Neuroliiton kuntavaalitavoitteet ja nostot

19.2.2021
Kategoriat: Uutinen

Neuroliitto toivoo, että seuraavalla valtuustokaudella kuntien vammaisneuvostot vakiinnuttavat ja vahvistavat asemaansa, esteettömyydestä ja saavutettavuudesta tulee uusi normaali, ja vammaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kiinteä osa kuntien hyvinvointistrategiaa.

Vammaisten henkilöiden ääni integroitava vahvemmin osaksi kuntapäätöksentekoa

Kuntien vammaisneuvostojen aseman vahvistaminen ja vakiinnuttaminen osaksi päätöksentekoprosessia.

Neuroliitto haluaa korostaa vammaisneuvostojen merkitystä vammaisasioiden asiantuntijatahoina. Asiantuntijaroolin vahvistamisen edellytyksenä on, että vammaisilla henkilöillä on neuvostoissa riittävä edustus. Edustajat tulisi nimetä vammaispoliittisin, ei puoluepoliittisin perustein.

Kuluvalla valtuustokaudella kunnilla on ollut uuteen kuntalakiin perustuva velvollisuus perustaa vammaisneuvosto. Neuvostot on tarkoitettu poikkihallinnollisiksi yhteistyöelimiksi, joiden avulla vammaisnäkökulma voidaan tuoda kaikkialle kunnalliseen päätöksentekoon.

Vammaisneuvostojen asiantuntemusta voidaan hyödyntää eri kunnan hallinnonaloilla suunnittelussa ja päätöksenteossa, sillä yhteistyö kunnan ja vammaisneuvoston välillä hyödyttää kaikkia osapuolia. Vammaisneuvoston ja eri hallinnonalojen välistä yhteyttä vahvistaa vammaispoliittisen ohjelman laatiminen kuntaan. Sitä ei läheskään kaikissa kunnissa vielä ole. Vammaispoliittisessa ohjelmassa voidaan linjata konkreettisia, eri hallinnonaloja sitouttavia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. Vammaispoliittisen ohjelman suunnittelussa ja laatimisessa tulee hyödyntää myös kunnan vammaisneuvoston asiantuntemusta.

Vammaisneuvostojen toiminnan kannalta on merkityksellistä, että kunnan verkkosivuilla on kuvaus neuvoston kokoonpanosta ja toimintatavoista sekä työskentelyn myötä syntyvät asiakirjat ovat kuntalaisten saatavilla vastaavalla tavalla kuin kunnan muiden toimielinten asiakirjat.

Mahdollisuus täysipainoiseen arkeen

Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta uusi normaali.

Nostamme kuntavaalitavoitteissa esille vammaisten paikalliset liikuntamahdollisuudet. Fyysisellä aktiivisuudella on kauaskantoisia terveysvaikutuksia, jotka heijastuvat muun muassa palvelutarpeeseen.

Kuntien täytyy tukea erityisliikuntatoimintaa. Tämä tarkoittaa, että lähiliikuntapaikkojen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota. On tärkeää, että kunnissa tehdään perusteellinen kartoitus lähiliikuntapaikkojen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, jonka perusteella on ryhdyttävä myös tarvittaviin toimenpiteisiin. Yhtenä tärkeimmistä erityisryhmien lähiliikuntapaikoista ovat uimahallit. Erityisuimakorttien jakamisella on suuri merkitys vammaisten henkilöiden terveyden edistämisessä ja niiden myöntämisperusteita tulisi selkeyttää.

Joukkoliikenteen esteettömyydestä huolehtiminen on toinen tärkeä tavoite. Mahdollisuus liikkua ja matkustaa paikasta toiseen lisää mahdollisuuksia viettää täysipainoista arkea tai käydä töissä. Paikallisesti on tärkeää selvittää joukkoliikenteen nykytila ja kartoittaa eri apuvälineitä käyttävien henkilöiden mahdollisuudet käyttää joukkoliikennevälineitä. Selvitystyön pohjalta täytyy tehdä toimenpiteitä, jotka mahdollistavat joukkoliikennevälineiden käyttämisen kaikille. Toimenpiteiden suunnittelussa on tärkeä hyödyntää vammaisneuvostojen asiantuntemusta.

