai eriarvoistavia käytäntöjä ei hyväksytä. Neuroliitto tunnistaa, että toimintakyvyn, taloudellisen aseman tai digitaalisten valmiuksien erot voivat muodostaa osallistumisen esteitä. Fyysistä, digitaalista, viestinnällistä ja asenteellista saavutettavuutta parannetaan suunnitelmallisesti. Tietoa tarjotaan ymmärrettävässä muodossa ja vaihtoehtoisia osallistumis- ja asiointitapoja järjestetään mahdollisuuksien mukaan.
Asumis- ja kuntoutuspalvelujen laatu ja turvallisuus
Palvelut toteutetaan turvallisesti, asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Toiminta perustuu tarvittaviin lupiin ja rekisteröinteihin, viranomaisohjaukseen, sopimuksiin sekä ajan tasalla oleviin omavalvontasuunnitelmiin. Henkilöstö perehdytetään omavalvontaan. Vaara- ja haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan ja käsitellään, ja niiden perusteella toteutetaan korjaavat ja ehkäisevät toimet.
Asumispalvelun ja kuntoutuksen tavoitteet sovitaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen lähiverkostonsa kanssa. Toiminta perustuu ammatilliseen osaamiseen, tarkoituksenmukaiseen näyttöön ja asiakkaan hyvän arjen edellytyksiin. Tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä ja resurssien kohdentamisessa.
Itsemääräämisoikeus ja asiakkaan oikeudet
Asukas / asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Hänellä on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, tehdä valintoja ja osallistua palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Asumispalveluissa asuntoa kunnioitetaan asukkaan kotina. Turvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta sovitetaan yhteen yksilöllisesti. Rajoitustoimia ei käytetä kiireen, resurssipulan, ergonomian tai työn sujuvuuden perusteella. Mahdollisten rajoitustoimien tulee perustua lakiin, olla välttämättömiä ja oikeasuhtaisia sekä asianmukaisesti arvioituja, valvottuja ja dokumentoituja.
Jatkuvuus ja varautuminen
Palvelujen jatkuvuutta vahvistetaan riskikartoituksilla sekä valmius- ja jatkuvuussuunnittelulla. Tavoitteena on ehkäistä asiakkaille ja henkilöstölle aiheutuvia vaaroja ja turvata välttämättömät palvelut myös esimerkiksi sähkökatkosten, tietojärjestelmähäiriöiden, epidemioiden tai henkilöstövajeen aikana.
- 2.2. Vastuu henkilöstöstä ja vapaaehtoisista
Henkilöstövastuu
Neuroliitto toimii työnantajana lainmukaisesti, yhdenvertaisesti ja ennakoitavasti. Työsuhteissa noudatetaan soveltuvia työehtosopimuksia, työlainsäädäntöä ja henkilöstöohjeita. Työsuojelu, työterveyshuolto, perehdytys, osaamisen kehittäminen, varhainen tuki ja henkilöstön osallistuminen ovat osa johtamista. Työn ja muun elämän yhteensovittamista tuetaan tehtävien ja toiminnan mahdollisuuksien rajoissa.
Osaamistarpeita tunnistetaan tehtävien, riskien, asiakastarpeiden, palautteen ja toiminnan muutosten perusteella. Koulutus voi painottua esimerkiksi neurologisiin sairauksiin, hoitotyön erityiskysymyksiin, ergonomiaan, hygieniaan, turvallisuuteen, ensiapuun, tietosuojaan, saavutettavuuteen ja työyhteisötaitoihin. Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan käytännön työssä.
Rekrytointi, työehdot, työn organisointi, koulutusmahdollisuudet ja urakehitys perustuvat tehtävän vaatimuksiin ja syrjimättömiin periaatteisiin. Häirintään ja epäasialliseen kohteluun puututaan. Työyhteisössä vahvistetaan avointa keskustelua, rakentavaa palautetta ja psykologisesti turvallisia toimintatapoja.
Vapaaehtoistoiminnan periaatteet
Vapaaehtoisen tehtävä, toimivalta, vastuut, rajat ja yhteyshenkilö määritellään etukäteen. Vapaaehtoinen ei korvaa ammattihenkilöstöä eikä hoida tehtäviä, jotka edellyttävät ammatillista kelpoisuutta, viranomaispäätöstä tai erityistä käyttöoikeutta. Hän saa tehtävään suhteutetun perehdytyksen ja jatkuvan tuen. Turvallisuus-, salassapito-, tietosuoja- ja vakuutuskysymykset huomioidaan. Vapaaehtoisella on oikeus keskeyttää tehtävä ja saada tukea kuormittavissa tilanteissa.
- 2.3. Vastuu hallinnosta ja taloudesta
Vastuut ja päätöksenteko
Liittohallitus vastaa vastuullisuuden strategisesta ohjauksesta, ohjelman hyväksymisestä ja toimeenpanon valvonnasta. Toimitusjohtaja vastaa ohjelman toimeenpanon organisoinnista ja kytkemisestä strategiaan, vuosittaiseen suunnitteluun, talousarvioon, riskienhallintaan ja raportointiin. Johtoryhmä yhteensovittaa toimeenpanoa. Toimintayksiköiden johtajat ja esihenkilöt vastaavat tavoitteiden viemisestä käytäntöön omilla vastuualueillaan. Jokainen työntekijä, luottamushenkilö ja vapaaehtoinen toimii ohjelman periaatteiden mukaisesti omassa tehtävässään.
