Yhteiskuntamme hukkaa miljoonia jättämällä hyödyntämättä MS-tautia sairastavien täyden työpanoksen

22.10.2019
Kategoriat: Uutinen

MS-tauti on Suomessa nuorten aikuisten yleisin vakava ja parantumaton invalidisoiva neurologinen sairaus, jota sairastaa noin 12 000 suomalaista.* Taudin kustannus yhteiskunnalle on yli 500 miljoonaa euroa vuosittain. Tästä valtaosa, n. 200 milj. €, aiheutuu sairastuneiden menetetystä työpanoksesta.** Yhteiskuntamme hukkaa työvuosia ja miljoonia jättämällä hyödyntämättä MS-tautia sairastavien täyden työpanoksen. Joustavampi osa-aikatyön tukeminen ja ajoissa aloitettu kuntoutus ja lääkehoito ovat ratkaisevassa asemassa myös hallituksen 75 %:n työllisyystavoitteen toteutumisessa.

MS-taudin oireet ovat usein muille näkymättömiä, mutta aiheuttavat merkittävää haittaa niin työelämässä kuin arjessa. Tyypillisesti MS-tauti alkaa 20–50-vuotiaana eli usein tilanteessa, jossa ollaan työuran alkutaipaleella tai eletään niin kutsuttuja ruuhkavuosia. Neuroliiton ja lääkeyhtiö Sanofi Genzymen teettämän kyselyn*** mukaan 79% MS-tautia sairastavista koki, että suurin osa heidän tautinsa oireista eivät näy ulospäin ja että useimmat ihmiset eivät edes tiedä heidän sairastavan MS-tautia. 52% vastanneista puolestaan koki MS-taudin vaikuttaneen heidän kykyynsä pysyä työelämässä. Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että MS-taudin kaltaiset krooniset sairaudet johtavat usein työkyvyttömyyteen.

”Monella etenevää neurologista sairautta sairastavalla, esimerkiksi MS-tautia sairastavalla, tulee jossain vaiheessa tarve työajan lyhentämiseen lääkehoidosta ja kuntoutuksesta huolimatta. Ratkaisuna tähän voisi olla esimerkiksi joustavampi osa-aikatyön tukeminen, jotta emme menetä isoa määrää nuoria työkykyisiä suomalaisia”, toteaa Neuroliiton toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva.

Ruotsin järjestelmästä mallia työkyvyn säilymiseen

Nuorimmilla sairastuneilla tarve työajan lyhentämiseen voi ilmetä jo ensimmäisessä työpaikassa, mutta tyypillisempää on, että tarve lisääntyy keski-iässä.

”Ruotsin järjestelmä on toisenlainen kuin Suomessa. Myös Suomessa osasairauspäivärahajärjestelmää voitaisiin laajentaa työhön paluun näkökulman lisäksi vähittäisen työkyvyn alenemisen tukemiseen. Tämä mahdollistaisi osittaisen työkyvyn säilymisen entistä pidempään ja todennäköisesti viivyttäisi osatyökyvyttömyyseläkkeen tarvetta ja mahdollistaisi kompensaation osa-aikatyöhön myös nuorille, joilla ei ole riittävää työeläkekertymää”, jatkaa Ylikylä-Leiva.

Ajoissa aloitettu kuntoutus ja lääkehoito avainasemassa työllisyyden tukemisessa

Kustannukset yhteiskunnalle kasvavat, mitä myöhemmin MS-tautia sairastavien kuntoutus ja lääkehoito aloitetaan.** Ajoissa aloitetulla laadukkaalla hoidolla ja kuntoutuksella voidaan tehokkaasti hidastaa taudin etenemistä ja lisätä aktiivisia työvuosia.

”MS-taudin diagnostiikka ja lääkehoito ovat kehittyneet paljon viime vuosina. Kehitys näyttäisi hyödyttäneen erityisesti nuoria sairastavia; he saavat diagnoosin aiempaa varhemmin ja jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle suhteessa vähemmän. Ikäryhmässä 16–44-vuotiaat työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on tippunut vuosikymmenen aikana yli 10 prosenttia, kertoo kuntoutusjohtaja”, professori Juhani Ruutiainen Neuroliitosta.

Suomalainen MS-taudin tutkimus on maailman huippua. Tällä hetkellä tutkijat pyrkivät löytämään vastausta MS-taudin syntymekanismiin. Lisäksi lääkeyhtiöt tutkivat ja kehittävät jatkuvasti MS-taudin lääkehoitoja ja hoidollisia ratkaisuja, joilla voidaan entistä paremmin vaikuttaa yhä useamman MS-tautia sairastavan elämään ja työkykyyn. Neuroliitto puolestaan tarjoaa kuntoutusta ja neuvontapalveluja sairastavien tarpeisiin sekä vaikuttaa sairastavia tukevaan lainsäädäntöön ja sen soveltamiskäytäntöihin.

”Kaikki nämä toimet tähtäävät siihen, että MS-taudin puhkeaminen voidaan tulevaisuudessa estää kokonaan. Mutta se ei riitä: myös yhteiskunnan täytyy tulla vastaan puolitiehen. Meillä ei ole varaa hukata MS-tautia sairastavia – heitä tarvitaan niin kotona kuin työelämässä”, Ylikylä-Leiva toteaa.

Lisätietoja

Neuroliitto ry, viestintäpäällikkö Mari Vilska,
p. 040 0828 537, mari.vilska@neuroliitto.fi

MS-taudin näkymätön taakka -tilaisuus 23.10. klo 16

Neuroliitto, Roche ja Sanofi Genzyme järjestävät MS-taudin näkymätön taakka -tilaisuuden 23.10. klo 16 alkaen eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3, sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta). Tilaisuutta emännöi sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Veronica Rehn-Kivi. Tilaisuudessa kuullaan mm. valtiosihteeri Pilvi Torstin puheenvuoro osatyökykyisten työllistämisen merkityksestä työllisyystavoitteiden näkökulmasta sekä MS-sairastavan puheenvuoro elämästä yhteiskunnassamme MS-taudin kanssa. Katso tilaisuuden koko ohjelma.

*) MS-tautia sairastavien arvioitu lukumäärä tällä hetkellä (lokakuu 2019) MS-rekisteristä saadun tiedon mukaan.

**) Neuroliitto ry:n ja Novartis Finland Oy:n toteuttamassa DEFENSE-tutkimuksessa (Ruutiainen J, Viita A-M, Hahl J, Sundell J, Nissinen H. Burden of illness in multiple sclerosis (DEFENSE) study: The costs and quality of life of Finnish patients with multiple sclerosis. Journal of Medical Economics 2015. doi: 10.3111/13696998.2015.1086362) selvitettiin MS-taudin yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia ja vaikutusta elämänlaatuun ja arkielämään. Postikyselynä toteutettuun tutkimukseen kutsuttiin 1 500 MS-tautia sairastavaa Neuroliiton jäsentä, joista vastauksensa antoi 553.

***) Neuroliitto ja Sanofi Genzyme selvittivät MS-taudin vaikutuksia suomalaisten MS-tautia sairastavien ja heidän läheishoitajiensa fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä sosiaaliseen elämään 15.12.2017–25.1.2018 kyselyllä, johon vastattiin sähköisesti Neuroliiton Facebook-sivustolla olevan linkin kautta. Kyselyyn vastasi 835 MS-tautia sairastavaa ja 124 MS-tautia sairastavan läheishoitajaa (ei ammattilaishoitajaa).

GZFI.MS.19.10.0335a(1)
FI/ROCH/1910/0162

Logo