Teknologia tukee kuntoutusta, mutta ei korvaa ihmistä

Pääkirjoitus, Avain-lehti 2/2018

Teknologia on tuonut kuntoutukseen paljon myönteistä: palvelut ovat entistä laajemman joukon saatavilla ja kuntoutuksen sisältö aiempaa monipuolisempaa. Asiantuntijat ovat alansa huippuja Suomessa, mutta eivät riitä kaikkialle. Etäpalvelut tasaavat paikkakuntakohtaisia eroja ja tarjoavat mahdollisuuden konsultoida asiantuntijaa ”kasvokkain”, vaikka välimatkaa olisi satoja kilometrejä.

Verkossa tapahtuva etäkuntoutus on yksi vaihtoehto niille, jotka eivät halua tai voi osallistua avo- tai laitosmuotoiseen kuntoutukseen. Este on monesti yksinkertainen: pitkät etäisyydet, työtilanne tai lapsiperheen ruuhkainen arki, josta ei noin vain irrottauduta. Toiset haluavat pitää salassa henkilöllisyytensä sairautensa takia ja tietyn tyyppisillä verkkokursseilla tämä onnistuu hyvin.

Etäkuntoutusta pidetään edullisena ja maksajan näkökulmasta etäpalvelujen määrää tulisi varmasti entisestään kasvattaa. Etäteknologian hyödyistä kuntoutuksessa on kuitenkin toistaiseksi vasta niukasti ja pääosin heikkolaatuista tutkimuksellista näyttöä.

Haasteena on palvelujen teknologia itsessään: kuntoutujan pitäisi kyetä käyttämään erilaisia teknisiä laitteita kotonaan, eikä se ole aina itsestään selvää. Iäkkäämmät saattavat kokea käytön vaikeaksi, mutta haasteita voi olla myös nuoremmilla: tietokoneen näppäimistö, puhumattakaan älypuhelimen näytöstä, saattaa olla mahdoton käyttää, jos sormet ovat MS-taudin kangistamat.

Käytännön kuntoutustyössämme Neuroliitossa erilaiset teknologiset pelisovellukset ovat osoittautuneet toimiviksi. Pelilliset harjoitukset antavat välittömän palautteen suorituksesta, koukuttavat sopivasti ja motivoivat jatkamaan vaikkapa fyysisiä harjoitteita.

Teknologia ei kuitenkaan voi korvata ihmistä. Kuntoutujien kirjo on laaja ja neurologinen fysioterapia niin monimuotoista, ettei hyviin tuloksiin voida päästä vain yhden sovelluksen tai toimintamallin kautta. Tutkimusnäyttö teknologisavusteisten laitteiden vaikuttavuudesta on toistaiseksi niukkaa. Robottiavusteisten kävelyharjoitusten vaikutusta MS-potilaan kävelynopeuteen ja -kestävyyteen on tutkittu. Kun tuloksia verrattiin perinteisemmän kävelyharjoituksen tehoon, ei esiin tullut selkeää eroa.

Robotiikka ja automaatio korvaavat jo monelta osin meidän ihmisten rutiinitöitä. Kuntoutustoiminnassa ne toivottavasti mahdollistavat voimavarojen keskittämisen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kustannuksia kasvattamatta saataisiin siis laadukkaampaa kuntoutusta.

Tämä tulisikin pitää kirkkaana mielessä, kun teknologiaa tuodaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja: teknologian tulee mahdollistaa entistä laadukkaammat ihmisten väliset terapiasuhteet, ei etäännyttää potilasta bittimuurin taakse.

 

Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Neuroliitto
Saija Järviö, fysioterapian esimies, Neuroliitto, Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Logo