Riskienhallinta, sisäinen valvonta ja ilmoittaminen
Strategisia, operatiivisia, taloudellisia, vahinko-, tietosuoja-, tietoturva- ja maineriskejä arvioidaan osana johtamista. Riskienhallinnassa painotetaan ennaltaehkäisyä, selkeitä vastuita, toiminnan jatkuvuutta ja tapahtumista oppimista. Sisäinen valvonta järjestetään toiminnan laajuus ja riskit huomioon ottaen. Epäillyistä väärinkäytöksistä tai epäeettisestä toiminnasta on mahdollisuus ilmoittaa sovittuja kanavia käyttäen. Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti, puolueettomasti ja ilman ilmoittajaan kohdistuvia vastatoimia.
Korruption ja väärinkäytösten torjunta
Lahjontaa, petoksia, kavalluksia, suosintaa tai varojen asiatonta käyttöä ei hyväksytä. Toimivaltuudet, käyttöoikeudet ja maksuliikenne järjestetään niin, että vaarallisia työyhdistelmiä vältetään. Sidonnaisuudet ja esteellisyydet tunnistetaan ja dokumentoidaan. Lahjojen ja vieraanvaraisuuden tulee olla kohtuullisia eivätkä ne saa vaikuttaa päätöksentekoon.
Kestävä talous ja avustusten hallinta
Taloutta johdetaan pitkän aikavälin tasapainon, maksuvalmiuden ja hallitun riskin pohjalta. Taloudellista tulosta ei tavoitella palvelujen sisällön tai laadun kustannuksella. Julkiset avustukset, lahjoitukset ja muu sidottu rahoitus käytetään päätösten, sopimusten ja ilmoitetun käyttötarkoituksen mukaisesti. Kustannuspaikkaseuranta, työajan kohdentaminen ja dokumentointi järjestetään luotettavasti. Rahoittajille annetaan oikeat ja riittävät tiedot ja olennaisista muutoksista ilmoitetaan ehtojen mukaisesti.
Hankinnat ja kumppanuudet
Hankinnoissa noudatetaan lakia, rahoittajien ehtoja, hankintaohjetta, avoimuutta ja tasapuolisuutta. Hinnan ja laadun lisäksi voidaan huomioida ympäristövaikutukset, sosiaalinen vastuu, saavutettavuus, tietoturva, toimitusvarmuus ja elinkaarikustannukset. Menettelyt, vertailut, päätökset ja poikkeusperusteet dokumentoidaan. Yritysyhteistyön tulee tukea Neuroliiton tarkoitusta ja arvoja eikä se saa vaarantaa riippumattomuutta, asiantuntijuutta tai luottamusta. Tavoitteet, vastuut, vastikkeet ja viestintä sovitaan läpinäkyvästi.
Vastuullinen sijoitustoiminta ja varainhankinta
Sijoitusvarallisuutta hoidetaan hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja riittävästi hajauttaen. Sijoituskohteita voidaan rajata pois, jos niiden toiminta on selvästi ristiriidassa Neuroliiton tarkoituksen, arvojen tai sijoituspolitiikan kanssa.
Varainhankinta perustuu totuudenmukaiseen viestintään ja lahjoittajan tahdon kunnioittamiseen.
- 2.4. Vastuu ympäristövaikutuksista
Merkittävät suorat ympäristövaikutukset liittyvät toimitiloihin, energiankäyttöön, liikkumiseen, hankintoihin, ruokailuun, materiaalivirtoihin ja jätteisiin. Energiankulutusta seurataan tarkoituksenmukaisella tasolla ja energiatehokkuutta parannetaan huolto-, korjaus- ja investointipäätöksissä. Tilojen turvallinen lämpötila, ilmanvaihto ja esteettömyys asetetaan säästötoimien edelle.
Hankinnoissa suositaan tarpeeseen perustuvia, kestäviä, korjattavia ja elinkaarikustannuksiltaan perusteltuja ratkaisuja. Materiaalien käyttöä ja ruokahävikkiä vähennetään, uudelleenkäyttöä lisätään ja jätteet lajitellaan paikallisten järjestelyjen mukaan. Lääke-, pistävä, vaarallinen ja tietosuojajäte käsitellään erillisten ohjeiden mukaisesti. Etäosallistumista ja vähäpäästöisempiä kulkutapoja hyödynnetään tehtävän ja osallistujien tarpeiden mukaan.
- 2.5. Vastuu tietojen suojaamisesta ja teknologian käytöstä
Tietojen käsittely ja poikkeamien hallinta
Kaikkia suojattavia tietoja käsitellään lainmukaisesti, huolellisesti ja vain määriteltyihin tarkoituksiin. Käyttöoikeudet perustuvat työtehtäviin ja henkilökohtaisiin tunnuksiin. Rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän roolit määritellään, ja ulkoistuksissa tehdään tarvittavat tietosuoja-, salassapito- ja käsittelysopimukset. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus jatkuu tehtävän tai työsuhteen päätyttyä soveltuvien velvoitteiden mukaisesti.
