Maailman MS-päivän teemana #SairaanHyväTyö – pärjääkö MS-taudin kanssa työelämässä?

25.5.2021
Kategoriat: Uutinen

MS-diagnoosin saavista kolme neljästä on työikäisiä. Joka päivä diagnoosin saa vähintään yksi suomalainen. Sairastuneet kamppailevat työssä pärjäämiseen liittyvien huolten kanssa. Samaan aikaan ennenaikainen eläköityminen on suurin yksittäinen MS-taudin aiheuttama kustannus yhteiskunnalle.

Suomessa on noin 12 000 MS-tautia sairastavaa. Diagnoosin saavista 75 % on työikäisiä. Etenevään neurologiseen sairauteen sairastuminen aiheuttaa epävarmuutta työssä jaksamisesta ja työpaikan säilymisestä. Edelleen osa sairastuneita pohtii, voiko työpaikalla kertoa sairaudestaan, vai vaikuttaako se negatiivisesti töiden jatkumiseen.

Huoli ei ole aivan turha, sillä osatyökykyisten asema Suomen työmarkkinoilla on heikko. Heidän työllisyysasteensa on matala ja heillä on muita suurempi riski menettää työnsä. Usein myös työhön paluu tai työllistyminen ei onnistu. 1)

– MS-diagnoosi ei kuitenkaan automaattisesti tee kenestäkään osatyökykyistä. Monella työkyky säilyy hyvänä vuosia. Pienillä muutoksilla ihmiset kykenevät tekemään myös kokopäivätyötä pitkään. Lisäksi on hyvä muistaa, että työkyky on käsitteenä suhteellinen ja riippuu työtehtävästä, sanoo Neuroliiton työelämäasiantuntija Marju Teinikivi.

MS-tautia sairastavista työikäisistä yli 40 % on silti sairauseläkkeellä, vaikka heidän fyysinen toimintakykynsä olisi hyvä. Ennenaikainen eläköityminen onkin suurin yksittäinen MS-taudin aiheuttama kustannus yhteiskunnalle: 165 miljoonaa euroa [luku vuodelta 2018] vuosittain. (2

Monen sairastavan kohdalla työkykyä heikentävät MS-taudin näkymättömät oireet, kuten uupumus tai kognitiiviset ongelmat. Niillä on myös tutkitusti yhteys koettuun työkykyyn ja sairauspoissaolojen määrään.

–  Työssä jatkamisen ongelmat liittyvät MS-tautia sairastavilla eniten siihen, että työnkuvaa pitää jossain määrin muuttaa, eikä työnantajalla ole siihen aina valmiuksia. Kokemukseni mukaan asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi, mutta työnantajat tarvitsevat lisää tietoa työkyvyn tukemisen keinoista sekä esimerkkejä työn muokkauksesta ja mahdollisista taloudellisista tukimuodoista, Marju Teinikivi linjaa.

Maailman MS-päivää vietetään 30.5.

Suomessa Maailman MS-päivän teemana on tänä vuonna #SairaanHyväTyö. Kampanjassa tuodaan näkyville kannustavia vertaiskokemuksia sekä tietoa sairauden vaikutuksista työkykyyn tai -uraan. Toukokuun viimeisellä viikolla asiaa käsitellään asiantuntijoiden johdolla verkkoluennolla sekä työikäisille suunnatuilla verkkokeskusteluilla.

Tapahtumatiedot löytyvät kampanjasivuilta, osoitteesta neuroliitto.fi/mmsp. Sosiaalisessa mediassa kampanjaa voi seurata tunnisteilla #SairaanHyväTyö ja #MaailmanMSpäivä. Kampanjaa tukevat Biogen, Bristol Myers Squibb, Merck, Novartis, Roche ja Sanofi Genzyme.

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva, Neuroliitto ry
p. 0400 789 743, helena.ylikyla-leiva@neuroliitto.fi

Työelämäasiantuntija Marju Teinikivi, Neuroliitto ry
p. 0400 813 784, marju.teinikivi@neuroliitto.fi

Tiedot MS-päivän kampanjasta ja MS-tautia sairastavien haastattelupyynnöt:
Viestintäpäällikkö Mari Vilska, Neuroliitto ry
p. 040 0828 537, mari.vilska@neuroliitto.fi

Neuroliitto ry on valtakunnallinen järjestö, joka edustaa MS-tautia ja eteneviä harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavia sekä heidän läheisiään. Liitto edistää sairastaville tärkeitä asioita yhteiskunnassa. Liitto myös tuottaa palveluita, mm. kuntoutusta, asumispalveluita ja ohjaus- ja neuvontapalveluita. Liitolla on 25 jäsenyhdistystä. Neuroliitto on perustettu vuonna 1971. neuroliitto.fi

MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus. Sitä sairastaa noin 12 000 suomalaista. Suomessa tehdään joka päivä vähintään yksi MS-diagnoosi, joista valtaosa työikäisille (20–50-vuotiaille). MS-taudin oireet ovat erilaisia eri ihmisillä riippuen siitä, missä keskushermoston osissa muutoksia ilmenee. Tyypillisiä oireita ovat näköhäiriöt, lihasheikkous, tuntoaistin oireet ja uupumus. Taudin syntymekanismi on edelleen epäselvä, mutta sekä perintö- että ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä. MS on yleisempi naisilla kuin miehillä, noin kolme neljäsosaa sairastuneista on naisia. neuroliitto.fi/ms-tauti

Lähteet
1) https://www.soste.fi/tyollisyys/osatyokykyiset-ovat-merkittava-tyovoimapotentiaali/
2) Ruutiainen J, Viita A-M, Hahl J, Sundell J, Nissinen H. Burden of illness in multiple sclerosis (DEFENSE) study: The costs and quality of life of Finnish patients with multiple sclerosis. Journal of Medical Economics 2015. doi: 10.3111/13696998.2015.1086362