Pääkirjoitus 6/18

Kelan vaativan laitoskuntoutuksen kilpailutukset menivät mönkään

Neuroliitto, tuolloin Suomen MS-liitto, perusti 1988 kuntoutuskeskuksen Maskuun. Takana oli 20 vuotta kurssitoimintaa MS-tautia sairastaville eri puolilla Suomea. Keskus perustettiin, koska kokemusta sairastavien kohtaamisesta kertyi vain kouralliselle omia työntekijöitä. Vaihtuville paikallisille työntekijöille kohderyhmä ja kurssitoiminta jäivät usein kertakohtaamiseksi.

Ratkaisulle oli muitakin perusteluja. Valtakunnallisesti sairauden kuntoutus oli alkutaipaleillaan. Etenevä MS-tauti kiinnosti kovin harvaa neurologian erikoislääkäriä. Kuntoutuksen kehittäminen ja toteuttaminen olivat pitkälti potilasjärjestön ja Raha-automaattiyhdistyksen harteilla. Myöhemmin Kela ryhtyi rahoittamaan kuntoutusta – alkuun ryhmämuotoisesti ja myöhemmin yksilöllisesti työkykyisille. 90-luvun alusta Kela velvoitettiin lakisääteisesti järjestämään kuntoutusta alle 65-vuotiaille vaikeavammaisille. Tässä joukossa MS-tauti oli suuri sairausryhmä.

Näiden taustatekijöiden myötä MS-liiton kuntoutuskeskus Maskussa nousi merkittäväksi valtakunnalliseksi osaamiskeskukseksi ja malliesimerkiksi myös Euroopan MS-kentässä. Poliittiset päättäjät olivat selvästi oivaltaneet, että keskittäminen kannattaa. Kuntoutuskeskus vastasi hyvin annettuun haasteeseen: suhtautui omaan työhönsä kriittisesti, kehitti menetelmiään, valittiin myös harvinaisten neurologisten sairauksien resurssikeskukseksi, tuotti tieteellisiä julkaisuja, mahdollisti väitöskirjoja ja toimi asiakaslähtöisesti.

Viime vuosina päättäjät ovat kääntäneet rajusti ruoria. Erikoistumista suosivan keskittämisen sijaan ratkaisujen perusteeksi on noussut markkinoiden tasapuolisuus. Kuntoutusta tarvitsevien hyöty on jäämässä toissijaiseksi. On ryhdytty kilpailuttamaan hinnalla ja laadulla, jonka toteutumista ei kyetä valvomaan. Kerätty kokemus ja erityistaidot ovat menettäneet kilpailuetuna merkitystään.  Esimerkiksi Kelan laitoskuntoutuksen kilpailutuksessa kokemukseksi kelpasi parin tusinan vaikeavammaisen kohtaaminen lähimmän kahden vuoden aikana. Kun vielä eräät palveluntuottajat tarjosivat kuntoutusta epärealistisen matalaan hintaan, Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen kaltaiset erikoistuneet ja korkealle arvostetut keskukset eivät pärjänneet kilpailussa. Ei, vaikka kokemusta ja erityisten sairausryhmien kohtaamisia oli tuhatkunta kahden vuoden aikana.

MS-taudin kuntoutus on vaativaa ja moniammatillista. Sen kohdalla Kelan vaativa laitoskuntoutus kannattaisi totisesti keskittää. Sen tietävät laitoskuntoutuksessa käyneet ja heidän kuntoutussuunnitelmistaan vastaava julkinen terveydenhuolto.

Valitettavasti vaativan kuntoutuksen kilpailutuksen virheellinen toteutus koitui kuntoutujan tappioksi myös avoterapioissa. Tehdyt valinnat tulevat koskettamaan paitsi MS-tautia sairastavia myös monia muita erityisryhmiä, kuten harvinaisia sairauksia. Kela tekisi viisaasti, kun järjestäisi uuden kilpailutuksen, jossa kokemuksella ja laadulla olisi oikeasti merkitystä.

Juhani Ruutiainen
kuntoutusjohtaja, professori, neurologian dosentti
Neuroliitto ry

Logo