Tietoturva- ja tietosuojapoikkeamat ilmoitetaan viipymättä sovitun menettelyn mukaan. Laajuus, vaikutukset ja ilmoitusvelvollisuudet arvioidaan, tapahtuma dokumentoidaan ja rajoittavat toimet käynnistetään. Juurisyyt selvitetään ja korjaavien toimien toteutumista seurataan. Koulutus, harjoitukset, varmuuskopiointi ja jatkuvuusjärjestelyt tukevat varautumista.
Vastuullisen tekoälyn periaatteet
Tekoälyä käytetään harkitusti ihmisen työtä tukevana välineenä. Käytössä huolehditaan tietosuojasta, tietoturvasta, luottamuksellisuudesta, tekijänoikeuksista, saavutettavuudesta ja syrjimättömyydestä. Salassa pidettäviä tai luottamuksellisia tietoja ei käsitellä palvelussa ilman hyväksyttyä käyttötapaa ja asianmukaisia suojatoimia. Tekoälyn tuottaman sisällön oikeellisuus, asianmukaisuus ja lähteet tarkistetaan aina tehtävän edellyttämällä tavalla. Vastuu päätöksestä, asiakkaan kohtelusta ja julkaistavasta sisällöstä säilyy aina ihmisellä.
3. Tavoitteet, mittarit ja raportointi
- Vuosittainen toimeenpano
Vastuullisuuden tavoitteita voidaan täsmentää vuosittain laadittavissa toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Mahdolliset vuositason tavoitteet valitaan olennaisuuden, riskien, sidosryhmäpalautteen ja vaikuttavuuden perusteella. Jokaiselle tavoitteelle määritellään vastuuhenkilö, mittari, tavoitetaso, olennaiset toimet ja raportointiajankohta. Yksiköt voivat asettaa yhteisten tavoitteiden lisäksi omaan toimintaansa sopivia tarkentavia tavoitteita.
- Seuranta, poikkeamat ja oppiminen
Mittareilla seurataan sekä tehtyjä toimia että aikaansaatua muutosta. Poikkeamat kirjataan, arvioidaan ja käsitellään niiden vakavuuden edellyttämällä tasolla. Välittömät haitat rajoitetaan, korjaaville toimille nimetään vastuu ja määräaika ja toteutuminen varmistetaan. Olennaiset poikkeamat ja toistuvat ilmiöt raportoidaan johdolle ja hallitukselle ja hyödynnetään riskienhallinnan, perehdytyksen ja ohjeiden kehittämisessä.
- Raportointi ja viestintä
Liittohallitukselle annetaan vastuullisuuskatsaus, jossa kuvataan keskeiset toimenpiteet, tulokset, poikkeamat ja todetut kehittämistarpeet. Kiireelliset tai merkittävät riskit tuodaan päätöksentekoon viipymättä. Ulkoisessa viestinnässä annetaan oikea ja riittävä kuva toiminnasta. Tavoitteet, toteutuneet toimet ja todennetut tulokset erotetaan toisistaan. Myös puutteista kerrotaan tasapainoisesti vaarantamatta yksityisyyttä tai luottamuksellisuutta.
4. Hyväksyminen, arviointi ja ohjelmaa tukevat asiakirjat
- Hyväksyminen ja tarkistaminen
Liittohallitus / liittovaltuusto hyväksyy ohjelman. Ennen hyväksymistä sitä käsitellään johdossa sekä tarvittavien asiantuntijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa. Ohjelman ajantasaisuutta arvioidaan vuosittain ja kokonaisuutena viimeistään ohjelmakauden päättyessä. Se päivitetään aiemmin, jos lainsäädäntö, konsernirakenne, strategia, rahoitus, riskit tai toimintaympäristö muuttuvat olennaisesti.
- Ohjelmaa täydentäviä asiakirjoja
- Neuroliitto ry:n ja soveltuvin osin konserniyhteisöjen säännöt sekä hallintosääntö
- Omavalvontaohjelmat ja -suunnitelmat sekä itsemääräämisoikeutta koskevat suunnitelmat
- Henkilöstöä, työsuojelua, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat suunnitelmat
- Tietosuoja-, tietoturva-, salassapito-, vaitiolo- ja lojaliteettiohjeet
- Riskienhallinta-, varautumis- ja jatkuvuussuunnitelmat
- Hankintaohje, sijoituspolitiikka ja yritysyhteistyön periaatteet
- Rahoittajien ehdot ja raportointiohjeet sekä turvallisemman tilan periaatteet
- Vastuullista tekoälyn käyttöä koskeva ohjeistus
Jos ohjelman ja pakottavan lainsäädännön, viranomaismääräyksen, avustuspäätöksen tai sopimusehdon välillä on ristiriita, noudatetaan aina ylemmän tasoista sitovaa velvoitetta. Ohjelma päivitetään tarvittaessa vastaamaan muuttuneita vaatimuksia.