facebook pixel

Koronavirukselta suojautuminen

Paras keino suojautua infektioilta on pitää huolta käsihygieniasta ja turvaväleistä. Koronarokotuksia suositellaan otettavaksi THL:n antamien ohjeiden mukaisesti. Erityisiä ongelmia tai haittavaikutuksia rokotukseen liittyen ei ole havaittu.

Koronan riskiryhmät

THL pitää yllä luetteloa lääketieteellisistä riskiryhmistä, joille koronarokotuksia erityisesti suositellaan. Taustasairaudet on jaettu listalla kahteen ryhmään sen mukaan, missä määrin sairaus altistaa vakavalle koronavirustaudille.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet ja toiseen vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet. MS-tauti kuuluu jälkimmäiseen ryhmään 2, jossa luetellut diagnoosit kuuluvat kuitenkin ryhmään vain silloin, kun ne haittaavat hengitystä tai käytössä on immunologista järjestelmää heikentävä lääkitys. Samaan joukkoon kuuluvat muun muassa aivohalvauspotilaat, hengityshalvauspotilaat, Parkinsonin tauti, CP-oireyhtymä ja muut halvausoireyhtymät.

MS-tautia voidaan pitää koronaviruksen aiheuttaman taudin voimakkuuden osalta riskitekijänä etenkin, jos sairauteen liittyy liikuntahaittaa. Yleisesti myös erityisesti yli 70-vuoden ikä on arvioitu riskitekijäksi, samoin kuin vaikea ylipaino, diabetes ja perussairaudet, jotka heikentävät merkittävästi sydämen ja keuhkojen toimintaa.

Eräiden MS-taudin lääkkeiden (mm. alemtutsumabi, kladribiini, ofatomumabi, okrelitsumabi ja rituksimabi) käyttäjät kuuluvat THL:n tarkoittamaan riskiryhmään 2 iästä riippumatta.

Myös monet harvinaiset neurologiset sairaudet, esimerkiksi mitokondriotaudit, saattavat kuulua ohjeen tarkoittamaan ryhmään muut halvausoireyhtymät, joita THL:n ohje ei tarkemmin listaa.

Lääkitys ja koronavirus

Kansainvälinen MS-liitto MSIF on julkaissut verkkosivuillaan neurologien tekemät lausunnot MS-taudista ja koronaviruksesta. Useimmat käytössä olevat MS-lääkkeet eivät vaikuta merkittävästi koronarokotteiden tehoon. Poikkeuksena ovat ofatomumabi,okrelitsumabi, rituksimabi, fingolimodi, ponesimodi ja siponimodi, joilla saattaa olla koronarokotuksen tehoa heikentävä vaikutus.

Kaikki MS-taudin kulkuun vaikuttavat lääkehoidot vaikuttavat immunologiseen puolustusjärjestelmään. Osa niistä saattaa heikentää puolustautumiskykyä esimerkiksi viruksia vastaan, mutta yleensä vain vähäisesti. Hoitoa ei pidä omatoimisesti keskeyttää, sillä joidenkin lääkevalmisteiden kohdalla lopettaminen voi johtaa lääkityksellä hallitun MS-taudin käynnistymiseen uudelleen. Omaan lääkehoitoon liittyvistä asioista voi aina keskustella hoitavan tahon kanssa.

Etenkin sellaisten MS-tautia sairastavien, jotka käyttävät harvakseltaan esimerkiksi kerran tai kaksi kertaa vuodessa annosteltavia voimakkaita MS-lääkkeitä, kannattaa kääntyä herkästi hoitavan neurologin tai oman MS-hoitajan puoleen, jos sairastuu ylähengitystietaudin oireisiin.

Lisätietoja