Myös digitaalisten palveluiden saavutettavuus on keskeinen osa toimivaa arkea. Kuntien, kuten muidenkin julkisten palveluiden tulisi olla tässä suhteessa esimerkillisiä. Digitaalisten palvelujen täytyy olla kaikkien ulottuvilla ja jo niiden suunnittelussa tulee huomioida ihmisten erilaiset tavat käyttää palveluita. Esimerkiksi näköoireet, muistihäiriöt tai keskittymisen hankaluudet eivät saa olla käytön esteenä. Digitaalisten palvelujen lisääntyessä on kuitenkin turvattava, että muutkin yhteydenottomahdollisuudet säilyvät.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Vammaisten henkilöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kiinteäksi osaksi kuntien hyvinvointistrategiaa.

Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnilta asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin, sekä niitä edistävien toimenpiteiden seuraamista ja raportointia väestöryhmittäin, vuositasolla. Kunnat laativat kerran valtuustokaudessa laajemman hyvinvointikertomuksen, joka hyväksytetään kunnanvaltuustolla.

THL on laatinut kuntien raportoinnin yhtenäistämiseksi suosituksen hyvinvointikertomusten minimitietosisällöistä. Kunnille osoitetussa 65 kohdan listassa ei kuitenkaan ole ainuttakaan mittaria, joka keskittyisi vammaisten kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Edellytämme, että kuntien hyvinvointikertomuksiin tulee sisällyttää myös vammaisia henkilöitä koskevia indikaattoreita ja tämän väestöryhmän hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tavoitteita. Käytännön tasolla nämä indikaattorit voisivat olla esimerkiksi lukuja vammaisten henkilöiden saamasta lääkärin, hoitajan, fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai kodinhoitajan antamasta liikuntaneuvonnasta tai lukuja esteettömien lähiliikuntapaikkojen kehityksestä. Oikea-aikaisilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään myös vammaisten henkilöiden palvelujen tarvetta.

Hyvinvointikertomuksissa on tuotava esiin myös paikallinen järjestöyhteistyö ja sen kehittäminen. Käytännön toimenpiteitä ovat muun muassa onko kunta esimerkiksi nimennyt henkilön joka vastaa yhdistysyhteistyöstä, millaisia avustuksia sote-järjestöille ja yhdistyksille jaetaan sekä voiko kunnan tiloja hyödyntää maksuttomasti yhdistystoimintaan.

Oman kunnan hyvinvointikertomus on kätevä työväline kuntalaisten hyvinvoinnin seuraamiseen. Kuntalaisten ja yhdistysten kannattaakin tarkistaa, mitä oman kunnan hyvinvointikertomuksesta löytyy.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä järjestöillä ja paikallisyhdistyksillä on merkittävä rooli, eikä kolmatta sektoria ole varaa jättää myöskään sote-uudistuksessa syrjään. On tärkeää, että toiminta-avustuksia jaetaan paikallisyhdistyksille myös tulevaisuudessa riippumatta hallintorakenteista.

Neuroliitto kannustaa jokaista käyttämään äänioikeuttaan kesän kuntavaaleissa

Äänestäminen on perusoikeutemme ja äänestämisen turvallisuudesta huolehditaan kaikin tavoin poikkeusaikanakin. Vaalien yleisjärjestelyistä kunnassa huolehtivat kuntien keskusvaalilautakunnat.

Mikäli äänestysturvallisuus huolettaa ja haluat varmistaa, että voit käydä turvallisesti äänestämässä, löydät kotikuntasi keskusvaalilautakunnan yhteystiedot vaalit.fi-sivuilta.

Myös kotiäänestäminen on mahdollista kuntavaaleissa: Lue lisää kotiäänestämisestä vaalit.fi/aanestaminen-kotona -sivulta

  • Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6.
  • Vaalipäivä 13.6.
  • Valtuustot aloittavat työnsä 1.8.